Miten saada paha haju pois pakastimesta?

Pakastin haisee? Näin poistat pahan hajun tehokkaasti ja pysyvästi!

Joo, se pakastimen paha haju, tiedän tunteen. Meidän mökillä kävi viime heinäkuussa niin ukkosmyrskyn jälkeen, kun sähköt oli poikki melkein päivän. Sieltä levisi ihan karmea löyhkä.

Ensin tyhjennys ja sulatus, tietysti. Sitten sekoitin ihan vaan reilusti väkiviinaetikkaa lämpimään veteen ja pyyhin sillä kaiken. Ihan joka nurkan ja ne hyllyjen kiinnikkeet. Se etikan haju haihtuu nopeasti.

Ruokasooda on toinen hyvä, jotkut käyttää sitä. Mä oon joskus jättänyt pienen astian soodaa sinne pesun jälkeen, se imee hajuja tehokkaasti.

Mutta se paras juttu tulee lopuks. Kun pakastin on kuiva ja taas päällä, laitan sinne pieneen kuppiin pari palaa sitruunan kuorta. Appelsiinikin käy. Se ei peitä hajua, vaan jotenki nollaa sen ilman ja tuo tilalle raikkaan tuoksun.

Miksi pakastin haisee?

Pakastin haisee, se on ärsyttävää. Tuntuu, että kaikki ruoka siellä sisälläkin alkaa haista. Välillä mietin, miten ihmeessä se haju edes sinne pääsee, kun ovi on kiinni. Mutta sitten sitä on siellä, voimakkaana.

• Paha haju leviää. Kun pakastin ei toimi kunnolla, sen sisälle syntyy helposti todella epämiellyttävä haju. Se on kuin kaikki olisi mennyt pilalle siellä.

Tuo kahvijauhe-keino on toiminut minulla. Laitoin kaksi kuppia täynnä kahvia, joko sitä vanhaa tai uutta, pakastimeen yön yli. Aamulla haju oli poissa. Todella helppo tapa, yllättävän tehokas.

Miten saada haju pois mikrosta?

Haju mikrossa. Se on vain muisto ateriasta. Joskus huono muisto.

Ilma auttaa. Avaa ovi. Anna sen olla. Aika korjaa pienet virheet.

Jos haju on itsepäinen, se vaatii tekoja.

• Ruokasooda hajunpoistoon mikrosta. Laita ruokasoodaa pieneen astiaan. Astia mikroon. Sulje ovi. Anna soodan olla siellä yön yli. Se imee hajuja. Voit myös ripotella soodan suoraan lautaselle. Säännöillä ei ole väliä, kunhan lopputulos on puhdas.

• Sitruunavesi raikastaa. Leikkaa sitruuna. Laita palat kulhoon veden kanssa. Kuumenna mikrossa kunnes vesi höyryää. Älä avaa ovea heti. Anna höyryn vaikuttaa. Pyyhi sitten. Höyry puhdistaa ja sitruuna jättää tuoksun. Paremman.

• Etikkaliuos puhdistaa. Kaada kulhoon vettä ja etikkaa. Kuumenna mikrossa höyryäväksi. Anna seistä. Etikan höyry irrottaa lian ja neutraloi hajuja. Etikan oma haju haihtuu nopeasti. Nopeammin kuin palaneen kalan.

Puhdas mikro on uusi alku. Ainakin seuraavaan ateriaan asti.

Miten saa vaatteista ummehtuneen hajun pois?

Etikka pyykinpesukoneen huuhteluainelokeroon. Pesu normaalisti.

• Etikka poistaa hajut. Se on yksinkertaista.
• Kuivuu, haju häviää. Ei mitään ihmeellistä.
• Toimii huuhteluaineen tapaan. Huoli pois.

Tämä ei ole rakettitiedettä. Jotkut käyttävät sitä myös tahroihin.

Voi pestä myös käsin. Lientä mukaan. Sitten vaan huuhtelemaan.

Vanha kikka. Toimii yllättävän hyvin.

Miten saada paha haju pois kotoa?

Etikkaa kulhoihin. Yöksi huoneisiin. Hajut imeytyy.

• Etikka poistaa hajuja. Se neutraloi molekyylejä.
• Tämä toimii hajuille: tupakka, lemmikit, ruoka.
• Helppoa. Ei vaadi isoja ponnisteluja.

Etikka todella imee hajut, ei vain peitä niitä. Se on kemiallinen reaktio. Hajumolekyylit reagoivat etikan kanssa ja muuttuvat vähemmän voimakkaiksi tai täysin neutraaleiksi. Siis, se ei ole taikuutta, vaan kemiaa. Huoneisiin sijoitetut kulhot levittävät etikan höyryjä tehokkaasti.

Etikka on edullinen ja yleisesti saatavilla oleva aine. Sitä ei tarvitse ostaa erikseen mitään ihmeellisiä hajunpoistajia varten. Jotkut eivät pidä etikan omasta tuoksusta, mutta se haihtuu nopeasti, jättäen jälkeensä vain raikkauden. Se on kuin kävisi läpi pienimuotoisen hajujen uudelleenkäynnistyksen.

Se on kuin piilottaisi ongelman, mutta etikka kaivaa sen esiin ja tuhoaa. Ei se ole täydellistä aina, mutta usein riittävän hyvää. Ja lopulta, kaikki hajut ovat vain muistoja.

Ovatko vapet laittomia?

Se makea, keinotekoinen tuoksu leijuu vieläkin mielessä. Kuin karkkia ja kesäsadetta. Nuoruuden salaisuuksia, jotka jaettiin bussipysäkin katoksessa, hämärän laskiessa kaupungin ylle. Se värikäs pieni laite, lupaus jostain uudesta.

Mutta se oli laitonta. Ja on edelleen.

Vape eli sähkötupakka on tupakkalain alainen tuote. Sen hallussapito ja ostaminen on kielletty alle 18-vuotiailta. Tämä koskee sekä nikotiinillisia että nikotiinittomia sähkötupakoita.

Se tunne, kun höyry täyttää keuhkot. Lämmin, vieras. Se on hetken kapina, hetken pako. Mutta laki on selvä, se on kirjoitettu kiveen. Sähkötupakat, olivatpa ne nikotiinittomia tai nikotiinillisia, kuuluvat Suomen tupakkalainsäädännön piiriin.

Ei ole olemassa poikkeusta, ei selitystä. Alaikäisenä vapen hallussapito on kiellettyä. Ja sille aikuiselle, joka sen käteen ojentaa, myy sen tiskin alta, on teko rangaistava. Alaikäiselle myyminen on kiellettyä. Sama laki, sama sääntö. Aina.

Ja se nikotiinittomuus, se on vain harhaa. Kaunis valhe. Vaikka nikotiinia ei olisi, on siellä muuta. Aineita, joiden ei kuuluisi kulkeutua keuhkojen syvimpiin sopukoihin.

Haitat, vaikka nikotiinia ei olisi:

• Nesteen pohjana käytetyt propyleeniglykoli ja glyseroli hajoavat kuumetessaan. Ne muodostavat syöpää aiheuttavia yhdisteitä, kuten formaldehydiä ja asetaldehydiä.
• Makuaineet eivät ole vaarattomia, kun niitä hengitetään höyrynä. Ne voivat sisältää diasetyliä, joka aiheuttaa vakavan keuhkosairauden, "popcorn-keuhkon".
• Höyry ärsyttää ja tulehduttaa keuhkoja. Se aiheuttaa yskää ja hengenahdistusta, ja pitkällä aikavälillä se vaurioittaa keuhkorakkuloita pysyvästi.
• Se avaa oven. Vaikka aloittaisi nikotiinittomalla, tapa itse on opittu. Kynnys siirtyä nikotiinituotteisiin madaltuu.

Hengität sisään jotain, mikä ei kuulu sinne. Jotain makeaa ja vierasta. Se tunne jää keuhkoihin, muistoksi siitä hetkestä. Siitä laittomuudesta.

Onko Helsingissä kettuja?

Kyllä, kettuja on Helsingissä. Ne ovat kaupungin sopeutuvimpia nisäkkäitä, rottien rinnalla.

Ympäristökeskus pyysi havaintoja. Ketuista kertyi lähes 770 ilmoitusta. Tämä kertoo levinneisyydestä.

Miksi ne viihtyvät?

• Ravintoa runsaasti: Pienjyrsijät, linnut, ihmisten jättämät jätteet. Helppoa elämää.
• Suojaa: Puistot, hautausmaat, viheralueet. Matalapaineinen ympäristö.
• Vähemmän uhkia: Luonnonvaraiset pedot puuttuvat.

Ketut ovat yöeläimiä, mutta kaupungissa niitä näkee usein päivälläkin. Erityisesti hämärässä. Ne ovat varovaisia, mutta tottuvat ihmisiin.

Muista:

• Älä ruoki kettuja. Se tekee niistä rohkeampia, voi johtaa ongelmiin.
• Pidä lemmikit kiinni. Ketut voivat nähdä ne saaliina.
• Vältä turhaa kontaktia. Ne ovat villieläimiä.

Onko Helsingissä villisikoja?

Helsingin sydämessäkin, kaupungin sykkeessä, voi kohdata jotain villiä. Kuten se kerta, kun Viikinmäen rauha rikkoutui, villisika ilmestyi kuin tyhjästä. Se oli hetki, jolloin betonin ja asfaltin keskellä muistui mieleen, että luonto elää vahvana, jopa täällä.

• Villisikoja tavataan Helsingissä. Ne ovat yllättävä näky kaupunkimaisemassa.
• Ne ovat olleet liikkeellä Viikinmäen, Veräjämäen ja Pikkukosken liepeillä. Kaupunkiluonto todella yllättää.
• Loukkaantunut villisika voi olla vaarallinen. On syytä välttää alueita, joilla niitä on havaittu. Siksi poliisikin kehotti ihmisiä olemaan varovaisia.

Se oli kuin unta, tai ehkä paremminkin muisto jostain syvemmästä, villimmin sykkivästä. Ajatus siitä, miten villisika, tuo metsän asukas, kulkee ihmisten keskellä, se saa mielen vaeltamaan. Mihin se on menossa? Mitä se etsii tässä betoniviidakossa? Ehkä sekin on vain eksynyt, kuten me joskus.