Onko kananmunassa D-vitamiinia?

10 kuukautta sitten 39 katselukertaa

Kyllä, kananmuna sisältää D-vitamiinia. Kananmuna on monipuolinen ravinnonlähde, joka tarjoaa D-vitamiinin lisäksi runsaasti A- ja B12-vitamiinia sekä jodia. Suurin osa näistä tärkeistä ravintoaineista, kuten D-vitamiini, on keskittynyt keltuaiseen. Kananmunan hyvä rasvan laatu tekee siitä terveellisen valinnan ruokapöytään.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Sisältääkö kananmuna D-vitamiinia?

Mä oon aina ajatellut kananmunia tosi monipuolisina juttuna. Siis, ajattele nyt, se on niin helppo valmistaa ja siihen saa niin paljon kaikkea.

Ja kyllä, tiedän varmaksi, että kananmunassa on sitä D-vitamiinia. Tuntuu, että sitä saa nykyään niin vähän muualta, varsinkin talvella.

Muistan kun viime syksynä, lokakuussa, tein itselleni voileipiä aamupalaksi. Laitoin niihin paistetun kananmunan, ja se tuntui niin hyvältä ja antavan energiaa päivään.

Kaikki ne hyvät aineet, kuten jodi ja B12-vitamiini, on siellä keltuaisessa. Se on se aarrearkku. Koko juttu on niin luonnollinen tapa saada jotain hyvää kroppaan.

Saako D-vitamiinia ruuasta?

Yön pimein aika taas. Silmät auki. Mietin kaikkea tätä, mitä syön ja miten voin. Aina puhutaan D-vitamiinista. Sitä kyllä saa ruuastakin, vaikka se tuntuu aina olevan se aurinko, mitä kaikki muistuttavat. Mutta onko se tarpeeksi, se on se kysymys.

Miten vaikeaa se onkaan ymmärtää kaikkea tätä. Ne harvat elintarvikkeet... ne ovat ne, mistä sitä luonnollisesti tulee. Siksi se onkin aina mielen päällä, kun yritän muistaa, että pitäisi syödä sitä ja tätä. En tiedä saanko tarpeeksi. Tuntuu, että talvisin olo on aina vähän alakuloinen.

Lääkärikin sanoi sen. D-vitamiini on ainoa ravintoaine, jonka lisäravinteista on annettu suositukset. Se tuntuu niin... erityiseltä. Miksi juuri tämä? Sitten mietin, otanko minä? Unohdan usein. Se on se rutiini, mitä ei saa millään päähään. Olenko unohtanut itseni?

Ne lähteet. Tiedän ne, mutta muistanko syödä? Olen yrittänyt pitää mielessä:

Kala – pitäisi syödä useammin, aina lupaan itselleni.
Maitotuotteet – ne ovat helppoja, mutta riittääkö? Otan rasvattomia usein.
Rasvalevitteet – niitä toki leivän kanssa menee, mutta onko niissä sitä tarpeeksi, jos muuten söi huonosti?

Tämä kaikki on niin hämmentävää. Yksi päivä yritän, toinen päivä vain luovutan. Kun ikää tulee lisää, miettii kaikkea vielä enemmän. Nämä meidän pitkät, pimeät talvet... ne tuntuvat imevän sen viimeisenkin voiman. Ehkä se D-vitamiini onkin syy kaikkeen tähän pienoiseen murtumiseen. Huomaan, että käteni puutuu, kun kirjoitan tätä puhelimella. Pitää yrittää.