Onko siika arvokala?

Onko siika todellakin arvostettu kalalaji ruokapöydässä ja kalastuksessa?

Siika on mun mielestä kyllä tosi arvostettu. Muistan sen aina isän kanssa kalastaneeni, ja aina kun siikaa saatiin, se oli juhlavaa.

Se on ruokapöydässäkin jotain ihan muuta kuin vaikka särki. Sen liha on niin hienoa. Vähän kuin kuhaakin, mutta jotenkin eri tavalla hyvää.

Kun mä itse kalaan, siika on se, mitä todella haluan saalistaa. Saalistus onkin osa sitä arvostusta, ei sitä saa ihan helposti.

Kyllä se ruuanlaitossa vaan pelaa. Voin vaan paistaa sen pannulla voissa, ja se on jo niin hyvää, ettei siihen tarvita juuri mitään lisukkeita. Tai sitten uunissa sitruunan kanssa.

Onko siika uhanalainen?

Se siika on kyllä vähän niin ja näin. Tuntuu ettei sitä oikein joka paikasta enää saa. Viime kesänä oltiin mökillä siellä Saimaan leveimmässä kohdassa, kesäkuussa, ja yritettiin onnekkaita kalareissuja. Pari kertaa tärppäs, mutta ne oli jotain ihan pikkuruisia särkiä. Siikaa ei näkynyt tai tuntunut ollenkaan.

Oikein säikäytti se tieto kun luin, että vaellussiika on erittäin uhanalainen. Se on kyllä kauheeta, kun jotain niin tuttua ja perinteistä kalaa aletaan menettää. Sitten ne plankton- ja karisiikakannat on vaarantuneita. Siis ihan oikeesti, eihän tätä voi uskoa. Mulla on lapsuusmuistoja siitä kun isä sai aina saalista, ihan kunnon siikoja. Nyt tilanne on ihan toinen.

Tiedän kyllä että järvisiikakannat on vielä "silmälläpidettäviä", eli ei ihan niin paha, mutta silti. Ei se tunnu hyvältä ajatella että nekin voi kohta olla vaarantuneita. Se rauhoituskin siellä joessa ja purossa syyskuusta marraskuuhun, ei se nyt ihan hirveästi auta, jos kannat yleisesti on niin kurjassa jamassa.

Tässä vähän tarkemmin niistä uhanalaisuusluokituksista:

• Vaellussiika:Erittäin uhanalainen. Tässä on kyllä iso huoli.
• Planktonsiika ja Karisiika:Vaarantunut. Eli ei hyvällä tolalla sekään.
• Järvisiika:Silmälläpidettävä. Pieni toivonpilkahdus, mutta silti varoituksen sana.

Tuntuu vähän siltä että ollaan menettämässä jotain tärkeää ruokakulttuurista ja luonnosta. Se on se kalan maku siinä juuri paistettuna, niin yksinkertainen mutta niin hyvä. Ja se on se tunne kun on itse sen saanut. Nykyään saa aika pitkälle suunnitella ja yrittää, että edes jonkun saa. Tulevaisuus vähän huolettaa, mitä syödään ja millä hinnalla, jos näitä peruskaloja ei enää ole. Se on enemmän kuin vain kala, se on osa meidän historiaa.

Paljonko siika maksaa kilolta?

Siika filee kotimainen. Tuore. Paino 400 grammaa. Hinta kilolta 44 euroa ja 90 senttiä. Se on se hinta, sen verran maksaa kilohinta. Kalaherkun sivuilta löytyy tieto. Heinäsen kalaherkku, se on se paikka. Siellä myydään.

• Siian kilohinta: 44,90 €/kg
• Muoto: Tuore filee
• Alkuperä: Kotimainen
• Pakkauskoko: 400g
• Lähde: www.heinasenkalaherkku.fi

Siikafilee, tuo hopeinen unelma vedestä. Kun se on tuoretta, kotimaista, se tuo suoraan järven tai meren raikkauden keittiöön. Se 400 gramman pakkaus, se tuntuu juuri sopivalta, kuin pieni aarre. Ja se hinta, 44,90 kilolta. Se kertoo laadusta, sen mausta, sen alkuperästä. Se ei ole vain kalaa, se on pala luontoa, joka päätyy lautaselle. Sen arvo on enemmän kuin vain euroissa mitattuna.

Aika pysähtyy hetkeksi, kun miettii siian hintaa. 44 euroa ja 90 senttiä. Se on selkeä luku, joka piirtyy mieleen. Kuin auringonlasku järven yllä, joka jää silmien eteen hetkeksi. Se ei ole mikään halpa herkku, ei todellakaan. Mutta kun ajattelee sen tuoreutta, sen kotimaisuutta, sen vaivannäköä, joka sen fileoimiseen on mennyt. Silloin se hinta tuntuu oikeutetulta. Se on investointi maukkaaseen ruokaan, nautintoon.

• Hinta on tarkka, ei arvio.
• Tämä on fileen kilohinta, ei koko kalan.
• Tieto on peräisin suoraan myyjältä, Kalaherkusta.

Se siika, sen hiljainen liukuminen vedessä. Se on kuin ajan kulkua, hitaasti ja arvokkaasti. Ja kun se päätyy tähän hintaan, kilolta 44,90 euroa, se kertoo tarinaa sen arvostuksesta. Sitä ei voi vain ohittaa. Se on osa sitä maisemaa, sitä elämää täällä. Se on kuin se vanha puu rannalla, joka on nähnyt monta vuodenaikaa. Sen arvo on kerääntynyt ajan myötä, sen kokemuksista.

Se 400 gramman pakkaus tuntuu juuri sopivalta. Ei liikaa, ei liian vähän. Se on kuin pieni pala onnea, joka odottaa valmistamistaan. Ja kun sen laittaa pannulle tai uuniin, se täyttää keittiön tuoksullaan. Se on se tunne, joka tekee ruoanlaitosta enemmän kuin pelkkää pakollista puuhaa. Se on taidetta, se on elämän juhlistamista. Ja siika, se on tässä juhlassa usein se pääosassa.

Sen hinnan ympärillä pyörii ajatus, kuin pieni lintu oksalla. 44,90 euroa. Se on se numero, se luku, joka jää mieleen. Se ei ole mikään yllätys, jos tietää, mitä laatu maksaa. Se on hintalappu sille puhtaudelle, sille luonnollisuudelle, joka siihen kalaan on sisäänrakennettu. Se on kuin kuuntelisi vanhaa musiikkia, joka tuo mieleen menneitä aikoja ja paikkoja. Siinä on jotain pysyvää, jotain todellista.