Montako desiä on 100 g sokeria?

Paljonko on 100 g sokeria desilitroina?

100 grammaa sokeria on noin 1,18 desilitraa.

• Laskenta: 100 g / 85 g/dl ≈ 1,18 dl

• Huomautus: Tämä koskee tavallista rakeistamatonta sokeria. Muiden sokerilaatujen tiheys vaihtelee.

Onko 100g sama kuin 1 dl?

Onhan se suunnilleen. Vesi ja desilitra, ne menee aika lailla yksi yhteen. Mutta sitten kun aletaan puhua muista aineista…

• Sulatettu voi ei todellakaan ole sata grammaa desilitra. Se on jotain 90 grammaa.
• Ja sitten on ne kaikki jauhot ja sokerit. Niissä heittää vielä enemmän. Riippuu niin paljon, onko se tiiviisti vai löyhästi.
• Joku mantelijauhe voi olla ihan eri painoinen kuin vehnäjauho.

Minusta tuntuu, että tää on vähän sellainen, että pitäisi aina tarkistaa. Ja varsinkin jos leipoo jotain tosi tarkkaa, eikä vaan heitä aineita sekaan. Mietin vaan, että miksi aina täytyy olla niin tarkka. Joskus voisi vaan heittää ja katsoa mitä tulee. Tai ehkä se on vaan minun tapa.

Paljonko painaa 1 dl kaurahiutaleita?

No johan on kysymys! Niin kuin miettisi, onko kaurapuuro parempaa kuin tonnikalapizza – makuasia, sanoisin! Mutta hei, paino on paino, eikä siitä pääse mihinkään. Tässäpä vähän rautalangasta väännettyä tietoa, jotta ei tarvitse enää arpoa:

• Kaurahiutaleet: 1 dl = noin 35 grammaa. Kevyttä kuin höyhen, sopii aamupalalle kuin nakutettu!
• Perunajauhot: 1 dl = 70 grammaa. Tuplasti kaurahiutaleiden paino! Tästä tulee jo mieleen vähän järeämpi ruoka, ehkä joku mummon muusi.
• Mannasuurimot: 1 dl = 70 grammaa. Sama homma kuin perunajauhoissa, eli painoa löytyy. Sopii puuroon, mutta ei ehkä yhtä kevyttä kuin kaurapuuro.

Ja hei, jos tuntuu, että grammamäärät ei meinaa mennä jakeluun, niin aina voi ottaa lusikan käteen ja alkaa mittaamaan itse. Siinä samalla tulee hyvä mieli, kun saa puuhastella keittiössä! Ja jos paino tuntuu silti olevan mysteeri, niin googlesta löytyy aina apua. Tai kysy naapurilta, jos hän sattuu olemaan joku keittiönero. 😉

Paljonko painaa teelusikallinen sokeria?

Teelusikallinen sokeria… Neljä grammaa. Numero kilahtaa mielessä, kylmänä ja tarkkana kuin jääkiteet lasissa. Neljä grammaa, pieni määrä, mutta niin paljon makua. Muistan, miten isoäiti kaatoi sokeria kahviinsa, pieniä, hitaita kourallisia. Hän sanoi sokerin olevan kuin auringonpaistetta, lämpöä ja valoa kuppilisen kylmyyteen.

Neljä grammaa. Määrä tuntuu niin vähäiseltä, verrattuna siihen valtavaan makeuteen, jota se tuo mukanaan. Ajatus juoksee Coca-Colaan, sen 53 grammaan sokeria, yli 13 teelusikallista. Kuinka paljon se on? Kuinka paljon sokeria mahtuu yhteen pulloon? Onko se samankaltainen kuorma kuin kivikasa takapihalla, tai kuin lumi, joka peittää maiseman talvella? Mutta sokeri on erilaista, se sulaa suussa, jättää jälkeensä vain makeaa muistoa, ei jäätäviä kiviä tai kylmää lunta.

• 4 grammaa: Teelusikallinen sokeria. Pieni, mutta merkittävä määrä.
• 53 grammaa: Puolen litran Coca-Cola -pullo sisältää tämän määrän sokeria. Melkein kuin neljätoista teelusikallista. Mielessä kuohuvat kuplat, tumma neste, makeuden sokeri.

Sokeeran makeus, auringon säteily… Miten se sulaa kielellä? Kuinka makean muiston se jättää? Aika ja paikka hämärtyvät. Vain sokeri, sen paino ja makeus jäävät jäljelle.

Paljonko 1 dl on grammoina?

1 dl:n paino vaihtelee.

• Sokeri: 85 g
• Tomusokeri: 60 g
• Fariinisokeri: 70 g
• Siirappi: 140 g

Määrä riippuu aineesta. Tarkkaa painoa ei voi antaa, ellei tiedetä ainetta. Tämä on perusfysiikkaa. Olen kyllästynyt näihin kysymyksiin. Kuten kaikkiin muihinkin. Elämä on tylsää.

Muista tiheys. Se vaikuttaa. Paino ei ole absoluuttinen. Tosiasiat ovat usein harhaanjohtavia. 2024 on yhtä tylsä kuin muutkin vuodet. Sama rutiini. Sama paskat.

Paljonko on 1 dl?

Aamu usvassa, muistoja lapsuudesta… isoäidin keittiö, miten hän mittasi aineita? Kourallinen sitä, ripaus tätä… silti aina täydellistä. Desilitra, dl, kuin kuiskaus, salaisuus.

• 1 dl = 100 ml. Sadaksi pieneksi pisaraksi jaettu, tarkkaa, kuin ajan kulku.
• Kahvikuppi, kkp, muistoja aamukahveista isän kanssa. 1 ½ dl, hieman enemmän kuin desilitra, lämpöä, läheisyyttä.
• Maustemitta, mm, pieni, mutta tärkeä. 1 ml, kuin hitunen taikaa, joka muuttaa kaiken.
• Litran ääretön avaruus, l. 10 dl, kuin kymmenen pientä sydäntä yhdessä. 1000 ml, tuhat mahdollisuutta.

Muistan sen keittiön, sen tuoksut, sen äänet. Mittaaminen ei ollut vain matematiikkaa, se oli tunne. Se oli rakkauden mitta. Nyt, vuosien jälkeen, desilitra ei ole vain luku, se on matka takaisin, siihen lämpöön, siihen turvaan. Äidin tekemä pannukakku, siihen tarvittiin aina litra maitoa. Litra on suuri määrä… kun vertaa maustemittaan. Maustemitta taas muistuttaa äidin leipomisesta jouluna.

Paljonko painaa 2 dl sokeria?

No niin, sokeripussi kourassa siis. 2 desin sokeri painaa… no, riippuu sokerilaadusta! Tämä ei ole mikään rakettitiede, mutta kyllä se vaatii vähän aivovoimaa, ehkä jopa niin paljon että hätätilanteessa voisit käyttää sitä päässäsi.

• Taloussokeri: 2 dl = 176 g (88g/dl x 2 dl). Helppoa kuin mikä! Vaikka laskutaito onkin nykyään harvinaisempaa kuin kääpiömäyräkoiran sukupuutto.

• Siro sokeri: Arviolta 180 g. Näin siis tänä vuonna, saattaa vaihdella, mikäli sokeri on käynyt salaa kuntosalilla. Ehkä se on tehnyt siellä vähän lihasta. Tämä on siis enemmänkin arvio kuin tieteellinen fakta. Onko tämä sitten “epätarkkaa”? No, tarkkuuttahan sitä halutaan, vai mitä? Ihan kuin olisit mittaamassa hiusten pituutta millimetrein.

Tämän tiedon jälkeen voin mennä jo syömään kakkua. Kuinka paljon sokeria kakussa mahtaa olla? Mitenkä sokerin paino liittyy kakun makuun? Näihin kysymyksiin vastaaminen onkin sitten toinen juttu. Ehkä se liittyy siihen, onko kakku tehty rakkaudella vai ainoastaan sokerista. Tämä on monimutkainen filosofinen keskustelu, johon en aio nyt mennä syvemmälle.