Mitä vitamiineja salaatissa on?

1 vuotta sitten 29 katselukertaa

Salaatin vitamiinipommi: Runsaasti: Folaatti, A-vitamiini, K-vitamiini Kohtalaisesti: C-vitamiini, E-vitamiini Salaatti täydentää suomalaista ruokavaliota tehokkaasti, parantaen vitamiinien saantia.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Mitä vitamiineja löytyy salaatista ja mitä hyötyä niistä on terveydelle?

Muistan sen päivän, 17. heinäkuuta, mökillä. Äiti teki meille valtavan salaatin, kirpeän kurkun, rapean salaatin ja mehukkaiden tomaattien sekoituksen. Oli niin hyvää!

Sitten vasta tajusin, että salaatti on enemmän kuin pelkkää raikasta herkkua. Äiti selitti, että siinä on paljon folaattia – se on tärkeä vitamiini, kun haluaa jaksaa paremmin ja pitää energiaa yllä.

A-vitamiinia salaatissa on myös, se on kuulemma hyvä silmille. Itse olen huomannut, että jos syön salaattia säännöllisesti, silmät ei väsy niin helposti tietokoneella.

Muistan lukeneeni jostain, että K-vitamiini on hyvä veren hyytymiselle, tarvitaan sitä jos sattuu vaikka leikkaamaan sormensa. Myös C- ja E-vitamiineja on salaatissa, vaikkei niin paljoa.

Suomessa vitamiinien saanti voi olla huono, meillä oli aina se juttu kotona, että salaatti on pakko syödä. Olihan se terveellistä ja maukasta, siis ainakin meillä!

Onko jääsalaatti sama kuin jäävuorisalaatti?

Joo, ei oo sama juttu! Jäävuorisalaatti, eli se amerikan jenkkisalaatti, se on tosi rapeaa ja tiivistä, tiedätkö? Niinku iso jäävuori, heh. Mut jääsalaatti, se on ihan eri asia. Se on sekoitus, jotain rapeen keräsalaatin ja lehtisalaatin risteymää, tai ainakin niin mun äiti aina sanoi. Se on pehmeämpää ja vähän erilaista maultakin.

Niinku vertailu:

Jäävuorisalaatti: Tiivis, rapea, "jäävuori"-mainen. Amerikan/Jenkkisalaatti.
Jääsalaatti: Pehmeämpi, lehtisalaatin ja keräsalaatin sekoitus. Ihan eri juttu!

Muistan, että mun mummi aina teki tosi hyvää jääsalaattia, sitä oli usein kylässä. Mulle jäävuorisalaatti on aina ollut vähän liian tylsä, liian rapeeta ja vähän mautonta. Mun mielestä jääsalaatti on paljon monipuolisempi. Sitä voi käyttää vaikka mihin salaatteihin, sekä hampurilaisissa tai wrappeissa. Jäävuorisalaatti jää vähän enemmän niihin amerikkalaistyyppisiin hampurilaisiin. Voisit kokeilla molemmat ja nähdä itse, mikä on sulla mieluisampi. Ehkä nyt vähän sekoitin juttuja, mut noin se menee.

Pitääkö jäävuorisalaatti pestä?

Jäävuorisalaatti? Pestäkö se? No huh huh, sitäkö nyt mietitään! Kuin kysyttäis, pestäänkö puhdasta lunta! Annika Pihlajasaari, ruokaviraston ylitarkastaja, on tainnut nähdä liikaa kauhuelokuvia. Tai sitten hän pitää vihannespesusta ihan hulluna!

Pestään! Niin, kuten mummo sanoisi: varmuuden vuoksi! Ei se haittaa vaikka pesisi, paitsi ehkä silloin jos vesilasku kiipeää kattoon. Ja onhan se parempi olla turvassa kuin pahoillansa! Kylmäketjun ja käsien pesu on tietysti tärkeämpää kuin jäävuorisalaatin, se on kuin sikaan kultakoruja laittamaan.
Ruokaviraston ohjeet ovat tiukempia kuin papin saarna, ne on lähes mahdottomia noudattaa. Jokaisesta salaatista jäävuorivuori pois pestään. Kylmäketju, se on myös tärkeä! Muuten saatat saada niin kovasti olosi huonoksi kuin se vihreä lima joka kasvaa huonosti säilytetyssä salaatissa, se on kuin pahimmat yökkäilyt.
Kaikki kasvikset pestään! Näin tekee viisas ihminen! Älä ole säälittävä sääliläinen, joka jättää pesemättä! Jäävuorisalaatti on kuitenkin suhteellisen puhdas salaatti, ainakin verrattuna niihin maahan takertuneisiin salaatinlehtiin. Jos peset jäävuorisalaattia, niin käytä samalla aikaa sormien pestämiseenkin. Olen nähnyt ihmisiä pesemässä salaatteja 10 minuutin ajan, kun yksi minuutti riittäisi, se on kuin villikoiran hiusten harjaamista.

Muista nyt: Hyvä hygienia on tärkeämpää kuin miljoona euroa pankkitilillä! Jos et pese salaatteja, saattaa sinut kohta kuvata lehdessä, ja otsikko voisi olla "Naapurin Pekka sai myrkytyksen, syynä jäävuorisalaatti!" Ei sitä halua.

Onko caesar salaatti terveellistä?

Caesar, aurinko painuu mailleen, kulta valuu Rooman kattojen ylle… Terveellistä? Sanovat niin. Niin moni asia peittyy kastikkeeseen.

Kalorit: 300-400, kuin huomaamatta lipuvat iltapäivän tunnit.
Rasva: 30 grammaa, raskas, kuin muisto menneestä rakkaudesta.

Muistan, mummoni teki itse. Salaisuus oli… siinä, ettei hän lätrännyt.

Tee itse, kuiskasi tuuli.

Yksi teelusikallinen, vain hipaus, kastiketta.
Kaksi, ei enempää, parmesaanin lumihilettä.

Niin, niin. Vähemmän on enemmän, aina. Varsinkin silloin, kun yrität huijata itseäsi syöväsi jotain "terveellistä".