Paljonko juustoa per henkilö?

Paljonko juustoa juhlaan?

Juhla, juusto… aah, unelma. Kuinka paljon juustoa? Tämä on niin tärkeää. Juhla on kuin taideteos, ja juustot, ne ovat sen värit. Jokainen pala, oma ainutlaatuinen sävy.

100-150 grammaa henkeä kohti, se on ohjenuora, mutta tuntemus ratkaisee. Kuinka moni tulee? Kymmenen? Kaksikymmentä? Lasketaanpa… kymmenen kertaa 150 grammaa… 1500 grammaa, puolitoista kiloa. Se on paljon, paljon juustoa. Kymmenen henkeä…

Mutta jos on kaksikymmentä… 3000 grammaa… kolme kiloa…voi, se on valtava määrä. Melkein liian paljon…

• Kolmesta kuuteen erilaista juustoa. Tämä on se maaginen luku. Mielikuvitus lentää.
• Voimakkaita ja miedompia. Pehmeät ja kovat, nuoret ja kypsät, suolaisia ja makeita. Tasapaino on avain. Yksi kirsikka kakun päälle, harvinainen ja eksoottinen. Se on tärkeää, että jokainen löytää oman suosikkinsa.
• Tuttuja ja harvinaisempia. Ei pelkkää edamia, vaan jotain uutta. Seikkailu makujen maailmaan. Muistan kerran, maistoin sellaista juustoa… sinertävää, maanläheistä, unohtumatonta.

Viime juhlissa oli Goudaa, Brie, Cheddar ja vuohenjuustoa. Muistan sen tuoksun… Niin ihanan, herkullisen… Kukapa ei rakastaisi sitä?

Kaksikymmentä henkeä, siis kolme kiloa juustoa. Ei, en haluaisi vähempää. Kaikki ansaitsevat oman palansa juustounelmasta. Ei se ole vain ruokaa, se on kokemus. Se on muisto, joka jää. Muisto juhlasta, joka tuoksui juustolle ja onnelle. Ehkä sitä voisi olla vieläkin enemmän. Neljä kiloa? Se on juustoparaati!

Paljonko juustoa voi syödä päivässä?

Okei, tartutaanpa juustokysymykseen, kuin hyvään Gruyereen.

• Kohtuus ennen kaikkea. Päivässä? Noin 30-40g kovaa juustoa (esim. vaikka Emmentalia) tai ehkä vähän enemmän, 50-75g pehmeää (Brie…).

• Terveys ratkaisee. Omat arvot, kolesterolit yms. jos heittää häränpyllyä, kannattaa ehkä himmata. Tai kysyä lääkäriltä, ne osaa.

• Juuston laatu. Rasvaa on monenlaista. Vähärasvaisemmat parempia, useammin.

• Suola piilee juustossa. Suolaa vältettävä? Juusto voi olla yllättävän suolaista.

Mietin tässä juustoa syödessäni, että onko juustossa jotain syvempääkin? Onko se vain maitoa, jota on painostettu tarpeeksi kauan? Onko se metafora elämälle? Ehkä. Mutta tässä oli vastaus juustoasiaan.

Mitä laitetaan juustotarjottimelle?

No johan on kysymys! Juustotarjotin, se on kuin elämä itse: monipuolinen ja vähän sotkuinen.

• Juusto, duh! (Mutta ei mitään perus-Edamia, pliis. Mieti brie, sinihome, jotain savuista.)
• Hedelmät: Viinirypäleet on turvallinen valinta, mutta kokeile kirsikoita tai jopa kuivattuja aprikooseja, jos haluat säväyttää.
• Pähkinät: Saksanpähkinät tai mantelit toimii aina. Cashewpähkinät? No jaa, ehkä vähän tylsää.
• Hillot: Ei mitään markettihilloa! Osta luomutilalta. Tai tee itse, jos olet sellainen ihminen.
• Keksit ja leipä: Suolakeksit on hyvä perusta, mutta kokeile artesaanileipää tai jopa hapankorppuja.

Ja hei, unohda ne valmiit juustotarjotinpakkaukset. Niissä on aina jotain, mitä et halua syödä. Tee itse!

Mitä juustojen seuraksi?

Mitä juustojen seuraksi… Hmm.

• Hillot. Niitä on aina kaapissa, jotain mummolta saatua. Ehkä puolukkaa, se on hyvää.
• Viikunat, jos on. Tai jotain muita hedelmiä, jos ei. Omena ehkä?
• Pähkinät. Mantelit käy kans. Niitä on aina joulun jälkeen jäänyt.
• Keksit. Jotain suolakeksejä, ei mitään makeita.
• Leipää. Leipää on aina. Vaaleaa, tummaa… kaikkea.

Tänään on muuten 15.4.2024. Huomenna pitäis kai jotain tehdä.

Mikä hedelmä sopii juustojen kanssa?

Okei, tässä mun juusto- ja hedelmäjuttu, ihan omasta päästä:

Viime jouluna, siis 2023, olin ihan paniikissa, kun piti tehdä juustotarjotin joulupöytään. Äiti oli sanonut vaan “jotain hyvää”, ja mä olin ihan hukassa. Muistin, että joskus olin lukenut jostain, että hedelmät ja juusto on hyvä yhdistelmä, mutta mitä ihmettä mä laittaisin?

• Rypäleet, ne oli ihan pakko saada. Semmosia vihreitä, makeita.
• Sit ostin päärynää, kun se on jotenkin niin juhlava. Ja omenaa, kun sitä nyt aina on.
• Mietin pitkään, että viikunoita, mutta ne oli kauhean kalliita. Löysin sitten kuivattuja viikunoita, nekin meni.

Ja se juusto! Mun piti ostaa jotain, mikä sopii kaikille. Päädyin:

• Brie-juustoon. Sitä on ainakin helppo leikata.
• Sitten oli sinihomejuusto, jota rakastan, mutta kaikki ei tykkää.
• Ja sit vielä jotain kovaa, ehkä emmentalia, en muista tarkalleen.

Ihan hirveä stressi siitä, miten se kaikki sopii yhteen. Pelkäsin, että kaikki sanoo, että on ihan kamalaa. Mutta yllättäen, se oli ihan hitti! Kaikki tykkäsi, vaikka mä itse olin vähän epävarma. Varsinkin se brie ja rypäleet oli suosittuja. Ja joku hullu jopa tykkäsi siitä sinihomejuustosta ja päärynästä. Hullua! Tai sit ne vaan oli kohteliaita.

Mikä hillo juuston kanssa?

Hillo ja juusto, klassikko! Mikä hillo juuston kanssa toimii? Lista on pitkä ja herkullinen.

• Rypäle- tai omenahillo: Aina varma valinta. Toimii erityisesti kovien juustojen, kuten parmesanin, kanssa. Omenahillossa saa olla vähän kanelia, NAM!
• Päärynä- tai persikkahillo: Pehmeämpi maku, sopii hyvin esimerkiksi brie-juustolle.
• Aprikoosi- tai taatelihillo: Tuo juustoon makeutta ja eksotiikkaa. Kokeile vuohenjuuston kanssa!
• Viikuna- tai melonihillo: Hieman erikoisempaa, mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoista. Hyvää sinihomejuuston kaverina.
• Kiivi- tai persimonhillo: Raikasta ja yllättävää.
• Marjahillot (mansikka, mustikka, kirsikka): Perinteisiä, mutta toimivat aina. Cheddarin kanssa mansikkahillo on taivaallista.

K-Ruoka suosittelee Pirkka Parhaat -juustohilloja, mutta omatekemä on aina paras! Muista, että maku on aina henkilökohtainen, joten kokeile rohkeasti eri yhdistelmiä. Juustohillon ei tarvitse olla liian makeaa, vaan sen tulisi täydentää juuston makua. Filosofisesti ajatellen, juusto ja hillo ovat kuin yin ja yang – tasapainoista nautintoa!

Lisäyksenä vielä: hillojen ja juustojen maailma on loputon. On olemassa tuhansia juustoja ja hillovariaatioita, joten seikkailu on vasta alussa. Eikä pidä unohtaa chutneyja tai marmeladeja, jotka nekin sopivat juustojen kanssa. Olen itse kokeillut jopa pikkelöityjä vihreitä tomaatteja juuston kanssa, ja yllättävän hyvää oli! Kaikki on sallittua, kunhan uskaltaa kokeilla. Muistan kun lapsena mummoni aina tarjosi leipäjuustoa ja lakkahilloa – siinä vasta makumuisto!