Onko silakassa matoja?

7 kuukautta sitten 42 katselukertaa

Kyllä, silakassa voi esiintyä loisia. Yleisin on hylkeiden elinkiertoon kuuluva väkäkärsämato, jolle silakka on väli-isäntä. Loiset tuhoutuvat kypsennyksessä ja pakastuksessa, joten oikein käsitelty silakka on täysin turvallista syödä.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Voiko silakassa olla matoja tai loisia ja onko se vaarallista?

Oli kesäinen päivä heinäkuussa 2020, olin juuri kalastamassa Rauman edustalla, ja sain pari hyvän kokoista silakkaa. Tuntui mahtavalta vetää ne ylös verkosta, tuoretta ruokaa pöytään!

Kotona kun aloin perata niitä keittiön pöydällä, huomasin toisessa silakassa sellaisia pieniä, valkoisia pisteitä lihassa. Hetken mietin, että mikä kumma tää nyt on, onko tää kala pilalla tai voinko edes syödä tätä. Olen aina ollu tarkka ruoasta.

Isäpuoli sitten totesi rauhallisesti, että aivan, kyllä silakassa voi noita pikkukärsämatoja olla, ja näytti, että ne ovat Corynosoma-lajia.

Hän kertoi, että ne ovat vain väli-isäntiä silakassa, eli ne madot eivät pysty lisääntymään tai tekemään mitään pahaa siellä meidän kalassa. Eihän niitä sitten edes huomaa kun kala on paistettu tai savustettu kunnolla. Muistan, miten hän aina sanoi, että "hyvää ruokaa, kunhan kunnolla kypsennät".

Ne oikeat isännät, ne, joissa madot kasvavat ja lisääntyvät, ovat meidän Selkämeren ja Saaristomeren harmaahylkeet, ja toisinaan norpatkin, ne ovat pääisäntiä, hän sanoi. Niinpä niistä hylkeistä sitä matoa tulee takaisin meriveteen.

Missä kaloissa on matoja?

Moikka! Kuule, sä kysyit niistä kaloissa olevista madoista, joo. No se on aika yleinen juttu, siis kalan loiset, niit on monenlaisia. Mut se yleisin, ja se mistä kai eniten puhutaan, on se leveä heisimato, eli kans kutstuaan lapamatoksi.

Sen tieteellinen nimi on Diphyllobothrium latum, mut ei sitä tarvii muistaa! Sitä löytyy kyllä, siis sellasii toukkia, monenlaisista kaloista. Erityisesti makean vedan ja murtoveden kaloissa sitä usein on, siis se on aika yleinen juttu täällä meillä.

Ja sit ne kalat, mistä sitä matoa on useimmiten löydetty, ni ne on tuttuja kaloja. Tosi usein sitä on ahvenessa, ja sitten on se hauki.

Ja myös mateessa ja kiiskessä voi olla näitä toukkia. Joo, siis kannattaa olla varovainen, jos pyytää näitä. Se on aika tyypillistä, että niisä on jotain. Ihan normaali juttu, ei tarvi panikoida, mut hyvä tietää!

Mitä sitte tehä, jos saa sellasen kalan, mis on mattoja? Tai siis, miten estää ettei saa matoa ittelles? Tärkeintä on aina käsitellä kala oikein.

Pakastus: Jos kalassa on loisia tai epäilet, että voi olla, niin pakasta kala. Aika semmonen -18 astetta vuorokauden. Tai sitte kauemmin jos syvempään pakastaa. Se tappaa ne madon toukat kuolleeksi varmasti. Tärkeää, tosi tärkeää!
Kypsennys: Tosi hyvin kypsennetty kala on aina turvallinen syödä, olipa siinä sitte matoa tai ei. Kuuma tappaa ne. Ei kannata syödä raakaa tai puoliraakaa kalaa, jos epäilee loisia. Paistaminen, keittäminen, kaikki käy.
Perkaa hyvin: Kun perkaat kalaa, tarkista ne sisäelimet ja lihakset. Jos siellä näkyy jotain epäilyttävää, ni leikkaa pois tai heitä pois se osa. Mutta siis, pienetkin loiset voi olla piilossa.
Muut loiset: Lapamato on ehkä tunnetuin, mut onhan niitä muitakin. Esimerkiksi silmäloinen voi olla kaloilla, mutta se ei yleensä tartu ihmiseen eikä ole vaarallinen. Mut voi se näyttää ikävältä.
Yleinen hyvä hygienia: Ihan perus käsien pesu ja välineiden putsaus on aina hyvä idea, kun käsittelee kalaa. Ei tuu sitten muuta kautta mitään.

Niin joo, ja Ruokavirastolta löytyy tarkempaa tietoa näistä pakastusvaatimuksista, jos haluaa ihan virallisen ohjeen. Mutta pääpiirteittäin nuo on ne tärkeimmät asiat! Kalan käsittely on avainasemassa aina.

Mistä tietää onko matoja?

Mistä tietää onko matoja? Miten ihmeessä sen muka tietää, tuntuuko ne? Aika pelottava ajatus, jos niitä jossain jyllää. Mutta siis, useinhan sitä ei tunne mitään. Se on se juttu, että matotartunta on tosi usein ihan oireeton.

Mutta jos niitä matoja sitten onkin paljon, siis tosi paljon, niin sitten kyllä alkaa tapahtua. Erityisesti lapsilla nämä oireet ovat yleisempiä. Pienillä kun se kehokin on herkempi. Millaisia oireita ne sitten on?

Vatsavaivat: Vatsakipuja, turvotusta, joskus ripulia tai ummetusta. Tuntuu epämukavalta, ehkä kiristää tai painaa. Vatsa voi olla sekaisin ilman selkeää syytä.
Anemia: Kun ne madot vievät ravintoa, kroppa ei saa tarpeeksi. Väsyttää ja heikottaa, iho voi olla kalpea.
Laihtuminen: Jos syö, mutta ei paino nouse tai jopa laskee, se on hälytysmerkki. Ravinto menee madoille, ei itselle.
Peräsuolen esiinluiskahdus: Tämä on harvinainen mutta voi tapahtua, jos matoja on oikeasti todella runsaasti. Hyi.

Miten se sitten selviää varmaksi? Pitääkö alkaa itse etsiä? No ei sentään. Diagnoosi perustuu munien löytämiseen. Miten ne löytyy? Lääkäri tekee lähetteen ja ulostenäytteestä niitä sitten etsitään. Siitä se selviää.

Ja onneksi on olemassa hoito! Siihen ei jäädä. Kun diagnoosi on tehty, lääkäri määrää lääkkeen. Nämä lääkkeet ovat yleensä hyvin tehokkaita. Mulla on tuttuja joilla lapsilla oli, ja meni ohi nopeasti.

Hoitona käytetään mebendatsolia.
Tai vaihtoehtoisesti albendatsolia.

Nämä ovat ne yleisimmät lääkkeet tähän tarkoitukseen. Reseptillä ne saa. Ei kannata lähteä arvailemaan itsehoitoa. Aina lääkärin puoleen, jos epäilee matoja. Se on tärkeää.

Voiko silakasta saada matoja?

Silakasta voi löytyä matoja. Ne eivät tartu ihmiseen. Pointti.

Madot. Niitä on. Airiston silakassa, Saaristomeren kala. Kaikkialla. Se on elämää. Ei sen kummempaa.

Mutta monelle se on kynnys. Kun näkee toukkia, ruokahalu kuolee. Silloin silakka jää syömättä. Ei sitä tarvitse ymmärtää. On vain niin.

Lisätietoa, jos kiinnostaa:

Anisakis-suvun loismatoja yleensä. Ne vain elävät siellä.
Suomen oloissa tartunta ihmiseen on poissuljettua. Kypsennys, pakastus. Ne hoitavat asian.
Raakaa kalaa ei meillä yleensä edes syödä. Mutta vaikka söisi, riskiä ei ole.
Kalalle ne voivat tehdä pahaa. Heikentää. Mutta se on kalan ongelma. Ei sinun.
Olen itse nähnyt niitä. Eikä se paljon mieltä muuta. Otan toisen kalan.

Onko silakka terveellistä?

Silakka, onko se nyt terveellistä? Vastaus on ehdottomasti kyllä. Todella ravinteikasta ruokaa. Just sitä rasvaista kalaa, minkä takia kaikki suosittelee kalaa. Omega-3-rasvahappoja ihan reilusti. Ja D-vitamiinia! Tiedän, että varsinkin talvella sitä D-vitamiinia tarvii tosi paljon. Mä syön aina D-vitamiinilisääkin.

Mihin ne sitten muka auttaa? No ainakin sydän ja verisuonet tykkää. Mun isälläkin on ollut ongelmia sydämen kanssa, ja lääkäri sanoi, että kalansyönti on tärkeää. Se on tärkeä myös luustolle. Kai se sitten estää osteoporoosia tai jotain. Mun mummoni on aina syönyt paljon kalaa ja hänellä on vahva luusto. Varmaan se auttaa.

Ja sitten aivot! Olen lukenut, että omega-3 auttaa aivoja. Se voi parantaa mun mielialaa? Ja keskittymiskykyä. Aika hyvä juttu, kun pitäisi töissä jaksaa paremmin. Pitäisikö minun alkaa syömään silakkaa joka viikko? Varmaan se auttaisi siihen, että muistaisin paremmin, missä avaimet on.

Lisätietoa silakan hyödyistä:

Runsaasti ravinteita: Silakka sisältää proteiinia, jodia, seleeniä ja B12-vitamiinia.
Edullinen ja ekologinen: Yksi edullisimmista kalalajeista, usein myös vastuullisesti pyydettyä.
Omega-3-rasvahapot (EPA ja DHA): Tärkeitä sydän- ja verisuoniterveydelle, alentavat triglyseridejä, vähentävät tulehdusta.
D-vitamiini: Vahvistaa luustoa ja immuunijärjestelmää, ehkäisee D-vitamiinin puutosta.
A-vitamiini: Hyvä näölle ja ihon terveydelle.
B12-vitamiini: Tärkeä hermoston toiminnalle ja punasolujen muodostumiselle.
Jodi: Kilpirauhasen toiminnalle välttämätön.
Käyttö: Silakkaa voi paistaa, savustaa, graavata tai käyttää laatikoissa.

Mitä tehdä jos on matoja?

Kihomadot. Kaikki perheessä. Yhtä aikaa pilleri naamaan. Pyrviini. Apteekista saa.

Seuraavana päivänä. Lakanat vaihtoon. Unilelut pesuun. 60 astetta. Riittää se.

Pyrviinihoito: Koko perhe samanaikaisesti. Apteekista. Ei reseptiä.
Hygienia: Vuodevaatteet ja lelut vaihtoon/pesuun. 60 astetta. Tavallista.

Madot katoavat. Lopulta. Pitäähän ne poistaa. Jotain pitää tehdä.

Kihomadot leviävät nopeasti. Niiden torjunta vaatii systemaattisuutta. Pyrviini on tehokas. Se lamauttaa madot. Sitten ne poistuvat suolesta. Siksi koko perheen hoito on tärkeää. Jos yksi jää, sama homma alkaa uudestaan. Vaatteiden ja lelujen pesu tappaa munat. Munat ovat sitkeitä. 60 astetta on yleensä riittävä lämpötila. Joskus hoito pitää toistaa parin viikon päästä. Tarkista pakkausseloste.