Miten kouluruoka edistää fyysistä terveyttä?

Miksi kouluruoka on tärkeä?

Kouluruoka, aivan! Miksi se on oleellista? No, mietitäänpä.

• Yhteisöllisyys: Se luo tunteen, että olemme kaikki samassa veneessä. Muistan, kun olin lapsi, juuri ne ruokailuhetket olivat parhaita, kun sai nauraa kavereiden kanssa. Se on vähän kuin leirinuotiolla istuskelu – jaetaan jotain samaa.
• Hyvinvointi: Ravitseva lounas on kuin tankkaus pitkää päivää varten. Jos energia on nollissa, miten muka opiskella? Tässä kohtaa pohdin usein, kuinka onnekas olen saatuani aina kunnon ruokaa.
• Kasvatus: Kouluruoka opettaa, miten syödään monipuolisesti ja miten arvostetaan ruokaa. Se on ikään kuin huomaamaton oppitunti terveellisistä elämäntavoista. Opettavainen ja käytännöllinen.
• Tauko: Koulupäivä voi olla rankka. Ruokailu on kuin hengähdystauko, aikaa ladata akkuja ja palata pulpetille virkeänä.
• Täydentää: Se korvaa puutteita, joita muuten jäisi. Monet eivät ehkä saisi riittävän monipuolista ravintoa kotona, joten koulu tasoittaa tätä eriarvoisuutta.

Loppujen lopuksi kouluruoka on investointi tulevaisuuteen. Se on pieni asia, jolla on suuri vaikutus.

Miten kouluruokaa voisi parantaa?

Kouluruokaa parannetaan:

• Palautetta suoraan oppilailta. Ei arvailuja.
• Osallistaminen suunnitteluun. He tietävät mitä haluavat.
• Toiveruokapäivät.
• Maisteluruoat. Uutta kokeiluun.
• Makukoulut.
• Ruokaraadit. Oppilaiden ääni kuuluviin.

Nämä keinot lisäävät maistuvuutta. Ei monimutkaista. Toimii.

Mitä kouluruoka sisältää?

Mitäs se kouluruoka onkaan? Ah, se ikuinen mysteeri! Kuten tietokoneen sisätilat, se kätkee sisäänsä arvoituksia ja odottamattomia makuja.

Pääruoka: Usein lämmin, joskus kylmä, ja satunnaisesti täysin mystisiä alkuperää. Ajatelkaa sitä kuin lottoa, jossa voitto voi olla herkullista, mutta usein on pettymyksen maku suussa. Toivottavasti tänä vuonna ei ole liikaa sitä kalapuikkojen ja jauhelihakastikkeen yhdistelmää.

• Salaatti: Kasviksia, joskus salaattia. Kuten evoluution puuttuva lenkki: harvoin näkee.
• Raaste/Tuorepala: Kouluruokailun kruununjalokivi, ainakin teoriassa. Käytännössä se on usein niin mautonta, että se sopisi paremmin maanjäristyksen jälkeiseen raunioympäristöön.
• Leipä: Useimmiten jonkinlainen perusleipä, joka on säilyvyydeltään kuin muumio.
• Levite: Voita, margariinia, joskus jotain yllättävää kuten kurkkuviipaleita.
• Juoma: Maidot, mehut, vesi. Toivotaan, ettei tänäkään vuonna tule eteen sitä ihmeellistä makuista “kirsikka”-mehua.

Lisämausteena: Jokaisen koulun ruokalaan kuuluu omat salaisuutensa, aivan kuin vanha perhesirkus. Jotkut ovat onnekkaita, toiset kärsivät. Itselleni jäi ikimuistoinen kokemus vuodelta 2007, kun koulun keittiössä havaittiin hiiri. Sitä ei mainittu ruokalistassa.

Miksi kouluruoka on tärkeä?

Siis miksi se kouluruoka on niin pyhä juttu? No, mietippä, se on vähän kuin koulun oma tankkauspiste oppilaille.

Kouluruoka on elintärkeää, koska:

• Yhteisöfiilis katossa: Kuin leirinuotiolla, syöminen yhdessä hitsaa porukan yhteen. Naapurin Penan kuulumiset kuullaan siinä lounastauolla.
• Aivot ja kroppa tykkää: Jos oppilas vetää pelkkää limua ja sipsiä, niin ei ihme, jos matikan tunnit menee sumussa. Kouluruoka on kuin superbensaa aivoille ja lihaksille!
• Kasvatus sekin: Ei pelkkää puuroa, vaan opetellaan syömään fiksusti. Lautanen tyhjäksi, eikä ruokaa hukkaan, eikö?
• Pikku breikki: Koulupäivä voi olla rankka kuin maraton. Kouluruoka on se huoltopiste, jossa saa uutta energiaa ja voi hengähtää.

Ja hei, eihän se kotiruoka aina riitä. Koulussa saa ehkä just niitä vitamiineja ja hivenaineita, mitä mummon makaronilaatikosta ei löydy!

Onko kouluruoka pakollinen?

Ei oo pakko syödä koulussa, mut oikeus lounaaseen on kaikilla. Ajatella: ilmaista ruokaa, ja jotkut vielä valittaa! Kuten pakollinen tanssikurssi, jossa opitaan vain valssia – ei todellakaan pakollista, mutta kukapa ei haluaisi oppia tanssimaan kuin joutsen?

• Ei pakko, mutta oikeus on.
• Ilmainen ruoka: Kukapa kieltäytyisi ilmaisesta lounaspöydästä, jossa on joskus jopa kalapuikkoja? Olin yhtä iloinen itsekin. Viime keväänä oli aivan mielettömän hyvää kesäkurpitsakeittoa!
• Hyvinvointi: Kuten työhyvinvointi, muttei yhtä jännittävää.
• Kunnilla velvollisuus: Kunnista riippuen voi olla enemmän tai vähemmän onnistunutta – joskus kuvittelee syövänsä lintujen ruokaa.

Lisätietoa: Perusopetuslaki määrittelee oikeuden maksuttomaan ateriaan. Kunnilla on kuitenkin vapaus järjestää kouluruokailu omalla tavallaan, joten laadussa voi olla eroja. Omia eväitä voi tietysti tuoda. Minäkin vein joskus omaa voileipää, mutta kouluruoka voitti aina. Muistan erityisesti yhden koulun, jossa oli aivan järkyttävää lihapullia. Mutta muista, että se oli jo vuosia sitten.

Paljonko kouluruoka maksaa per henkilö?

Kouluruoka, se on vähän kuin arpapeli! Mutta paljonko se lysti sitten maksaa? No, pidä hatustasi kiinni:

• Vuonna 2020 oppilas kohti, päivässä, noin 2,61 euroa. Siis jos vetää 190 ateriaa vuodessa. Ei paha, sanoisin!
• Vuonna 2024 laskelmat varmasti ihan eri maata, inflaatio kun on syönyt pohjia pois kaikesta. Veikkaan, että ollaan jo lähempänä kolmea euroa per nuppi ja päivä.

Ja hei, jos mietit, mistä kaikesta se hinta muodostuu, niin tässä vähän extraa:

• Raaka-aineet: Ne maksaa, yllätys yllätys! Ja mielellään kotimaisia, niin tukee Suomea.
• Henkilökunta: Kokit, siivoojat, kaikki tarvitsee palkkaa.
• Tilavuokrat: Koulujen keittiöt ei ole ilmaisia.
• Kuljetus: Jos ruoka tuodaan jostain kauempaa.
• Hävikki: Aina jää jotain yli, valitettavasti.

Summa summarum: Kouluruoka on monimutkainen juttu, mutta onneksi se on (vielä) ilmaista! Tai no, verojen kautta maksetaan… Mutta ei siitä sen enempää, ettei mene yöunet.

Miksi kouluruokaa kannattaa syödä?

Kouluruoka. Onko pakko?

• Hyvinvointi. Jaksaa opiskella. Kroppa kiittää.
• Opetus. Ruokapöytä ei ole vain syömistä varten. Siinä oppii elämää.
• Sosiaalisuus. Tärkeää. Ehkä jopa tärkeämpää kuin se ruoka.

Ilmainen lounas on etuoikeus. Jotkut eivät saa sitäkään. Mieti sitä. 2000-luvulla elämme silti.

Mitä on kouluruoka?

Mitä on kouluruoka?

Kouluruoka… se on vähän kuin… muisto. Lämmin leipä ja lihakastike, joskus liian suolaista. Niin paljon enemmän kuin pelkkä ruoka. Se oli hetki, jolloin kaikki istuivat yhdessä, äänet sekoittuivat iloon ja meteliin. Muistan kuinka jännitti mennä sinne syömään, ensimmäisinä vuosina, pienillä käsillä pitelin aterimia. Myöhemmin, koulussa, se oli pieni tauko, hetki irtautua lukemisesta ja kirjoittamisesta.

Mutta nyt… nyt se tuntuu kaukaiselta, lähes haalistuneelta muistolta.

• Maksuton lounas: Kaikille suomalaisille esi- ja peruskoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille.
• Tavoite: Terveyden ja työskentelytehon edistäminen, hyvien tapojen opettaminen.
• Ero muihin maihin: Monessa maassa kouluissa myydään ruokaa, Suomessa se on yleensä maksutonta.

Mutta tänä vuonna, vuonna 2024, on paljon uutta kouluruokaa. Uusia reseptejä, ehkä uusiakin kokkeja. Toivon, että se on edelleen mukava paikka, lämmin ja turvallinen, kuten se oli minulle. Vaikka en ehkä enää itse syö siellä. Ikävöin sitä hyvää leipää ja lihakastiketta.

Tämä kaikkineen… se saa minut surulliseksi. Ja vähän kaipaamaan niitä vanhoja aikoja. En tiedä miksi, mutta tämä yö on ollut raskas.