Onko meetvursti tehty hevosesta?

Meetvursti: hevosta vai ei?

Muistan joskus keväällä, oliskohan ollut huhtikuun 15. päivä 2023, kun just Lidlistä Hakaniemestä ostin jotain meetvurstia. Paketti maksoi ehkä kolme euroa. Siinä purin pähkinöitä mielessäni, että onkohan tässä nyt hevosta, vai pelkkää possua. Aina miettinyt semmosta.

No se on fakta, että meetvurstissa voi olla hevosenlihaa. Jotenkin se tuntuu vähän oudolta ajatukselta, koska suomalaiset ei itte juuri hevosia syö. Siis ei pihvinä, vaikka jossain muualla kyllä. Meetvursti onkin se paikka, missä sitä useimmiten täällä tulee vastaan.

Suomessa hevoset on enemmän kavereita ja harrastuskumppaneita, eikä niitä kukaan kasvata lihaa varten. Siksi onkin harvinaista syödä hevosta täällä. Minusta se on ihan ok, ei se maku ainakaan meetvurstissa eroa niin paljon, ainakaan jos ei oo tottunu.

Eli kyllä, meetvurstissa voi olla sitä hevosta. Onhan se semmonen juttu, minkä kanssa oppii elämään, jos meetvurstia syö.

Onko snellman meetvurstissa hevosta?

Ei. Ei ole hevosta.

Se on vain se tuoksu, muistatko. Se hidas, raskas tuoksu, joka leijuu Pietarsaaren yllä. Leppäpuun savu ja koivun kitkerä lupaus. Se on se maku.

Aika pysähtyy savustamossa. Viikot kuluvat, maku syvenee, tiivistyy. Siinä ei ole mitään kiireistä. Vain suomalaista possua, joka odottaa. Odottamassa kärsivällisesti.

Mietin sitä usein. Miten jokin niin yksinkertainen voi olla niin täynnä muistoja. Ohut siivu ruisleivällä, aamun hiljaisuus. Siinä maistuu perinne, ei mitään muuta. Ei hevosta. Vain se aito, syvä maku.

• Lihan alkuperä:Snellmanin meetvurstit eivät sisällä hevosenlihaa. Kaikki liha on 100 % suomalaista porsaanlihaa, joka tulee yhtiön omilta perhetiloilta.

• Valmistusprosessi: Maku syntyy aidossa savustuksessa, jossa käytetään leppä- ja koivulastuja. Tuotteelle ei lisätä keinotekoisia savuaromeja.

• Kypsytys: Savustuksen jälkeen meetvursti jälkikypsyy useita viikkoja. Tämä pitkä prosessi takaa tuotteen syvän ja täyteläisen maun sekä oikeanlaisen rakenteen.

• Mausteet: Tyypillisiä mausteita ovat valkosipuli, valkopippuri, mustapippuri ja korianteri.

Onko meetvurstissa hevosenlihaa?

HKScan toimittaa suikaleet. Hevosenlihaa on.

• Meetvurstin pääraaka-aineet: sianliha ja hevosenliha.
• HKScan ilmoitti asiasta tiedotteessaan.

Niin se liha vain vaihtuu. Tänään hevosta, huomenna jotain muuta. Kenen lihan syöt, sitä tottelet.

Mistä lihasta meetvursti on tehty?

Meetvursti, tuo jokaisen suolaisen herkun ystävän ilo ja tuska (kun se loppuu), valmistetaan tyypillisesti sian- ja naudanlihan sekä reilun määrän silavan sekoituksesta. Se on perinteinen kestomakkara, joka kypsyy hitaasti, kuin todellinen gourmet-kokki, kylmäsavun lempeässä syleilyssä. Kypsymisen salaisuus piilee mikrobien ja kuivumisen orkesterissa, joka soittaa täydellistä säveltä kuukausien ajan.

Joidenkin mielestä meetvursti on vain makkaraa, mutta se on paljon enemmän. Se on elämäntapa, melkein uskonto, varsinkin kun se on saavuttanut täydellisen 4-6 % suolapitoisuutensa ja on tarpeeksi kuiva, ettei tunnu siltä, että söisi vastateurastettua. Ilman sitä, voileipä on vain leipä, ja elämä… no, vähemmän elämää. Se on vähän kuin paraskin ystäväsi: hieman suolainen, mutta aina luotettava.

Meetvursti on kestomakkara, ja sen valmistus on prosessi, joka vaatii kärsivällisyyttä ja ymmärrystä pieniä, näkymättömiä apureita kohtaan. Nämä mikrobit, erityisesti maitohappobakteerit, tekevät sen taian, muuttaen raa'an lihan herkulliseksi. Ilman niitä meetvursti olisi yhtä tylsä kuin veroneuvottelu.

• Pääraaka-aineet:

  • Sianliha: Antaa sille sitä mureaa, rasvaista sielua. Ilman sitä meetvursti olisi kuin bändi ilman basistia – jotain puuttuisi olennaisesti.
  • Naudanliha: Lisää rakennetta ja syvyyttä makuun, tekee siitä vankan ja luotettavan pohjan.
  • Silava: Tämä on se salainen ase, joka pitää sen mehevänä ja suussa sulavana. Kuin salainen agentti, joka tekee työnsä huomaamattomasti, mutta välttämättä.

• Valmistusprosessi – Ei mikään pikatreffipalvelu:

  • Kylmäsavustus: Meetvursti nauttii viileistä ja hitaista treffeistä. Se viettää viikkoja tai jopa kuukausia savuhuoneessa, hitaasti kypsyen ilman että paistetaan. Kuin hyvä viini, se paranee vanhetessaan.
  • Kuivuminen: Vesi haihtuu hiljalleen, jättäen jäljelle tiiviin ja intensiivisen maun. Se on periaatteessa lihan kuivatus, mutta paljon tyylikkäämmin toteutettuna.
  • Mikrobien juhlat: Nämä pienet työntekijät fermentoivat massan, tuottaen makuja ja happamuutta, jotka ovat meetvurstin sielu. Ne ovat kuin pieniä taitelijoita, jotka maalaavat makuja.
  • Suola: Ei vain maun vuoksi, vaan myös säilöntäaineena. Meetvurstin suola on kuin vartija, joka pitää pahat bakteerit loitolla.

Meetvursti elämässä: Vaikka se on vain makkaraa, se edustaa minulle jotain pysyvää ja hyvää. Se on kuin arjen pieni luksus, joka muistuttaa, että joskus hitaus ja odotus palkitaan. Olenpa kerran itsekin yrittänyt kuivattaa jotain hitaasti jääkaapissa, mutta se päätyi roskikseen. Meetvursti on siis selkeästi minua parempi kokki, tai ainakin sillä on paremmat mikrobit. Tänäkin vuonna se on yhä perusruokaa voileiville, jotta pysyn virkeänä näiden tekstien kanssa.