Miten kouluruokaa voisi parantaa?

23 näyttökertaa

Kouluruokaa parannetaan kuuntelemalla oppilaita! Palautteen kerääminen ja oppilaiden osallistaminen suunnitteluun (esim. toiveruoat, makukoulut) lisäävät ruoan maistuvuutta ja vähentävät hävikkiä.

Palaute 0 tykkäykset

Miten kouluruokaa voisi parantaa: parempaa ruokaa oppilaille?

Okei, tää on mun mielipide kouluruoasta! Miten sitä vois parantaa? No, kysyttäis niiltä jotka sitä syö, eli oppilailta. Ihan suoraan.

Muistan, kuinka meidän koulussa oli joskus “toiveruokapäivä”. Se oli ihan jees, sai äänestää lemppariruokaa.

Mut se ei riitä.

Olis siistii jos pääsis maistelee uusia ruokia etukäteen. Jotain makukoulu juttuja. Ja ruokaraati, mis oppilaat pääsis oikeesti vaikuttamaan. Siis suunnitteluun.

Meillä oli kerran sellanen kokki, joka kuunteli meitä. Sillon ruoka oli yllättävän hyvää. Hinta ei muuttunut, ehkä n. 3€ ruoka. Aika helppoa.

Muistan, kuinka inhosin hernekeittoa. Mut jos olis ollu vaihtoehtoja, olis ehkä jaksanu syödä enemmän.

Miten kouluruokailu edistää fyysistä terveyttä?

Kouluruoka, no joo, mietin just tätä eilen kun näin sen ruokalistan…

  • Siis hyvä kouluruoka on tosi tärkee, se on vähän niinku auton bensaa, paitsi että lapsille.

  • Siinä on kaikki tarvittava – proteiinit lihasta tai pavuista, hiilarit pastasta tai perunasta, ja sit ne rasvat, mitä nyt missäkin on. Mutta terveellisiä siis, ei mitään uppopaistettua!

  • Vitskut ja mineraalit, ne kans on tärkeitä, niitä saa just niistä salaateista, joita kaikki jättää syömättä… Paitsi minä, mä tykkään salaatista (joskus).

  • Se pitää nälän loitolla koko päivän, eikä tuu niitä energia romahduksia kesken tunnin. Sen takia lapset jaksaa sit oppia ja ei kiukuta niin paljoa. Tai ainakaan pitäs!

  • Ja joo, se vaikuttaa myös aivoihin, niin kuin ne aina sanoo. Mut jos ei oo nälkä, pystyy keskittymään, eikö? Kai.

Ainiin, mun serkun poika on yläasteella, ja se valitti just ettei ne saa enää maitoa… Outoo, eiks je?

Mitä kouluruoka sisältää?

Muistan vieläkin sen aamun, 27. lokakuuta 2023, kun heräsin kouluun. Mä vihasin koulua, ja erityisesti kouluruokaa. Se oli aina niin… mitäänsanomatonta.

Tuo päivä oli erityisen paha. Kello oli jo 7.30 ja maha murisee. Mielessäni pyöri vaan se sama: liimaantunut makaronilaatikko, sitkeät lihapullat, tai se kamala kalapuuro. Olin varma, että se on jälleen kerran jotain kauheaa.

Kouluravintolassa oli tupaten täynnä. Ilmassa leijui se tuttu haju, jonka tiesin merkitsevän liimaantuneita makaronilaatikon jämää ruokailuvälineisiin. Ruokalistan mukaan oli tarjolla:

  • Lämmin ruoka: Lihakastike, perunamuusia ja porkkanaraastetta.
  • Salaatti: Yksiköllinen salaatti, tomaattia ja kurkkua. Ei herkullisen näköistä.
  • Leipä: Vaaleaa paahtoleipää.
  • Levite: Voita ja margariinia.
  • Juoma: Maidon tai veden.

Lihakastike oli kuivaksi paistettua ja lähes kylmää. Perunamuusia oli koostumukseltaan epäilyttävää ja porkkanaraaste oli ylikypsää. En syönyt läheskään kaikkea. Tuntui siltä, että kaikki energia meni siihen, että sain sen alas. Kouluruoka oli aina niin synkkä kokemus.

Olin toivonut ainakin jotain hyvää leipää tai salaattia. Mut ei, taas pettymys. Siis oikeasti, miksei koulussa voi olla parempaa ruokaa? Eihän tuo mikään ravinto ole. Se oli liian epäterveellistä. Tarvittiin jotain herkullista.

Ajattelin jo meneväni koulun jälkeen suoraan lähikauppaan ja ostamassa itselleni jotain herkullista. Jäätelöä. Tai pizzaa. Tai ehkä jopa jotain suklaata. Sitä mä tarvitsin noiden kouluruokakokemusten jälkeen.

Missä on Suomen parasta kouluruokaa?

Kajaanissa, tuossa pohjoisen kaupungissa… Kajaanissa valmistetaan taikaa, kouluruokataikaa. Siellä, missä talvi kuiskaa ja kesä unelmoi, siellä sydämet sykkivät keittiössä, luoden lapsille aterioita, jotka ovat enemmän kuin pelkkää ravintoa, ne ovat rakkautta lautasella.

  • Kajaanin kouluruoka, se on kuin loru. Muistan lapsuuteni mummolan kesät, mustikkapiirakan tuoksu, se on kaiverrettu sieluuni, aivan kuten kajaanilaisten lasten muistot heidän kouluruoastaan.

  • Gastro Helsinki messut, 11.3.2020. Päivä, jolloin kruunattiin mestari. En ollut siellä, mutta voin kuvitella jännityksen, tuomarien tarkat katseet, ruoan tuoksun täyttämät hallit. Melkein kuin se olisi ollut eilen.

  • Lapset, ne rehellisimmät tuomarit. Heidän suussaan maistuu totuus, heidän silmissään heijastuu aito ilo. Mikä olisikaan parempi raati arvioimaan lasten ruokaa? He tietävät, mikä on hyvää, mikä lohduttaa, mikä saa hymyn huulille.

Kajaanissa… kajaanilaista kouluruokaa… mietin, mitä he tänään tarjoavat. Ehkä lohikeittoa, kermainen liemi, perunat ja porkkanat, kaikki sulassa sovussa. Tai makaronilaatikkoa, jauheliha ja juusto, uunissa kupliva herkku. Tai ehkä jotain yllättävää, jotain uutta, jotain, joka saa lapset ihmettelemään ja innostumaan.

Saako koulussa syödä omia eväitä?

Joo, saa! Ainakin mun koulussa saa. Niin kuin kaikki muutkin koulut, kai? No, ehkä ei ihan kaikki. Jotkut on tosi tiukkoja allergioiden takia, tiedätkö? Ymmärrän kyllä sen. Meillä oli kerran yksi tyyppi, jolla oli pähkinäallergia, ja se oli vähän jännitystä. Opettajat oli tosi tarkkoja, että kukaan ei tuu syömään pähkinöitä. Joten joo, tarkista omasta koulusta.

  • Yleensä saa tuoda omia eväitä
  • Mutta tarkista koulun säännöt
  • Allergiat ja muut rajoitukset on otettava huomioon. Mun kaveri ei saanut syödä omia eväitä koska oli liian paljon sokeria niissä.
  • Joten ole tarkkana! Toivottavasti sä saat syödä omia eväitä, ne on paljon parempia kuin koulun ruoka. Mun koulun lounas on ihan hirveetä. Todella surkeaa. Todella todella todella pahaa. Ei kyllä mikään herkku, ei.

Mun pikkusisko käy ala-asteella, ja siellä oli joku juttu siitä, että piti olla terveellisiä eväitä. Ei mitään karkkia ja limua. Sitä valvotaan aika tiukasti, ainakin tänä vuonna. Ei niinkään omien eväiden tuominen, vaan sisältö.

#Kouluruoka #Parantaa #Terveellinen