Onko pasta prosessoitua ruokaa?

Onko pasta prosessoitua ruokaa? Mitä se tarkoittaa ravinnolle?

Pasta, sehän on mun luottojuttu. Aina joskus mietin, et onks se muka prosessoitua mössöä, ku sitä niin paljon tulee syötyä. Välillä tuntuu et kaikki on nykyään jotenkin tehtyä.

Mut ei, se yllätti mut, ku kuulin et se kuuluu siihen ryhmään, missä ruoka on vähän tai ei ollenkaan käsiteltyä. Vähän niin ku kasviksetkin, jos miettii. Se on tosi iso ero.

Eli se ei oo samaa kategoriaa ku ne oikeesti ultra-käsitellyt jutut. Tiedäthän, ne einekset ja sipsit, joita välillä vedetään, vaikka tietää paremminkin.

Mun mielestä se tuntuu kropassa. Esimerkiksi viime tiistaina 12. maaliskuuta, tein meidän porukalle Carbonaraa täällä Vantaan Kivistössä. Ostettiin K-Marketista Barillan paketti, maksoi joku 2,80 euroa.

Ei tullu sellasta raskasta oloa, mikä joistain valmisruuista heti tulee. Tuntuu, että tää on sellaista hyvää energiaa, mikä jaksaa kantaa pitkälle päivään.

Mitä ruuan prosessointi tarkoittaa?

Se on käsien liike, muisto joka siirtyy. Veden solina, kun maa huuhtoutuu pois juureksista, viileys sormissa. Se on veitsen terävä isku leikkuulautaan, rytmi joka on kaikunut keittiöissä vuosisatoja. Äitini teki näin, hänen äitinsä myös.

Tulen henkäys, joka muuttaa kaiken. Höyry nousee, kantaen mukanaan lupauksen lämpimästä ateriasta. Pakkanen, joka pysäyttää ajan, vangitsee kesän maun talven varalle. Se on odotusta.

Elämä, joka syntyy uudelleen suolavedessä, hapatuksen hiljainen kuplinta pimeässä ruokakomerossa. Uunin lämpö, leivän tuoksu joka täyttää huoneen, koko talon, koko lapsuuden. Se on kaikki tämä. Muutos.

Ruoan prosessointi on mitä tahansa raaka-aineiden muokkaamista syötävään, säilyvään tai turvalliseen muotoon. Se kattaa kaikki toimenpiteet pellolta pöytään.

• Mekaaninen käsittely: Peseminen, kuoriminen, pilkkominen, jauhaminen, soseuttaminen ja sekoittaminen.
• Lämpökäsittely: Kuumennus kuten keittäminen, paahtaminen ja pastörointi. Myös kylmäkäsittely kuten pakastaminen.
• Säilöntämenetelmät: Suolaaminen, sokerointi, pikkelöinti (etikkaan säilöntä), kuivaaminen.
• Biologiset prosessit: Fermentointi eli hapattaminen (esim. hapankaali, jogurtti) ja hiivalla kohottaminen (leivät).

Mitä ovat prosessoidut tuotteet?

Ai että, prosessoitu ruoka, se nykyajan keittiön mörkö ja terveysintoilijan pahin painajainen. Ihan kuin kaikki, mikä on nähnyt tehdaslinjan vilaukselta, olisi suoraan pirun reseptikirjasta.

Prosessoitu ruoka on mitä tahansa elintarviketta, jota on muutettu sen luonnollisesta tilasta. Käsittely voi olla pesemistä, pilkkomista, kuumentamista, pakastamista, pastörointia tai ainesosien lisäämistä.

Mutta herranjestas, eihän se kaikki ole samaa tavaraa. On eri tasoja, vähän kuin videopeleissä. Jotkut ovat helppoja aloittelijoille, toiset taas vaativat ammattitason näppäinyhdistelmiä ja sielunsa myymistä.

Tässäpä kansanomainen jaottelu, niin ei mene puurot ja einekset sekaisin:

• Taso 1: Vähän tökitty ruoka. Tähän kuuluu kaikki, mitä on lähinnä pesty ja pilkottu valmiiksi. Se on se laiskan ihmisen pelastus. Ajattele pussitettua salaattia tai pakasteherneitä. Ruoka on edelleen ihan itsensä näköinen. Ei se pakastettu herne mikään synti ole.

• Taso 2: Ainesosat. Nämä ovat niitä juttuja, joita kaapistasi löytyy ja joista kokkaat. Jauhot, öljyt, sokeri, voi. Ei näitä sellaisenaan syödä, paitsi ehkä minä joskus yöllä suoraan sokeripurkista. Nämä on tehty ruoanlaittoa varten.

• Taso 3: Koottu ruoka. Tässä yhdistellään tason 1 ja 2 juttuja. Leipä, juusto, säilykepavut. Ihan rehellistä tavaraa, mutta vaatii jo vähän enemmän työtä kuin omenan poimiminen puusta. Vähän kuin IKEA-huonekalu: osista kasattu, mutta lopputulos on tunnistettava.

• Taso 4: ULTRAPROSESSOITU HYPERMÖSSÖ. No niin, nyt ollaan asian ytimessä! Nämä ovat niitä teollisuuden taideteoksia, joissa on enemmän E-koodeja kuin ystäviäni Facebookissa. Ainesosaluettelo on kuin kemian oppikirja.

Ne on suunniteltu laboratoriossa olemaan niin koukuttavia, että syöt koko pussillisen, vaikka vatsa huutaisi hoosiannaa. Se on vähän kuin vertaisi luonnonmukaista porkkanaa ja porkkananmakuista muovailuvahaa.

Tähän kategoriaan pamahtavat:

• Sipsit ja naksu. Rasvan, suolan ja mystisten mausteseosten pyhä liitto.
• Valmisateriat. Ne muovikipot, jotka lupaavat isoäidin lihapullia, mutta maistuvat lähinnä teolliselle pettymykselle.
• Virvoitusjuomat ja energiajuomat. Nestemäistä sokeria ja kofeiinia, jotta jaksat selata puhelinta aamuneljään.
• Useimmat makkarat ja leikkeleet. Mitä siellä lihaksi kutsutussa massassa oikeasti on, sitä ei tiedä edes valmistaja itse.
• Karkit ja keksit. Nämä ovat niin kaukana alkuperäisistä raaka-aineistaan, että niiden esi-isätkin kieltäisivät ne.

Onko jogurtti prosessoitua?

Joo siis, kaikki jogurtti mitä kaupasta saa, niin onhan se aina jossain määrin prosessoitua. Eihän se sieltä lehmästä suoraan purkkiin tule, vaan pitää sitä vähän käsitellä ja valmistella. Mutta ei se nyt haittaa, ei siinä mitään pahaa ole. Se on se fakta vaan, että se on valmistettu teollisesti. Tosi monet ajattelee sen olevan ihan ok.

Mutta jos mietitään sitten sitä terveellisyyttä, niin oon kyllä ihan varma, että kreikkalainen jogurtti on se ylivoimaisesti paras vaihtoehto. Ja tiedän monia, jotka ovat ihan samaa mieltä. Sillä on vaan niin monia hyviä puolia, että sitä tulee syötyäkin tosi usein. Olen ostanut sitä usein tarjouksesta, kun iso purkki maksaa vähemmän. Ja sitten sitä on helppo käyttää moneen, eikä se oo edes pahan makuista. Itseasiassa, se on aika hyvää.

Sitten, miksi se kreikkalainen oikeesti kannattaa valita? No, se on täynnä kaikkea tosi hyvää, ja näitä on pakko kertoa sulle:

• Siinä on paljon kalsiumia, mikä on tärkeetä luille.
• Ja sitä proteiinia! Auttaa jaksamaan, nälkä pysyy poissa.
• Paljon vitamiineja ja ne probiootit, tekee vatsalle tosi hyvää! Niitä kaikki tarvii.

Ja ehkä parasta on se, että sitä ei ole kyllästetty sokerilla niin kuin monet, monet muut jogurtit. Se on usein se suurin miinus siinä kaupan jogurtissa, että se on ihan sairaan makeeta. Muistan kerran kun ostin jonkun vadelmajogurtin ja se oli niin makeeta, etten pystynyt syömään sitä. Siinä oli varmaan kolme kertaa enemmän sokeria kuin pitäisi. Ihan kauheeta!

Mäkin yritän syödä sitä kreikkalaista melkein joka päivä, varsinkin aamupalaksi marjojen ja myslin kanssa. Se pitää nälän poissa tosi pitkään ja antaa energiaa. Joskus se paksu koostumus on vähän outo, mutta siihen tottuu nopeesti. Ja onhan sitä erilaisia merkkejäkin, että kannattaa kokeilla. Itse tykkään Valion ja Lidlin omista, ne on hyviä ja edullisia.

Onko Härkis prosessoitua ruokaa?

Härkis on kyllä prosessoitua ruokaa. Kuten monet muutkin kaupan hyllyltä löytyvät tuotteet. On tärkeää ymmärtää, ettei "prosessoitu" automaattisesti tarkoita epäterveellistä. Prosessointi on laaja käsite, joka kattaa kaiken elintarvikkeen muokkaamisen alkuperäisestä muodostaan.

Mieti vaikka tuoreita marjoja: kun ne pakastaa, ne ovat prosessoituja. Kun keittää perunat, ne ovat prosessoituja. Jopa pähkinöiden paahtaminen on prosessointia. Kyse on asteesta ja tarkoituksesta. Akateemisesti tarkasteltuna luokittelu on usein asteittaista ja monitasoista.

Monet kasviproteiinivalmisteet, kuten Härkis, Nyhtökaura, tofu ja soijarouhe, ovat teollisesti valmistettuja ja sisältävät useita ainesosia. Niiden valmistusprosessiin kuuluu esimerkiksi raaka-aineiden murskaus, keittäminen, puristaminen ja maustaminen. Nämä ovat "minimaalisesti prosessoidumpia" tuotteita verrattuna ultraprosessoituun roskaruokaan.

Tässä esimerkkejä prosessoinnin eri asteista ja tyypeistä:

• Minimaalisesti prosessoidut:

  • Pakasteherneet (vain pesty ja pakastettu).
  • Kuivatut linssit (kuivattu vesihöyryssä).
  • Säilötyt palkokasvit (keitetty ja säilötty vedellä, usein suolalla).
  • Pähkinät, siemenet (paahdettu tai maustettu). Nämä ovat usein lähimpänä alkuperäistä raaka-ainetta.

• Kohtuullisesti prosessoidut:

  • Tofu ja tempeh (valmistettu soijapavuista fermentoimalla tai juoksuttamalla).
  • Nyhtökaura ja Härkis (kasviproteiinien sekoituksia, jotka on valmistettu monivaiheisella prosessilla, kuten ekstruusiolla).
  • Kasvirasvamargariini (kasviöljyistä jalostettu, usein lisätty vitamiineja). Tässä tapauksessa prosessointi voi parantaa tuotteen ravitsemuksellisia ominaisuuksia verrattuna vaikkapa voihin.

• Ultraprosessoidut:

  • Monet valmisateriat, virvoitusjuomat, karkit, teollisesti valmistetut leivonnaiset. Näissä on tyypillisesti pitkä ainesosaluettelo, paljon lisäaineita ja vähän alkuperäisten raaka-aineiden tunnistettavia osia.

Miksi sitten Härkis ja Nyhtökaura ovat usein suositeltavia? Ne tarjoavat helposti saatavan ja monipuolisen kasviproteiinin lähteen, usein kuidun ja vitamiinien kera. Ne ovat mainioita vaihtoehtoja lihalle, ja niiden avulla voi helposti lisätä kasvipohjaisten aterioiden määrää ruokavaliossa. Margariini, vaikka sekin on prosessoitu, on monesti sydänystävällisempi valinta kuin voi, koska sen rasvakoostumus on parempi. Se on esimerkki siitä, miten jalostus voi parantaa tuotteen terveysvaikutuksia.

On aika erikoista, miten suhtaudumme termiin "prosessoitu". Olemme ehkä unohtaneet, että ihmiskunta on aina prosessoinut ruokaansa – leivän leipomisesta juuston valmistukseen. Todellinen kysymys ei ole, onko jotain prosessoitu, vaan miten ja miksi se on prosessoitu, ja mitä siihen on lisätty. Pohjimmainen viisaus piilee kyvyssä arvioida kokonaisuutta, ei takertua yhteen sanaan. Omassa keittiössäni käytän Härkis-pohjaisia kastikkeita säännöllisesti, ja voin sanoa, että ne ovat nopea ja maistuva tapa saada kasviproteiinia.

Vastuullinen kuluttaja perehtyy tuotteen ainesosaluetteloon. Sieltä selviää, mitä tuote todellisuudessa sisältää. Lyhyt ja selkeä ainesosaluettelo on usein hyvä merkki, vaikka tuote olisikin käynyt läpi useita prosessointivaiheita. Tieto antaa meille vallan tehdä viisaita valintoja.

Onko kaikki ruoka prosessoitua?

Se iski taas siinä K-Supermarketin vihannesosastolla Kalliossa. Tiistai, kello kuusi illalla ja ihan järkyttävä nälkä. Yritin taas kerran olla niin hyvä ja terveellinen ja vältellä kaikkea "prosessoitua".

Kädessä pussi pestyä pinaattia. Prosessoitu. Sitten katse linsseihin purkissa. Prosessoitu. Jopa se maustamaton kreikkalainen jogurtti on homogenoitu ja pastöroitu. Prosessoitu.

Siinä hetkessä tuntui ihan toivottomalta. Tuntuu että koko sana on menettänyt merkityksensä. Että kaikki on myrkkyä ja pitäis varmaan alkaa viljelemään omat perunat parvekkeella. Mitä täällä voi edes syödä.

Mutta eihän se niin mene. Eihän se voi mennä niin. Ei leivän leipominenkaan ole mitään luonnonmukaista, se on prosessointia. Sama juttu juuston kanssa. Ja se on sentään hyvää.

Kyse on siitä asteesta. Pakasteherneet on ihan eri juttu kuin joku mikropitsa. Ihan eri asia. Se on se ero.

Kyllä, lähes kaikki ruoka on prosessoitua jollain tasolla. Prosessointi tarkoittaa mitä tahansa toimenpidettä, joka muuttaa ruokaa sen luonnollisesta tilasta.

Prosessoinnin tasot:

• Minimaalisesti prosessoitu ruoka: Hedelmät, vihannekset, pähkinät, tuore liha. Näitä on pesty, paloiteltu, pakastettu tai kuivattu säilyvyyden parantamiseksi.
• Peruselintarvikkeiksi prosessoitu ruoka: Jauhot, öljyt, pasta, maustamaton jogurtti. Ainesosia on muokattu, jotta niistä voi valmistaa ruokaa.
• Valmisruoaksi prosessoitu ruoka: Leivät, juustot, säilykkeet. Useampia ainesosia on yhdistetty.
• Pitkälle prosessoitu ruoka (ultraprosessoitu): Virvoitusjuomat, sipsit, makkarat, murot, einekset. Sisältävät teollisia ainesosia, kuten aromeja, väriaineita ja emulgointiaineita, joita ei käytetä kotikeittiössä.