Onko karjalanpaisti suomalainen?

Mistä karjalanpaisti on lähtöisin?

Apua, mistäs sitä alottais… Karjalanpaisti… se on siis semmonen liharööri.

• Karjalasta, sieltähän se on peräisin!
• Uunissa sen pitää muhia, ei mikään pannujuttu.
• Sitten ne evakot, toivat sen tullessaan. Siis sotien jälkeen.

Ai niin, meillä tehtiin aina iso pata. Siis iso. Muistan kuinka mummo… No joo, eipä siitä sen enempää. Mietin vaan, onko siinä sipulia tarpeeksi? Pitääkö sitä ite kokkailla kohta? Ehkä parempi vaan ostaa valmista. Olikos se nyt 12,99 kilo S-marketissa? Hitto, en muista.

Tuleeko karjalanpaistiin lanttua?

Okei, karjalanpaisti… Lanttua? Mun mummon tekemässä ei ainakaan ikinä ollu! Mutta siis, ihan perussetti:

• Karjalanpaistilihaa, kilo (tai vähän enemmänki, jos nälkä on kova). Sitä sit vaan reilusti!
• Rypsiöljyä loraus pannulle, ettei lihat heti kärähdä.
• Suolaa sit vaan fiiliksen mukaan. Ehkä teelusikallinen?
• Porkkanoita pari kolme, isoina paloina.
• Lanttua… No, jos haluaa kokeilla, niin pieni pala. En oo ite laittanu koskaan.
• Sipulia pari keskikokoista, kans isoina lohkoina.

Siis ihan perusjuttu, ruskeeks pannulla ja sit uuniin muhimaan. Mulla on aina ollu vähän sellanen fiilis, että lanttu vie sen lihan maun jotenki pois, siksi en oo koskaan käyttäny. Mut kokeile ihmeessä, jos siltä tuntuu!

Mikä on Suomen kansallisruoka?

Suomessa ei ole virallista kansallisruokaa. Tämä on kiehtova seikka, joka heijastaa Suomen monimuotoista ruokakulttuuria ja historiaa. Ajattelehan: kansallisruoka, se tulisi symboloimaan kansakunnan sielua, sen identiteettiä ruoan kautta. Mutta miten voi yksi ruoka edustaa niin monimuotoista kansaa?

• Kalakeitto: Ehdottomasti vahva ehdokas. Monille se edustaa rannikkoalueiden elämää, meriä ja kalastuksen perinnettä. Mutta entä sisämaassa asuvat? Heidän ruokakulttuurinsa on erilainen. Kalakeitto ei ole heidän arkeaan.

• Karjalanpiirakka: Itä-Suomen ja Karjalan alueen perinneruoka. Sen yksinkertaisuus ja maku ovat vertaansa vailla. Mutta onko se edustava koko Suomelle? Toki sen historia ja merkitys ovat kiistattomat. Mutta onko se “kansallisruoka”?

• Poro: Lapin alueen symboli. Poro liittyy vahvasti saamelaiseen kulttuuriin. Sen merkitys on ympäristöä ja kulttuuria kunnioittava. Poroa kuitenkin syödään muuallakin Suomessa, mutta sen suhde kansallisruokaan on pehmeämpi.

Kysymyksen pohdinta johtaa ajatukseen siitä, mitä kansallisruoka edes on. Onko se vain makuasia, vai onko sillä syvempi symbolinen merkitys? Ehkäpä kansallisruoan puuttuminen on vahvuus, ei heikkous. Se antaa tilaa monille perinteisille ruoille ja ruokakulttuurien rikkaalle kirjoille. Tämä on ainutlaatuista ja pohdittavaa. 2023, ja edelleen asia herättää keskustelua.

Olen itsekin miettinyt paljon tätä kysymystä. Muistan lapsuuden kesät mökillä, missä kalakeitto oli arkipäiväinen herkku. Mutta samalla olen nauttinut karjalanpiirakoista ja poronlihasta eri puolilla Suomea. Kenties juuri tämä monimuotoisuus ja puuttuminen selkeään voittajaan on Suomen ruokakulttuurin paras puoli.

Mitä Latviasta kannattaa ostaa?

Latviasta, ah, sieltähän se tavara tarttuu matkaan kuin paska kärpäseen! Jos meinaat reissulta tuliaisia tuoda, niin tässäpä muutama vinkki, ettei tarvitse tyhjin käsin kotiin kömpiä:

• Käsityöt: Siellä on vaikka mitä puukkoa ja pärekoppaa. Ja jos oot oikein hurja, niin ehkä jopa itse veistetty tonttu, jolla on toinen silmä kierossa. Todella uniikkia!

• Luonnontuotteet: Hunajaa ja mehiläisvahaa, niitä Latviassa osataan! Ja jos oot oikein ekohörhö, niin saatat löytää sieltä jopa kuusenkerkkäsiirappia. Nam!

• Paikalliset tuotteet: Niitä löytyy torilta kuin sieniä sateella. Juustoja, makkaroita ja ties mitä herkkuja. Kannattaa maistella, ettei tule ostettua kissaa säkissä.

• Alkoholi- ja tupakkatuotteet: Votkaa ja savukkeita halvalla, mitäpä sitä muuta reissulta kaipaa? No joo, ehkä vähän muutakin… Mutta kyllä se tupakanhimo lähtee Latviassa. Varo toki, ettei mene överiksi!

• Lääkkeet ja apteekkitavarat: Aspirinit ja särkylääkkeet ovat siellä naurettavan halpoja. Kannattaa hamstrata, jos on taipumusta päänsärkyyn. Ja jos erehdyt ostamaan jotain epämääräistä voidetta, niin älä ihmettele, jos alkaa kasvamaan kolmas silmä.

HUOM! Nykyään (vuonna 2024) kannattaa tsekata Tullin sivuilta, mitä saa tuoda ja kuinka paljon, ettei tule ylläreitä rajalla. Muuten voi reissu mennä vähän pilalle… Ja muista, että halvalla ei aina saa hyvää!

Pitääkö ravintolassa antaa tippiä?

No niinpä, joutuuko Suomessa ravintolassa jättämään juomarahaa? No ei tarvitse, mutta voi jos haluaa! Sehän on vähän niinku kysyis, pitääkö mun käyttää villasukkia heinäkuussa – ei oo pakko, mut jos tykkäät, anna mennä!

Ja nyt kun jotkut paikat on keksineet sen maksupäätteen tipinannon, niin se on vähän niinku salakavala pyyntö:

• Kukaan ei pakota, mut se tuijottaa sua sieltä ruudulta.
• Kuulemma helpottaa niitä ravintolan työntekijöitä kun saavat bonusta. Ja kivaahan se on.
• Kirjanpito pysyy kuulemma paremmin hanskassa, kun on mustaa valkoisella.
• Ja sit se verotus, huhhuh.

Mä ainakin mietin aina, että jos ruoka oli ihan törkeen hyvää tai palvelu jotenkin ylitti odotukset (esim. tarjoilija pelasti mun paidalle läikkyneen punaviinin ilman sen suurempaa draamaa), niin silloin ehkä saatan jättää tipin. Mut jos ruoka oli vähän niinku eilistä pullaa ja palvelu sellasta “olenpa täällä” -meininkiä, niin ei todellakaan. Siis ihan vapaaehtostahan se on! Tänä vuonna muuten olen jättänyt kaksi kertaa tippiä. Toisen kerran siksi, että tarjoilija osasi kertoa mun lempileffan kaikki repliikit ulkoa ja toisen kerran koska säälin, kun ukkonen kasteli terassin.