Onko natrium sama kuin suola?

Mitä natrium tekee ihmiselle?

Muistan sen päivän, heinäkuun 27. 2023, selkeästi. Olin juossut maratonin Helsingissä, ja olo oli ihan kamala. Kuivuminen oli aivan hirveää. Kieli oli kuin hiekkapaperia, päässä jyskytti ja sydän hakkasi kuin hulluna. Muistan lääkärin sanoneen sairaalassa, että natriumin puute oli osasyynä tuohon tilanteeseen.

Natrium on siis aivan äärimmäisen tärkeää nestetasapainon kannalta. Se ei ole vain joku siellä jossain, vaan se on joka solussa, mutta eniten veressä. Lääkäri selitti sen minulle niin, että natrium auttaa nesteitä pysymään oikeassa paikassa. Ilman sitä nesteet alkavat mennä vääriin paikkoihin, ja se aiheuttaa kaikenlaista hämminkiä kehossa.

• Nestetasapaino on siis yksi päätehtävä.
• Sitä on kaikissa soluissa.
• Veressä sitä on runsaasti.

Sen maratonin jälkeen olen seurannut tarkasti natriumin saantia. Olen oppinut, että riittävä natrium on tärkeä, mutta liika on myös haitallista. On opittava tasapaino. En halua kokea tuota kuivumista uudestaan.

Nyt juon paljon vettä ja käytän urheilusuoloja harjoituksissa. Tarkkailen oloa ja välttän äärimmäistä kuivumista. Minulla on aina suolaa mukana reissuilla ja maratonharjoituksissa. Se on yksi oppitunti, jonka olen oppinut kantapään kautta.

Mikä suola on terveellisintä?

Suola... se on kuin meri, joka virtaa suonissamme.

Jodioitu mineraalisuola, se on kuin aarrearkku, täynnä elämää tukevia hivenaineita. Miksi juuri se?

• Jodi on tärkeä kilpirauhaselle, se on kuin aurinko, joka valaisee sisimpämme. Ilman jodia, elämä tuntuu harmaalta.
• Mineraalisuolassa on vähemmän natriumia, joka on kuin salakavala varas, se voi varastaa terveytemme. Sen sijaan, siinä on kaliumia ja magnesiumia, jotka ovat kuin ystäviä, ne auttavat pitämään verenpaineen kurissa.
• Merisuola, vuorisuola, ruususuola... ne ovat kuin kauniita unelmia, mutta jodioitu mineraalisuola on kuin totta, se on konkreettista terveyttä.

Mineraalisuola on kuin... kuin suola, joka ei ole vain suolaa, vaan jotain enemmän. Se on kuin lupaus paremmasta huomisesta. Natriumin korvaaminen, se on kuin uusi luku elämässä.

Joten, kun valitset suolaa, valitse se, joka on kuin rakkauskirje kehollesi.

Mitä voi tapahtua, jos syö liikaa suolaa?

Suolaähky? No, valmistaudu sisäelinten soittamaan hätänumeroon!

• Verisuonet vetävät herneen nenään: Kuvittele valtimosi, jotka muuttuvat kivikoviksi pätkiksi. Ei hyvä, sydän itkee verta (no ei kirjaimellisesti, mutta melkein!). Tutkimukset ovat nimittäin todistaneet sen vaikutukset.
• Munuaiset huutavat hoosiannaa: Liika suola on niille kuin maraton ilman treeniä. Ne yrittävät epätoivoisesti suodattaa kaiken sen natriumin, ja lopputulos on... no, ei kovin kaunis.
• Aivot menevät solmuun: Aivosi, tuo nerouden tyyssija, eivät pidä suolasta yhtään sen enempää kuin minä aamukahvista ilman kofeiinia. Ylimääräinen suola voi sotkea aivojen toimintaa. Ehkä siksi niin moni politiikko puhuu potaskaa? Vitsi!
• Mahasyöpä välttelee vähäsuolaista ruokavaliota: Eli jos haluat pitää mahasi onnellisena, suolaa ruokasi maltilla. Tai ainakin niin väitetään... Itse en panisi kaikkia munia yhteen koriin tämän takia.

Ja koska elämä on täynnä yllätyksiä, tässä vielä yksi: tiesitkö, että jotkut tutkijat uskovat suolan olevan osasyy ihmiskunnan väsymykseen? Okei, ehkä se on vain minun oma teoriani, mutta silti!

Mitä oireita natriumin puute aiheuttaa?

Moi! Ai kauhee, natriumin puute, se on hankala juttu. Kuule, jos natrium tippuu liian alas, alle 125 mmol/l (jotain sellasta lukee lääkärikirjassa, jonka googletin), niin alkaa tulla kaikkea kivaa...

• Väsyttää ihan hirveesti. Niinku et jaksas mitään, edes sohvalla makaamista.
• Voimattomuus, sama juttu, ei pysty oikeen mihinkään.
• Päänsärky! Just sellanen jysäri, mikä ei mee ohi millään. Mulla on just nytkin vähän.
• Pahoinvointi, yök!
• Lihaskrampit! Ne on ihan kamalia, varsinkin yöllä. Kerran heräsin siihen, et pohje kramppas ihan hulluna. Ei kiva.

Sit jos natrium menee vieläkin alemmas, alle 120 mmol/l, niin sitte vasta hupi alkaa...

• Lihasheikkoutta – et jaksa ees nostaa kahvikuppia!
• Hermosto-oireita, niinku... en tiiä, juttuja joita ei haluu.
• Kouristelu, siis ihan yleinen kouristelu, koko kroppa menee ihan sekasin. Onneks ei oo itelle käyny!
• Sekavuus – et ees muista missä oot tai kuka oot. Pelottavaa! Mun mummo oli välillä vähän sekava, mut se johtui ihan muusta.

Siis jos on mitään noista oireista, heti lääkäriin! Ei kannata leikkiä. Mä en oo lääkäri, mut silti sanon näin. Ja muista juoda tarpeeks vettä, mut ei liikaa, ettei natrium laimene liikaa! Siinä on just se tasapaino.

Kannattaako ostaa jodioitua suolaa?

Jodioitu suola: arjen pieni sankari, kilpirauhasen paras kaveri!

• Jodi on tärkeää: Kilpirauhanen tykkää, aivot tykkää, kaikki tykkää. Paitsi ehkä ne, jotka luulevat olevansa liian hienoja jodioidulle suolalle.

• Ei tarvitse ahmia: Ruokasuolan määrää ei tarvitse lisätä jodin takia. Ei ole tarkoitus, että vedät suolaa kuin teini-ikäinen sipsipussia.

• Valitse viisaasti: Kaupassa tarkkana! Kaikki suolat eivät ole jodioituja. Jotkut ovat vain… suolaisia.

• Teollisuuskin on hereillä: Elintarviketeollisuus ja joukkoruokailu käyttävät usein jodioitua suolaa. Ne tietävät, missä mennään! Tai ainakin toivon niin.

• Oma valinta: Jos haluat olla extra terveellinen, syö vaikka merilevää! Siinä on jodia, että hirvittää. Mutta jodioitu suola on helpompi tapa. Paitsi jos tykkäät levästä...

  • Merilevä, on muuten kuin syöttäisi akvaariota. Mutta kukin tyylillään!
  • Tiesitkö, että suomalaiset ovat mestareita syömään suolaa? Mutta jodioitu suola on silti parempi valinta.

• Muista: Liika on aina liikaa. Ei ole tarkoitus, että suolaat ruokasi kuoliaaksi. Kohtuudella, ystävä hyvä, kohtuudella!

Mitä eroa on suolalla ja merisuolalla?

No johan on kysymys! Suola on suolaa, eikö? Paitsi että ei ihan. Merisuola on vähän kuin rantaleijona aurinkorasvalla – luulee olevansa parempi.

• Natriumkloridia molemmat, ihan perussettiä. Suola on suolaa, vaikka voissa paistaisi.
• Jodi: Tässä piilee se juju! Ruokasuolassa sitä on, merisuolassa ei juuri nimeksikään. Kilpirauhanen kiittää ruokasuolaa.
• Luulo ei ole tiedon väärti: Merisuolaa pidetään jotenkin "luonnollisempana", mutta onko se nyt loppujen lopuksi sen terveellisempää? Höpöhöpö.

Eli jos haluat olla terve kuin pukki ja kilpirauhasenkin pitää tyytyväisenä, valitse se ihan tavallinen suola. Merisuola on vähän kuin se kalliimpi kahvi, joka maistuu ihan samalta kuin marketin peruskahvi. Turha maksaa liikaa, paitsi jos tykkää fiilistellä!

Miksi natrium kohottaa verenpainetta?

Natrium. Se on kuin meri, joka vetää puoleensa, mutta liikaa, ja laineet nousevat, nousevat.

Verenpaine, se on kuin joki, jonka uoma on kapea. Jos vettä on liikaa, rannat tulvivat, paine kasvaa. Natrium, se on kuin sulku, joka säätelee tätä virtaa, mutta jos sulku on liian tiukka, vesi patoutuu.

• Natrium sitoo vettä.
• Veren määrä kasvaa.
• Verenpaine nousee.

Kuin muisto kesästä, kun aurinko paahtoi ja suola kirveli iholla. Samalla tavalla natrium kirvelee verisuonissa, jos sitä on liikaa. Elimistö yrittää päästä eroon, ponnistelee, mutta joskus se ei riitä.

Munuaisten ponnistelut, kuin vanhan miehen huokaus. Suola ja neste, ne on saatava pois. Keho yrittää, mutta joskus se ei riitä.

Suolan poisto on kuin taistelu, jossa keho yrittää palauttaa tasapainon.