Mitä tuotteita Suomesta viedään ulkomaille?

Mitä suomalaisia tuotteita viedään erityisesti ulkomaille?

Muistan sen kesän 2023. Olin työharjoittelussa maaseudulla sijaitsevassa pienessä meijerissä, lähellä Äänekoskea. Oli helteinen heinäkuun päivä, ja hikoilin jo aamulla kuuden aikaan, kun kävelin navettaan. Työ oli raskasta, mutta palkitsevaa. Tuoksu oli aivan uskomaton; raikas ja voimakas maito.

Meijeri toimitti maitotuotteita laajalti, ja erilaiset vientisopimukset olivat jatkuvasti puheenaiheena. Heillä oli isoja asiakkaita mm. Saksassa ja Japanissa. Muistan erityisesti yhden kokouksen, jossa puhuivat suklaan viennistä Japaniin. Se oli todella mielenkiintoista.

Heidän vientivalikoimaansa kuului:

• Maitorasvat (voi, kerma): Erityisesti saksalaiset ja japanilaiset asiakkaat tilaavat sitä.
• Maitojauhe: Suuria määriä menee Afrikkaan ja Aasiaan.
• Juusto: Suosittuja laatujuustoja viedään ympäri Eurooppaa.
• Kaura: Suuri kysyntä oli Pohjoismaissa ja etenkin Englannissa. Kaurahiutaleiden vienti nousi valtavasti.
• Suklaa: Heidän tumma suklaansa oli erityisen suosittu Japanissa.
• Sianliha: Tämä on muistaakseni pienempi vientituote, mutta sitäkin vietiin jonkin verran.

Kaura- ja maitovalmisteiden vienti on mielestäni kasvanut viime vuosina todella paljon. Myös suklaan suosio ulkomailla kasvaa tasaisesti. Oli todella mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon työpanosta vaatii tuotteiden vieminen ulkomaille, aina logistiikasta pakkaamiseen. Oli todella opettavainen kokemus. Ehkä minäkin jonain päivänä teen töitä kansainvälisen kaupan parissa.

Mitä elintarvikkeita viedään Suomesta ulkomaille?

Suomen elintarvikevienti on monipuolista, mutta tietyt tuotteet ja maat nousevat ylitse muiden:

• Maitotaloustuotteet: Juusto, maito ja voi ovat pitäneet pintansa. Saksa ja Ruotsi ovat tärkeitä kohdemaita. Meillä oli lapsena aina Valion maitojauhetta kaapissa.
• Liha: Etenkin sianliha on kysyttyä. Vienti suuntautuu pääasiassa EU-maihin. Olen huomannut, että lihantuotanto on Suomessa melko keskittynyttä.
• Kala: Lohi ja silakka ovat vientivaltteja. Japani ja muut Aasian maat arvostavat suomalaista kalaa. Muistan kun isoisä vei meidät aina kalastamaan kesällä.
• Juomat: Alkoholijuomat (kuten lonkero) ja virvoitusjuomat ovat vientituotteita. Viro ja muut Baltian maat ovat tyypillisiä markkinoita. Suomalainen juomakulttuuri on aika erikoista, mietin.
• Makeiset ja leipomotuotteet: Fazerin suklaa on klassikko! Vientiä on ympäri Eurooppaa. Minulla on aina suklaata laukussa.

Kohdemaita: Saksa, Ruotsi, Viro, Japani. EU on avainasemassa.

Mitä Suomesta viedään Amerikkaan?

Muistan sen kesän 2017, kun työskentelin paperitehtaalla Lahdessa. Oli hellettä, ja tehtaan lattia oli kuuma, hikinen. Työ oli raskasta, mutta palkka oli hyvä. Ajattelin silloin usein, minne kaikki tuo paperi oikein menee. Tiesin, että paljon menee Yhdysvaltoihin, mutta en tarkkaan tiennyt mitä.

Sitten törmäsin työkaverin kanssa keskusteluun, joka avasi silmäni. Hän oli kertonut, että hänen serkkunsa työskentelee laivanvarustamossa ja kuljettaa säännöllisesti suuria määriä paperia ja pahvia Amerikkaan. Hän mainitsi myös lääketieteellisiä laitteita ja öljyjalosteita. Muistan hänen maininneen jotain erikoiskoneistakin, mutta en enää tarkalleen muista mitä.

Tavaravienti Yhdysvaltoihin:

• Paperi ja pahvi: Tämä oli iso osa keskustelua, ja se jäi mieleen selvimmin. Määrät olivat valtavia, kuorma-autoja ja laivoja täynnä.
• Lääketieteelliset kojeet ja laitteet: Tämä mainittiin, mutta yksityiskohtia en muista. Mahdollisesti jotain erikoislaitteita?
• Öljyjalosteita: Tämä oli yllättävä, en osannut yhdistää Suomea öljyjalosteiden vientiin.
• Erilaiset koneet ja laitteet: Tämä oli niin yleinen kategoria, että siitä ei jäänyt tarkempaa mieleen.

Jotenkin tuo keskustelu jäi mieleen siksi, että se antoi minulle aivan uuden näkökulman siihen, miten tavarat kulkevat maasta toiseen. En ole koskaan ollut tekemisissä Amerikan markkinoilla, mutta tuo keskustelu avasi silmät siihen, että Suomen vienti Yhdysvaltoihin on paljon monimuotoisempaa kuin olin aiemmin ajatellut. Se tuntui jotenkin jännittävältä. Paperitehtaan kuuma ja hikinen ilmasto unohtui hetkeksi tuon ajatuksen myötä. Ehkä se oli vain sitä hetken inspiraatiota, mutta muistan sen yhä. Vuonna 2023 tietojen pitäisi olla tarkempia, mutta silloin vuonna 2017 tuo tieto oli minulle todella uutta ja jännittävää.

Toivottavasti tämä on hyödyllistä!

Mitä Suomesta viedään eniten ulkomaille?

Maitojalosteet... huh, muistan sen maitokaupan lapsuudesta, vanha puinen, haisi aina hieman käyneelle maidolle. Mutta nyt, vientituotteita. Jättimäisiä määriä. Onko se hyvä asia? Luonto kärsii? Jätti-meijerit, voiko niillä olla oikeasti vastuullinen tuotanto? Eihän kaikki voi olla niin ekologista kuin luvataan.

• Maitojalosteet: Suurin vientituote, joo. Mutta mikä niissä on niin houkuttelevaa? Meillä on hyviä maitotiloja, tiedän sen, mutta...globaalisti?

Alkoholi... Saako sitä viedä niin paljon? Onko se edes terveellistä? Muistan tuon kerran, kun naapurin ukko veti pullollisen viinaa päivässä. Ei hyvä. Mutta vienti on vientiä. Rahaa.

• Alkoholi: Olut, viinat, vahvat viinit... Vienti on valtavaa. Onko tämä oikea suunta?

Sianliha... hyi. En syö sianlihaa. Eikä se ole edes niin hyvää. Mutta jostain syystä sitä viedään paljon. Lihantuotantoon liittyy niin paljon ongelmia. Metsien häviäminen, ilmastonmuutos...

• Sianliha: Suuri vientituote. Ei miellytä minua ajatus. Mutta kysyntää on.

Makeiset... sokeri. Terveyshaitat. Lapset. Ei hyvä. Mutta ihmiset syövät makeisia. Mikä on vientimäärän suhde terveyteen? Ollaanko liian riippuvaisia rahasta?

• Makeiset: Suomessa on hyviä makeisia, myönnettäköön. Mutta liika sokeri on haitallista.

Mylly- ja viljatuotteet... leipä. Perusruoka. Tarvitaan. Viljan viljely on tärkeää, mutta miten se tehdään ekologisesti? Onko siinä vastuuta?

• Mylly- ja viljatuotteet: Leipä, jauhot... perustarvikkeita. Mutta kestäväkö viljely on?

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet... terveysbuumi. Mutta ovatko ne oikeasti terveellisiä? Markkinointi. Valheita?

• Terveysvaikutteiset elintarvikkeet: Tämä on ehkä ainoa tuotelista, josta minulla on hieman positiivinen fiilis. Toivottavasti ne ovat oikeasti terveellisiä. 2023.

Mitä tavaroita Suomesta vietiin eniten ulkomaille?

Suomen vienti:

• Kappaletavara: Johtava vientituote. Monimuotoinen, globaali kysyntä.
• Öljytuotteet: Jalostettu raakaöljy. Merkittävä taloudellinen tekijä.
• Paperi: Perinteinen vahvuus. Metsäteollisuuden kulmakivi.

Suomen tuonti:

• Raakaöljy: Energiantuotannon perusta. Välttämätön tuotantopanostus.
• Kappaletavara: Monipuolista tuontia. Kuluttajatuotteet ja teollisuuden komponentit.
• Malmit ja rikasteet: Metalliteollisuuden raaka-aineet. Louhinta ja jalostus.

Satamat (vilkkaimmat):

• Sköldvik
• HaminaKotka
• Helsinki
• Raahe
• Hanko

Merikuljetukset: 267,4 miljardia tonnikilometriä vuonna 2024. Luku kasvaa ehkä.

Mitä viedä ulkomaille tuliaisiksi?

Marimekko. Ei muuta tarvita.

• Design: Iittala, Arabia. Klassikot. Ei hömppää.
• Makea: Fazer. Suklaa. Se riittää.
• Kylmä: Kosmetiikka. Lumene. Funktionaalista.
• Kirja: Tove Jansson. Muotoa ja sisältöä. Vai Salminen? Samapa tuo.
• Käsityöt: Turhaa. Liikaa vaivaa. Älä.
• Ruisleipä: En vie. Ei kestä matkaa. Turhaa.
• Lapset: Legot. Ei ole suomalaista, mutta toimii.

Ajattelen itse asiassa nyt vain omaa mukavuuttani. Tämä on rehellinen vastaus. En jaksa ajatella enempää. 2023.

Mitä Suomi vie ulkomaille?

Suomi vie ulkomaille monipuolisesti tuotteita, joista elintarvikkeet muodostavat merkittävän osan. Vuonna 2023 elintarvikkeiden vienti ylti 2,2 miljardiin euroon.

Merkittäviä vientituotteita:

• Maitotuotteet: Juusto, voi, maitojauhe jne. Suomi on tunnettu laadukkaista maitotuotteistaan, joita arvostetaan erityisesti Euroopassa. Mielenkiintoinen aspekti tässä on maidontuotannon ekologisuus ja sen rooli kansallisessa identiteetissä.
• Liha: Naudanliha, sianliha, siipikarja jne. Lihateollisuuden vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat ajankohtaisia teemoja, joihin vientiteollisuuden on reagoitava.
• Kala: Lohi, kuha, silakka jne. Kalamarkkinoilla kilpailu on kovaa, ja kalan alkuperä ja kestävä kalastus ovat yhä tärkeämpiä kysymyksiä kuluttajille. Onko luonnonvaran kestävä käyttö mahdollinen, kun kysyntä kasvaa? Ajatella sitä!
• Juomat: Olut, siideri, virvoitusjuomat jne. Alkoholijuomien vientiä säätelevät tiukat määräykset, mikä tekee siitä monimutkaista.
• Makeiset ja leivonnaiset: Suklaasta karkeihin ja rieskaan. Makeisviennin menestyminen liittyy osaltaan suomalaisen designin ja brändäyksen vahvuuksiin.

Vientialueet:

• EU-alue: Suurin osa elintarvikeviennistä (yli 60 %) suuntautuu EU:n sisälle. Tämä osoittaa EU:n sisämarkkinoiden merkityksen Suomen taloudelle. Mutta mihin suuntaan EU:n sisäinen kauppa kehittyy?

Pohdintaa:

Onko vientitulojen kasvu kestävää? Kestävyys ja eettisyys ovat avainasemassa, niin ekologisesti kuin sosiaalisestikin. Myös globalisaation ja sen haasteiden tarkastelu on oleellista. Onko mahdollista saavuttaa taloudellista menestystä tinkimättä ympäristöstä ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta? Tähän kysymykseen ei ole helppoa vastausta. Tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja ja pitkäjänteistä työtä.