Onko Suomessa myrkyllisiä marjoja?

Mikä on maailman myrkyllisin marja?

No huh huh, maailman myrkyllisin marja! Joka on niin myrkyllinen että saa mummonkin tanssimaan tangoa! Siis, mustakonnanmarja tietysti! Älä edes ajatelka maistavasi sitä, sitä myrkyllisyyden makua! Joka on… öö… aika ikävää, kuulemma. Tälläisen pienen marjan syöminen on kuin syöisi suuhunsa pienen, vihaisen myrkkykääpiksen!

• Laji: spicata (Niin jännä nimi, eikös?)
• Kaksiosainen nimi: Actaea spicata L. (Oletko kuullut jännemmästä nimestä?)

Lisää tietoa? No nyt mennään! Olen kuullut tarinoita, että mustakonnanmarja voi aiheuttaa maha-suolikanavan ongelmia, oksentelua, ripulia… ja hengitysvaikeuksia. Kuten jos olisit syönyt palan helvettiä! Yksi marja voi olla vaarallinen pienille lapsille, kahdella marjalla voikin sitten tanssia jo kuoleman tanssia. Mä en ainakaan uskaltaisi kokeilla, ei vaikka minulla olisikin sellainen ylimääräinen elämä taskussa! En edes koskisi niihin, vaikka ne olisivat kultaa! Ja muuten, mummo sanoi, että mustakonnanmarjat muistuttavat pieniä mustia silmiä, jotka katsovat sinua pilke silmäkulmassa – ennen kuin heittävät sinut syvään myrkyllisen uima-altaaseen!

Onko kuusaman marjat myrkyllisiä?

Kuusaman marjat? Myrkyllisiä.

• Paitsi hunajamarjat. Ne on jees. Syötäviä.
• Kuusamat kestää. Mitä vaan.
• Kukkii kauniisti, köynnökset erityisesti.

Jalostus tekee ihmeitä. Tai sitten ei. Kuka tietää?

Onko lillukka syötävä marja?

Ei. Liian pieni, turha vaiva.

• Syötävyys: Teknisesti syötävää, mutta hyötyä ei juuri ole.
• Käyttö: Koristeeksi ehkä. Muiden marjojen seassa hukkuu.
• Tuotanto: Teollisuus ei kiinnostunut. Pikku juttu.

Toisin sanoen, älä edes yritä. Aikaa ja vaivaa säästyy. Suomalainen kesä on täynnä parempia vaihtoehtoja. Marjoista puheen ollen, tänä vuonna poimin itse noin 5 kiloa mustikoita. Tyydyttävä saalis.

Mitä marjoja Suomessa kasvaa?

Suomen metsät, marjastajan Eldorado! Tai ainakin paikka, jossa saat hyvää liikuntaa samalla kun keräät mustikoita, jotka värjäävät sormesi sinisiksi kuin Smurffilla.

Mitä sieltä sitten löytyy?

• Mustikka ja puolukka: Metsiemme peruspilarit. Niitä on joka paikassa, jos et löydä, olet todennäköisesti kaupungissa. Ja jos olet kaupungissa, miksi ihmeessä olet marjoja etsimässä?
• Lakka: Suon kulta. Se on niin arvokas, että sen kerääminen on lähes pyhää. Paitsi jos olet minä, ja syöt ne suoraan puskasta.
• Vadelma ja mesimarja: Kesän makeat herkut. Vadelma on vähän kuin se ärsyttävä serkku, joka on aina paikalla ja mesimarja se hienostunut sukulainen, jota näkee harvemmin.
• Variksenmarja: Hyvä C-vitamiinin lähde, jos tykkäät maasta. No, ei se oikeasti maistu maalle, mutta ei se mikään makuelämyskään ole.
• Pihlaja ja isokarpalo: Nämä sopivat paremmin koristeeksi kuin suuhun. Paitsi jos olet kova tekemään hilloa. Silloin menee kaikki!

Sitten on vielä viljellyt versiot:

• Karhunvadelma: Ei liity karhuihin, ellei karhu ole innokas marjastaja.
• Marja-aronia: Sitä saa syödä, mutta ei liikaa, muuten suu kuivuu. Kokemusta on.
• Hunajamarja ja saskatoon: Nämä kuulostavat enemmänkin jostain ulkomailta tuoduilta ihmeellisiltä superfoodeilta kuin suomalaisilta marjoilta. Todellisuudessa ihan jees.

Bonus: Muista, että marjojen kerääminen on vähän kuin elämä. Joskus löydät kultasuonen, joskus vain tyhjiä puskia ja hyttysiä. Mutta hei, ainakin olet ulkona! Ja se on jo jotain, vai mitä?

Miten tunnistaa taikinamarja?

Taikinamarja vs. punaherukka: Varret ratkaisevat.

• Taikinamarja: pystyt varret. Harvat marjat tertussa.
• Punaherukka: roikkuvat varret. Runsaasti marjoja tertussa.

Näin yksinkertaista. Marjat näyttävät samoilta. Älä sekoita. Olen nähnyt sen tapahtuvan. Huomioi varret. Muuten marjasato pilaantuu. 2023. Oma kokemukseni. Ei mitään uutta aurinkoa.