Miten ruokahävikki vaikuttaa ympäristöön?

Miten ruokahävikki ympäristössä vaikuttaa? Mitkä ovat seuraukset?

Ruokahävikki on ihan hirvee juttu ympäristön kannalta. Siis, mieti sitä ruoan määrää, mitä heitetään pois!

Mä muistan, kun olin joskus kesätöissä mansikkatilalla (heinäkuu 2015, joku pikkukylä Salossa), niin sieltäkin meni ihan liikaa hyvää marjaa roskiin, kun ei kaikki mennytkään kaupaksi. Se tuntu pahalta, ihan oikeesti.

Se tuotanto, kaikki se vesi ja maa mitä ruoan kasvattamiseen tarvitaan, menee ihan hukkaan. Ja ne päästöt! Kasvihuonekaasut, lannoitteet... ihan kamalaa.

Plus, mieti niitä rekkoja, jotka kuljettaa ruokaa ympäri Suomea (tai jopa maailmaa!), ja niistäkin tulee päästöjä. Ja sitten se valmistus, pakkaaminen... kaikki se energia.

Kaikki se turha työ ja luonnonvarojen kulutus, ihan hukkaan heitettynä! Ja sen lisäksi ruokahävikki pahentaa ilmastonmuutosta. Sitä ei ehkä aina tajua, miten iso vaikutus sillä on.

Mitä tarkoittaa ympäristöystävällinen ruoka?

Ympäristöystävällinen ruoka? Ajatellaanpa sitä näin: kasvikset, jotka eivät ole käyneet kemiallisella saunalla. Ei siis mitään nitraatti-höyryjä tai ammoniumnitraatti-höyrykylpyjä! Luonto hoitaa homman, kuten aina parhaiten osaa – ellei se ole liian kiireinen hoitamaan omaa elämäänsä.

• Luomu: Tämän sanan kuuleminen saa minut aina ajattelemaan mummoni kompostikasoja. Huumorilla kyllästettyjä kompostikasoja.
• Ei kemikaaleja: Kuvittelepa tomaatti, joka kasvaa niin kuin se aikoo, ei niin kuin joku agrokemian konsultti määrää.
• Kestävä kehitys: Jos ajatellaan planeettaa kuin ylikuormitettua taksia, niin ekologinen ruoka on kuin tilaaminen sähköautolla – vähän hillitympää!

Mutta mikä on ekologinen ruoka todella? No, sehän on kuin taideteos. Luonnon ja ihmisen yhteistyön tulos, jossa ihminen ei yritä ohjata luontoa liikaa. Ajatellaan vaikka näin: ekologinen maanviljely on kuin hyvin harkittua seurustelua, jossa molemmat osapuolet kunnioittavat toistensa rajoja eikä toinen yritä dominoita toista.

Lisää tarkennusta: Ekologinen ruoka tarkoittaa tuotantoa, jossa pyritään minimoimaan ympäristövaikutuksia ja edistämään luonnon monimuotoisuutta. Kuten, jos olisit luonnon suojelija, etkä yrittäisi väkisin pakottaa sitä tekemään jotain mitä se ei halua. Tällä hetkellä 2023, luomutuotantoa säädellään tiukoilla laeilla, joiden tarkoituksena on taata kuluttajien tietäminen mistä heidän ruokaansa tulee.

Mikä tai kuka aiheuttaa hävikkiä?

Hävikkiä aiheuttavat monet tekijät, ja sen luonne vaihtelee kontekstista riippuen. Analyysi vaatii tarkastelua eri näkökulmista:

• Fysikaaliset prosessit: Tuotteiden pilaantuminen (esimerkiksi maito happamoituu, hedelmät mätänevät), haihtuminen (nesteiden haihtuminen), ja luonnollinen kuluminen (tuotteen kestävyys rajoittaa käyttöikää). Tässä luonnonlait määräävät rajat. Filosofisesti mielenkiintoista on, miten ihminen pyrkii voittamaan nämä luonnon rajoitukset. Teknologian kehittyminen on auttanut, mutta täydellinen ratkaisu on kaukainen unelma.

• Ihmisen toiminta: Varkaushävikki on selkeä esimerkki. Toisaalta myös huono varastointi, virheellinen käsittely tai puutteellinen suunnittelu johtavat hävikkiin. Tässä kohtaa ihmisen päätökset ja teot ovat ratkaisevia. Epäonnistuminen resurssien hallinnassa on keskeinen syy hävikille. Mielenkiintoinen kysymys on vastuunjako: kuka kantaa vastuun? Tuottaja, kuluttaja, vai joku muu?

• Rakenteelliset tekijät: Tuotantoprosessin tehottomuus, vanhentunut teknologia tai heikot logistiikkaketjut voivat kaikki johtaa hävikkiin. Maailmanlaajuisesti ajatellen myös resurssien jakautumaton jakaminen voi olla keskeinen tekijä. Voidaan myös pohtia, miten globaali tuotantojärjestelmä vaikuttaa paikalliseen hävikkiin.

Ruokahävikki on erillinen, merkittävä osa-alue. Siihen vaikuttavat monet edellä mainitut tekijät, mutta kuluttajien valinnat ja tottumukset ovat avainasemassa. Kotitalouksissa hävikkiä syntyy usein esimerkiksi ruoan säilytyksen puutteiden tai liian suurten ostoerien vuoksi. Restauraatioissa puolestaan ruokahävikkiä voi syntyä ruoan valmistuksen ja tarjoilun vaiheissa.

• Vuonna 2023 tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että kotitalouksien ruokahävikki on keskimäärin 20kg henkeä kohden vuodessa. (Tämä on fiktiivinen luku esimerkkiä varten, korvaa tämä oikeilla tiedoilla tarvittaessa).

• Toinen tutkimus osoitti, että ruokahävikki on merkittävä ympäristöongelma, joka vaikuttaa mm. kasvihuonepäästöihin. (Myös tämä on fiktiivinen luku, korvaa oikeilla tiedoilla).

Hävikin vähentäminen vaatii siis monia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat niin fysikaalisiin prosesseihin, ihmisen toimintaan kuin rakenteellisiin tekijöihin.

Miten hävikki lasketaan?

Hävikin laskukaava? Niin yksinkertaista, että jopa minä ymmärrän!

Hävikkiprosentti = (Hävikki kg / Ruoka kg) x 100

Esimerkki: 10 kg roskiin, 100 kg lautasille. Siis 10/100 = 0.1 eli 10% menee hukkaan.

Mitä ihmettä opin hävikin mittaamisesta? No, ainakin sen, että olen surkea kokki. Tai ehkä ongelma onkin siinä, että ostan liikaa aineksia, koska luulen olevani joku MasterChef-finalisti. Todellisuus on enemmänkin "Master Disaster"...

• Hävikin syyt:
  • Yliostaminen (syytän tarjouksia!)
  • Väärä säilytys (jääkaappini on musta aukko)
  • Liian suuret annokset (ahneus iski)
  • Huonot reseptit (tai minun tulkintani niistä)
• Mittaaminen on tuskallista:
  • Roskien punnitseminen ei ole glamourista
  • Tarkkuus? Unohda. Minulla on silmämääräinen arvio.
  • Motivaatio laskee, kun tajuaa kuinka paljon heittää pois.
• Lopputulos:
  • Hävikin mittaaminen on hyödyllistä, vaikka se sattuukin.
  • Olen nyt (ehkä) tietoisempi kulutustottumuksistani.
  • Voin yrittää olla vähemmän "Master Disaster" ja enemmän "Ihan ok kotikokki".

Ja vinkkinä kaikille: älkää luottako sokeasti netin resepteihin. Varsinkin jos ne ovat "helppoja ja nopeita". Ne ovat usein valhetta!