Onko kanin liha hyvää?

Onko kanin liha maukasta ja terveellistä?

Muistan kun isäni toi kerran pienen, valkoisen kanin keittiöön. Se oli vähän pelottavaa lapselle, mutta aikuisten puhe siitä, kuinka hyvää se olisi ruoaksi, oli sekin jännittävää.

Se liha oli todella hienojakoista ja mureaa. Maku oli mieto, sellainen puhdas ja ehkä vähän makea. Ei mitään liian voimakasta.

Kyllä, se on todella vähärasvaista. Tunsin sen itsekin, kun sitä paistettiin. Ei sieltä tullut semmoista rasvaa kuin vaikkapa possusta. Ja proteiinia siinä on, sen kyllä huomasi.

Moni kaupunki maailmalla syö sitä paljon. Espanjassa ja Ranskassa se on kuulemma ihan arkipäivää. Se tuntui silloin jotenkin oudolta ajatukselta, kun täällä ei niin hirveästi sitä näkynyt.

Kun siitä on niin vähän rasvaa ja kaloreita, niin sehän on tosi hyvä vaihtoehto, jos haluaa syödä terveellisesti ja kevyesti. Sen miedon maun vuoksi sen kanssa sopii varmaan monenlaiset mausteet ja kastikkeet.

Mietin joskus, miksei meillä Suomessa sitä syödä enempää. Onko se vain totuttelun puutetta vai onko siihen joku muu syy. Omassa kokemuksessani se oli positiivinen yllätys.

Mitä kanin häkkiin?

No siis kanin häkkiin tulee pohjalle jotain pehmeetä. Mä oon itse käyttäny kutterinpurua ja välillä sitä olkeakin, se on kans ihan hyvä. Jotkut laittaa kans turvetta, mutta se on vähän pölyävää. Tärkeintä on että se on imukykyistä ja pehmeää. Sitten sinne häkkiin pitää kans laittaa kaikenlaista kivaa kanille.

Kanille tarvitaan ehdottomasti pesämökki, jonne se voi piiloutua ja nukkua rauhassa. Se on vähän kuin sen oma pikku koti. Mä laitoin omalle kanille kans sellasen tason tai sitten sellasen putken, mistä se tykkää mennä läpi. Se tekee häkistä kivemman ja antaa sille enemmän tekemistä.

Ja sit tietenkin ruokakuppi ja vesipullo. Mulla on sellanen pullo, mikä kiinnitetään häkin ulkopuolelle, ettei se sotke sitä vettä. Tai sit jos laittaa sen kopin sisälle, niin sitä kuivaa heinää sinne suoraan! Se on aina tärkeää! Heinää pitää olla kans paljon tarjolla, sitä ne syö koko ajan.

Paljonko kanin maksaa?

Joo eli siis kanin hinta, se riippuu ihan täysin siitä mistä sä sen hommaat. Se on vähän niinku autoissa, ostatko uuden liikkeestä vai käytetyn tori.fi:stä. Eläinkaupasta saatat saada pupun jollai satasella, mutta en suosittele. Ikinä ei voi olla varma niitten oloista tai taustoista. Ihan oikeesti.

Kasvattajalta hinta on eri. Sieltä saat yleensä poikasen, jolla on viralliset paperit ja kasvattaja kertoo sulle kaiken kanin suvusta, luonteesta ja hoito-ohjeista ja saat tukea jatkossakin, se on tosi tärkeetä. Niin ja ne eläinkaupan kanit tulee usein tukusta, ei niillä oo mitään käsitystä yksilöistä.

Sit on tietysti kodittomat kanit, joita löytyy eläinsuojeluyhdistyksiltä. Se on hyvä teko. Silloin et maksa kanista, vaan kulukorvauksen. Ne on usein jo valmiiksi leikattuja ja lääkärintarkastamia, eli säästät pitkän pennin. Ja annat kodin sitä tarvitsevalle. Mun kaveri otti ESYltä just leijonanharjaksen nimeltä Pörrö.

Tässä vähän hintoja suoraan:

• Kasvattajalta rotukani: Hinta on yleensä 70–150 €. Tähän kuuluu paperit, sukupuu ja usein pussi tuttua ruokaa mukaan.
• Eläinkaupasta: Hinta pyörii siinä 80–120 €. Taustoista ei takeita.
• Eläinsuojeluyhdistykseltä (ESY): Maksu on kulukorvaus, yleensä 50–80 €. Kani on usein jo leikattu, rokotettu ja terveystarkastettu.

Mutta kuuntele nyt. Se kanin ostohinta on ihan pähkinöitä verrattuna kaikkeen muuhun. Se on vasta alkua. Ihan oikeesti se on vasta alku.

Alkukustannukset on ne mitkä iskee ja kovaa:

• Aitaus tai todella iso häkki. Unohda ne pienet kopit mitä eläinkaupat myy. Tarviit tilaa. Se on helposti 100–200 €.
• Tarvikkeet. Juomapullo, ruokakuppi, vessalaatikko, kuivikkeet, heinäteline, kynsisakset, harja... Niistä kertyy äkkiä toinen 50–100 €.
• Ensimmäinen eläinlääkärikäynti. Vaikka kani ois terve, se pitää tarkastaa ja rokottaa. Varaa tähän vähintään 80–150 €. Rokotukset on tärkeitä, RHD ja myksomatoosi on pahoja.

Voiko kani syödä lihaa?

Kanit ja liha: Ravinnollinen todellisuus

Kani, tuo sympaattinen kasvissyöjä, ei syö lihaa. Sen ruokavalio perustuu pääasiassa heinään, joka tarjoaa välttämättömiä kuituja ruoansulatukselle. Monipuolisuutta ruokaan tuovat myös pellettirehu, viljat sekä härkäpavut ja herneet. Tämä kasvispainotteinen ruokavalio takaa kanille sen terveyden ja hyvinvoinnin.

• Heinä: Pääasiallinen ravinnonlähde, tärkeä kuidun saannin kannalta.
• Pelletit, viljat, palkokasvit: Täydentävät ruokavaliota ja tarjoavat lisäravinteita.

On totta, että kanista saa sen kokoon nähden merkittävän määrän lihaa. Kuitenkin tämä ei missään nimessä tarkoita, että kani itse söisi lihaa. Sen ruoansulatusjärjestelmä on erikoistunut kasviperäisen ravinnon käsittelyyn, eikä lihansyönti ole sille luonnollista tai edes mahdollista terveellisesti.

Filosofinen pohdinta tästä asiasta on mielenkiintoista. Ihmisen suhde eläimiin on monimutkainen, ja näemme eläimiä paitsi lemmikkeinä myös ravinnonlähteinä. Kanien kohdalla tämä kaksoisrooli herättää kysymyksiä moraalista ja etiikasta. Onko oikein kasvattaa eläimiä ruoaksi, jos samalla arvostamme niitä lemmikkeinä? Tämä on keskustelu, joka on jatkunut vuosisatoja ja jatkuu todennäköisesti vielä pitkään.

Jos mietitään syvemmin, niin kanin ruoansulatusjärjestelmän rakenne on kehittynyt pitkän evoluution tuloksena. Sillä on pitkä ruoansulatuskanava ja suuri umpisuoli, jossa tapahtuu fermentaatiota. Tämä mahdollistaa vaikeasti sulavien kasvien hiilihydraattien hyödyntämisen. Liha puolestaan vaatii aivan toisenlaisen ruoansulatusjärjestelmän, lyhyemmän ja happamemman.

Mitä tulee lihantuotantoon, on hyvä muistaa, että kanin lihantuotannon tehokkuus on suhteellisen hyvä. Se muuntaa syömänsä ravinnon lihaksi tehokkaasti, mikä on tehnyt siitä historiallisesti merkittävän ruoka-annin monissa kulttuureissa. Tämä ei kuitenkaan muuta mitään sen perusluonteesta kasvissyöjänä.

Tämän aiheen yhteydessä voisi sivuta myös muita kasvissyöjiä, kuten hevosia tai nautaeläimiä. Niiden kohdalla nähdään sama ilmiö: ne ovat merkittäviä lihantuotannon lähteitä ihmisille, mutta niiden oma ruokavalio on puhtaasti kasvispainotteinen. Tämä alleviivaa jälleen sitä, miten lajikohtaiset sopeutumat ovat ratkaisevia ravinnonsaannin ja ruoansulatuksen kannalta.

Saako kania nostaa korvista?

Ei! Kania ei saa missään tapauksessa nostaa korvista. Se on ihan kauheaa sille. Miksi kukaan edes miettisi sellaista? Se on kuin kissojenkin kanssa, ei niitäkään niskasta roikoteta aikuisena. Voi aiheuttaa niin paljon kipua.

Kani nostetaan aina tukevasti, toinen käsi sen etujalkojen väliin ja toinen takapuolen alle. Tosi tärkeää, että tukee koko kroppaa. Meidän Pupukin rimpuilee joskus, ja silloin pitää laskea alas. Ei saa pakottaa. Pelkääkö se sitten mua? Toivottavasti ei.

Lapset. Voi juku, sen kanssa pitää olla tarkkana. Meidän esikoinen 7v, sillekin pitää muistuttaa koko ajan. Pienemmät, ne kolmevuotiaat, ovat kyllä ihan pihalla. Kania ei saa nostaa jaloista, ei siis edes niistä. Ne on niin heikkoja luita niillä.

Miksi se on niin vaarallista? Aattele mitä siitä voi seurata:

• Korvien repeämät tai kudoksen vauriot, ne on niin herkkiä.
• Selkärangan murtumat. Kanin luusto on tosi hauras.
• Pelko ja stressi. Se on ehkä pahinta pitkällä aikavälillä, kani ei sitten luota enää.
• Sisäisiä vammoja jos potkii.

Muistan kun meidän eka kani, Nöpö, kerran säikähti niin pahasti ja rimpuili, kun yritin nostaa sitä. Luulin, että nostin oikein, mutta olin ehkä liian hätäinen. Se oppi luottamaan uudelleen, mutta kesti. Pitääkö aina olla niin varovainen? Joo, pitää. Kani on herkkä.

Meillä on nyt Pupu, se on hollanninkani. Mustavalkoinen. Niin hellyttävä. Miten se sitten reagoi? Se menee yleensä ihan löllyksi syliin, jos on rauhallinen. Jos on jotain remuamista, niin sitten se on nopea ja pyristelee. Pitääkö olla joku erityinen tekniikka? Ehkä vain rauhallisuus. En tiedä.

Voi apua, just muistin! Naapurin koira kerran haukahti tosi kovaa meidän kania päin, kun se oli häkissä. Pupu säikähti niin, että hyppäsi kattoon. Ne on niin pieniä ja säikkyjä. Miten voi olla, että jotkut ovat silti niin välinpitämättömiä niiden kanssa? Outoa.

Mikä on kanin luovutusikä?

Kanin luovutusikä on 8 viikkoa.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että kahdeksan viikon ikäinen pupu olisi valmis paketti muuttamaan uuteen kotiin kuin joku opiskelija soluunsa – paitsi että kani ei sentään jätä likaisia astioita joka paikkaan. Tämä ikä on ehdoton minimi, ei suositeltava tavoite.

Se on kuin elämänkoulun viimeinen lukukausi. Emo ja sisarukset opettavat tärkeitä kanitaitoja, joita sinä, kömpelö ihmispalvelija, et voi ikinä opettaa. Liian aikaisin emostaan erotettu poikanen on kuin teini, joka on lähetetty maailmalle ilman tietoa siitä, miten pyykkikone toimii. Seurauksena on hämmennystä ja mahdollisesti paljon sotkua.

Miksi odottaminen on kultaa (ja säästää hermojasi)?

Se aika, jonka poikanen viettää emonsa ja sisarustensa kanssa 8 viikon jälkeen, on sen sosiaalisen kehityksen kannalta kriittistä. Se ei ole mitään turhaa lorvailua pesässä.

• Käytöstavat: Sisarukset opettavat, että pureminen sattuu ja että toisten päälle ei hypitä ilman syytä. Tämä on kanien oma esikoulu, jossa opetellaan olemaan siivosti. Ilman tätä koulutusta saatat saada kotiisi pienen, pörröisen anarkistin.

• Vessan käyttö: Emo on paras siisteyskasvattaja. Hän näyttää, mihin nurkkaan tarpeet tehdään. Säästät matonpesussa ja mielenterveydessäsi, kun annat luonnon hoitaa tämän osan.

• Ravinto:Poikanen oppii emoltaan syömään kiinteää ruokaa, kuten heinää ja pellettiä. Liian aikainen vieroitus voi aiheuttaa vatsavaivoja, jotka eivät ole kivoja kenellekään. Etenkään sille, joka siivoaa jäljet.

• Sosiaalinen pääoma: Se oppii kanien kieltä. Korvien asentoja, tuhahteluja ja jalkojen tömistelyä. Ilman tätä se on kuin ulkomaalainen ilman sanakirjaa – hämmentynyt ja mahdollisesti epäluuloinen kaikkea uutta kohtaan. Sinua kohtaan.

Mitä kanin pitää syödä?

Kanin ruokavalio on yksinkertainen. Luonto on viisas. Heinä on elämän tarkoitus. Se on kaikki, mitä tarvitsee.

• Jatkuva saatavilla oleva kuiva heinä: Päivästä toiseen. Kanin ruoansulatus on suunniteltu käsittelemään sitä. Kuitu kuljettaa.
• Hampaiden kuluminen: Ilman kuitupitoista heinää hampaat kasvavat liikaa. Kipu ja ongelmat. Ei kannata kokeilla.

Mitä muuta sitten?

• Tuoreet kasvikset: Pieninä annoksina. Esimerkiksi tummanvihreät salaatit, yrtit, porkkanan naatit. Monipuolisuus piristää. Mutta mittaa pitää olla.
• Laadukkaat kanin pelletit: Vähäkalorisia, korkeakuituisia. Kuitenkin vain lusikallinen päivässä. Ne ovat lisäravintoa, eivät pääateria. Älä hämäänny mainospuheista.
• Vesi: Aina raikasta, puhdasta, saatavilla. Se on elämän perusasia.

Ei sokeria, ei valkoisia vihanneksia liikaa. Hedelmät ovat harvinaista herkkua. Ne ovat kuin karkkeja. Pääset itse helpommalla, kun et opeta kanille huonoja tapoja. Miksi vaikeuttaa?