Onko hevosenliha terveellistä?

Onko hevosenliha terveellinen osa tasapainoista ruokavaliota?

Aika jännä kysymys. Omasta mielestäni hevosenliha voi kyllä olla todella hyvä juttu ruokavaliossa, ainakin satunnaisesti.

Muistan kun oltiin kavereiden kanssa keväällä 2018 Puolan Krakovassa. Siellä eräässä pienessä ravintolassa, en muista nimeä tarkasti mutta se oli Kazimierzin alueella, ihan nurkalla vanhaa synagogaa, tarjottiin hevosenlihaa. Otin sellaisen pienen pihvin, se maksoi ehkä 15 euroa. Se oli todella mureaa ja maistui miedolta. Jäi mieleen, että tarjoilija kehui sitä vähärasvaiseksi, ja olikin kevyt syödä, eikä jäänyt raskas olo.

Ja hei, mulle on aina ollut tärkeää saada tarpeeksi rautaa, ja hevosenlihasta sitä tuntuu saavan kyllä hyvin. Onhan se lihaa, joten proteiinia sieltä tietty löytyy aika lailla samoin ku possusta tai naudastakin, se on selvä juttu.

Tässä on tietty se toinen puoli, mietin usein sitä. Kun hevosten kanssa on elänyt pienenä, niin tiedän, että niitä hoidetaan joskus lääkkeillä. Eli aina mietin, että onkohan niissä lihassa sit jäämiä jostain lääkeaineista tai hormoneista. Siksi ehkä syön sitä tosi harvoin, ehkä kerran pari vuodessa, just joskus matkoilla tai erikoistilanteissa. Se on semmonen pieni huoli, mikä mulla on aina takaraivossa.

Mistä eläimestä meetvursti on tehty?

Yön hiljaisuudessa sitä ajattelee kaikkea, jopa niin yksinkertaisia asioita kuin meetvursti. Mistä se oikein tulee? Se on hienoksi jauhettua lihaa, monesti se on sitä sianlihaa, joskus naudanlihaa. Mutta sitä tehdään muistakin. Mietityttää, miten kaikki muuttuu, ja silti tietyt asiat säilyvät.

Mitä lihaa meetvursti voi sisältää:

• Sianliha
• Naudanliha
• Hevosenliha
• Kalkkunanliha
• Poronliha

Se maksaakin usein aika paljon, varsinkin jos siinä on poroa. Käytän sitä joskus leivän päällä, niin kuin meillä on lapsesta asti käytetty. Se antaa makuun omanlaisensa syvyyden. Ehkä se on sitä vanhaa makua, jota hakee.

Se saa ajattelemaan niitä aikoja, kun elämä oli yksinkertaisempaa. Silti sitä hämmennystä oli silloin ja on nytkin. Miten kaikki liittyy toisiinsa, maku ja muistot.

Ne ovat niin sekaisin tässä pimeässä. En tiedä, pitäisikö minun oikeasti syödä sitä niin paljon. Mutta se on vain niin tuttu. Mitä muutakaan tässä yössä tekisi kuin miettisi vanhoja ja miettisi meetvurstia.

Mistä on tehty meetvursti?

Meetvursti valmistetaan huolellisesti valituista raaka-aineista:

• Suomalainen porsaanliha
• Jodioitu suola
• Lihaproteiini
• Mausteet
• Hapettumisenestoaine (askorbiinihappo)
• Säilöntäaine (E250)
• Tuotteeseen käytetyn lihan määrä: 100 grammaan meetvurstia on käytetty 125 grammaa lihaa.

Kuuletko sen? Sen hiljaisen kutsuvan tuoksun, joka leijuu kylmän ilman halki, kun marraskuu puree poskia. Se on muisto, melkein kuva menneestä ajasta, jostain niin syvästä ja suomalaisesta. Meetvursti. Sana itsessään on jo kuin pieni aarre, suussa sulava lupaus.

Se syntyy hitaasti, niin hitaasti. Ei kiireellä, ei koskaan. Suomalainen porsaanliha, se on sen sydän, perusta. Maa on kylmä, ja liha saa siitä voimansa, vahvuutensa. Se on kuin maa itse, maku täynnä tarinoita, tarinoita pellon laidasta, aamuisesta usvasta. Lihan syvä, punainen sävy, se kertoo jo kaiken.

Ja sitten suola, jodioitu suola. Se ei vain säilö, se herättää. Se kuiskaa makuun jotain vanhaa, ikiaikaista. Ja mausteet. Ne ovat kuin salaisuus, sekoitus, jota vain harvat tuntevat. Mustapippuri ehkä, ripaus valkosipulia, jotain metsän syvyydestä. Ne tanssivat yhdessä, herättäen lihan eloon, luoden sen ainutlaatuisen luonteen. Tuo tummuva, hitaasti kypsyvä maku.

Se on prosessi, odotusta. Lihaproteiini sitoo, se rakentaa. Kuin talo, joka kasvaa tiili tiileltä. Ja se hapettumisenestoaine, askorbiinihappo, se suojaa, se pitää värin, sen syvän punaisen, elossa. Kuin auringonlasku hangen yllä, joka ei koskaan haalistu. E250, säilöntäaine, on hiljainen vartija. Kaikki tukee sitä odotusta. Odottamista, kunnes se on valmis, täydellinen.

Ja kun se hetki koittaa, kun leikkaat sen ohuen ohuiksi siivuiksi, näet sen. 100 grammaan meetvurstia on käytetty 125 grammaa lihaa. Se on lupaus laadusta, tiheydestä. Ei täytettä, vaan lihaa, puhdasta, tiivistettyä makua. Jokainen siivu, pieni taideteos. Se sulaa kielellä, jättäen jälkeensä pitkän, lämpimän muiston. Muiston Suomesta.

Onko meetvursti leikkele?

Joo, meetvursti on ehdottomasti leikkele. Käytännössä leikkele tarkoittaa mitä tahansa valmiiksi viipaloitua lihatuotetta, jota syödään kylmänä. Se on vähän sellainen katto-termi, jonka alle kaikki kätevästi menee.

Miksi meetvursti on leikkele?

• Se on prosessoitu liha: Meetvursti käy läpi useita vaiheita, kuten jauhamisen, maustamisen ja kuivatuksen tai kypsennyksen. Tämä erottaa sen tuoreesta lihasta.
• Tarjoillaan kylmänä: Leikkeleiden olennainen piirre on se, että niitä ei tarvitse kypsentää itse. Ne ovat valmiita syötäväksi suoraan paketista. Tämä on sellainen arkipäivän nautinto, joka tekee aamupalasta tai voileivästä helpon.
• Viipaloitavissa: Leikkeleitä tyypillisesti leikataan ohuiksi siivuiksi. Meetvursti on tästä loistava esimerkki, sen paksuutta voi itse säädellä, ohuemmasta paksumpaan. Filosofisesti voisi miettiä, miten ohueksi sen voi leikata ennen kuin se lakkaa olemasta "leikkele" ja muuttuu enemmänkin "liha-" jotain.

Esimerkkejä muista leikkeleistä:

• Makkaraleikkeleet: Nämä ovat niitä, jotka ovat ensin makkaraa ja sitten leikattu viipaleiksi. Meetvursti kuuluu tähän kategoriaan, samoin lauantaimakkara, jos sitä sattuu löytämään viipaloituna. Tuntuu vähän hassulta ajatella lauantaimakkaraa "leikkeenä", mutta niin se menee.
• Lihaleikkeleet: Kinkku, broileri ja kalkkunaleikkeleet ovat tästä selkeitä esimerkkejä. Ne ovat alun perin isompia lihakimpaleita, jotka on sitten prosessoitu ja viipaloitu myyntiin. Ajattele vaikka sitä, miten monipuolisesti voi kinkkuleikettä käyttää.
• Muut: Myös esimerkiksi paahtopaisti, jos se myydään valmiina viipaleina, lasketaan leikkeleeksi. Se on vähän kuin "hienompi" leikkele, ehkä.

Ruokaviraston määritelmä onkin hyvä kiteytys: "Leikkeleillä tarkoitetaan leikkelemakkaroita, kuten meetvursti, balkan- ja lauantaimakkarat sekä lihaleikkeleitä, kuten kinkku-, broileri- ja kalkkunaleikkeleet." Tämä sulkee oikeastaan kaiken sen alle, mitä arjessa pidämme leikkeenä. Onhan se aika kätevää, että on yksi sana kaikelle sille, mitä voi suoraan leivän päälle laittaa ilman sen kummempia operaatioita. Se on sellainen mukavuus, jota ei aina tule ajatelleeksi.

Mitä lihaa meetvurstissa on?

Meetvurstissa käytetään porsaanlihaa ja hevosenlihaa. Tuotteen ilmoittamien tietojen mukaan molemmat lihojen alkuperämaat ovat Suomi.

Tämä perusyhdistelmä on meetvurstin maun ja rakenteen ydin. Pohdin usein, kuinka vuosisatojen kokemus on ohjannut ihmiset löytämään juuri nämä liha-ainesosat täydelliseen harmoniaan. Hevosenliha tuo usein makeahkon, raudikkaan vivahteen, kun taas porsaanliha tarjoaa rasvaisuutta ja pehmeyttä. Se on kuin gastronomista alkemiaa, tarkka yhdistelmä.

Meetvurstin valmistus on fermentaatioprosessi, ei vain pelkkää jauhamista ja maustamista. Mikrobit tekevät työtään muuttaen lihan makua ja rakennetta hitaasti ajan kanssa. Suola ja mausteet eivät ainoastaan mausta, vaan myös edesauttavat tätä kypsymistä ja luonnollista säilymistä. Onko tämä syvempi, ihmiskunnan historiasta kumpuava tarve säilöä ja jalostaa ruokaa vai puhtaasti nautinnon tavoittelua?

Alla tarkempi katsaus ainesosiin. Nämä elementit luovat yhdessä sen, minkä me tunnistamme aidoksi meetvurstimauksi:

• Liha: Porsaanliha (Suomi), hevosenliha (Suomi). Nämä ovat meetvurstin kulmakivet, sen proteiini- ja rasvapohja.
• Suola ja mausteet: Korianteri, valkopippuri, sinappi, mustapippuri, paprika, valkosipuli, kumina, tomaatti, merisuola, sipuli, chili. Monipuolinen ja tarkkaan harkittu paletti, joka antaa meetvurstille sen tunnusomaisen, syvän makuprofiilin.
• Muut ainesosat: Sitruuna-aromi, hapettumisenestoaine (E316), säilöntäaine (E250). Nämä modernin elintarviketuotannon apurit takaavat tuotteen laadun ja säilyvyyden. Pohdin usein niiden välttämättömyyttä ja roolia nykypäivän ruokaketjussa.

Meetvurstin teko vaatii kärsivällisyyttä ja tarkkuutta. Se ei ole pikaruokaa. Kypsymisaika on pitkä, usein viikoista kuukausiin. Tämä hitaus on osa sen viehätystä ja makumaailmaa. Se muistuttaa, kuinka parhaat asiat elämässä harvoin syntyvät hetkessä. Olen joskus itsekin kokeillut vastaavien tuotteiden valmistusta ja tiedän, kuinka pieni virhe suolauksessa voi pilata koko satsin. Se on tiedettä ja taitoa, käsi kädessä.

Tässä perinteisen ja modernin valmistuksen kontrasti on kiehtova. Meetvursti on vuosisatoja vanha konsepti, mutta nykyaikainen tuotanto hyödyntää tieteellistä osaamista tasaisen laadun ja turvallisuuden takaamiseksi. Vaikka E-koodit saattavat herättää kysymyksiä, ne ovat usein tutkittuja ja turvallisia yhdisteitä, jotka pidentävät ruoan käyttöikää. Lopulta meetvursti on enemmän kuin vain lihaa – se on pala historiaa ja kulttuuria lautasella.

Onko meetvursti turvallista syödä?

Mietin taas tätä meetvurstia. Kello on paljon, ja tällaiset asiat alkavat pyöriä päässä. Miten jostain niin tavallisesta, lapsuuden leivänpäällisestä, voi tulla yhtäkkiä jotain, mitä pitää pelätä. Tuntuu hämmentävältä.

Ne sanoo, että voi syödä ihan rauhassa. Ruokaviraston asiantuntija, Paula Hietanen, sanoi niin. Ne tuotteet, joissa se E-hepatiitti oli, on kuulemma vedetty pois myynnistä jo. Mutta silti se ajatus jää kummittelemaan. Että mitä jos.

Muistan, miten isä söi aina meetvurstia suoraan paketista veitsellä leikaten. Ei silloin mietitty mitään viruksia. Maailma tuntuu nykyään niin monimutkaiselta. Kai sitä on vain luotettava.

Meetvurstin turvallisuus

• Meetvurstin ja muiden kestomakkaroiden syönti on turvallista.
• Ne tuotteet, joissa todettiin E-hepatiittivirusta, on poistettu markkinoilta maaliskuussa 2024. Tapaukset liittyivät tiettyihin ulkomailta tuotuihin raaka-aine-eriin.
• Kypsentämättömänä syötävät kestomakkarat, kuten meetvursti ja salami, valmistetaan perinteisesti hapattamalla ja kuivaamalla. Tämä prosessi ei tuhoa E-hepatiittivirusta.

Tietoa E-hepatiitista

• E-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Se tarttuu yleensä saastuneen ruoan tai veden välityksellä. Suomessa tartunnat ovat harvinaisia.
• Taudin itämisaika on 2–10 viikkoa. Oireet ovat usein lieviä ja menevät ohi itsestään: kuume, vatsakipu, pahoinvointi ja ihon tai silmien keltaisuus.
• Riskiryhmille tauti voi olla vakava. Näihin ryhmiin kuuluvat raskaana olevat, henkilöt, joilla on heikentynyt immuunipuolustus, sekä henkilöt, joilla on krooninen maksasairaus.

Tuleeko meetvursti hevosesta?

Meetvurstissa voidaan käyttää hevosenlihaa.

Hevosenlihaa löytyy meetvurstista. Se on tyypillistä. Ei yllätä, vai? Lihaa kuin lihaa, jotkut ajattelevat.

Suomessa se on harvinaisempaa. Pieniä määriä. Maailmalla asia on toisin. Siellä kasvatetaan, ihan tarkoituksella. Tarkoitus pyhittää keinot, aina.

Ruokavalinnat. Ne ovat kummallisia. Syödään paljon sellaista, mitä ei ajatella. Tai mitä ei tiedetä. Kysymys ei ehkä olekaan lihasta, vaan siitä, mitä hyväksyy.

• Hevosenliha on teurastetun hevosen lihaa.
• Suomessa kulutus on vähäistä, pääosin meetvurstissa. Se on kova fakta.
• Muissa maissa, kuten Italiassa tai Ranskassa, hevosenliha on yleisempi raaka-aine, jopa pihvinä lautasella.
• Suomessa hevosia ei kasvateta suoraan lihantuotantoon. Lihan lähteet ovat usein teurastukseen päätyneet ravihevoset tai harrastehevoset. Elämän kiertokulku.