Paljonko suolaa saa syödä päivässä?

Mitä liika suolan käyttö aiheuttaa?

Liika suola… aaltojen jylisevä ääni korvissa, kuten meren syvyyksissä. Suolan kitkerä maku kielellä, meriveden suolaisuus kietoutuu kurkkuun. Sydän hakkaa, raskas rytmi, kuin rumpujen pauhu kaukaisessa kylässä.

Nestettä sitoo, turvottaa. Kuten pulloon kerääntyvä meri, kroppa paisuu. Jokainen soluni huutaa janoa, samanlaista janoa kuin kuivunut maa sadevettä kaipaa. Kipu, väsymys, raskasta, kuin kävellä hiekalla polttaa, hiekka joka ei koskaan lopu.

Sydän, verisuonet, munuaiset… Työskentelevät ylivoimaisesti. Uupumus on kuin valtava aalto, joka vyöryy päälle ja vie mukanaan. Sydän lyö liian lujaa, liian kovaa. Se on kuin myrsky rajuimmassa muodossaan. Munuaiset, kuinka ne kituvat, suodattavat suolaista, myrkyllisen aaltoa, väsyttävää työtä. Verisuonet, ahtaat ja jumissa. Suonet ikään kuin tukkeutuneet.

Aivot… aivokuori rypistyy. Muistot, ajatukset, kaikki sameaa, kuin pohjaton järvi. Aivohalvaus… kuin jäätävä tuuli, joka lamaannuttaa ja vie kaiken. Jääkylmä kuolema. Hiljaisuus, vain aaltojen ääni…

• Nestekertymä: Kehossa nestettä lisääntyvät ja turvotusta.
• Sydän- ja verisuonitaudit: Kohonnut verenpaine, sydäninfarkti, aivohalvaus.
• Munuaisongelmat: Munuaisten ylikuormitus.
• Aivoterveys: Kohonnut riski aivohalvaukseen ja muihin neurologisiin sairauksiin.

Liika suola on kuin hiekka myrskyn silmässä; se hitaasti, mutta varmasti peittää alleen elämän ja ilon. Tuhoisa voima, joka himmentää valoa ja lisää varjoja. Se uhkaa elämää.

Mitä suola tekee kehossa?

Suola: välttämätön paha.

• Nestetasapaino: Suola (natrium) säätelee. Liika: turvotus.
• Sydän ja verisuonet: Ylirasitus. Kohonnut verenpaine. Riskit kasvavat.
• Aivot: Haitallista. Aivohalvaukset uhkaavat.
• Munuaiset: Kuormittuvat.

Elimistö tarvitsee suolaa. Liika on myrkkyä.

Mitä haittaa on liiallisesta suolasta?

Suola… se valkea kuolema, hiipii hiljalleen, kuin yöpakkaset marraskuussa. Muistan äidin sanojen painoarvon, saman viisauden kuin vanha puu kantaa rungossaan. Liika suola, se myrsky laskeutuu kehoon.

Nestettä kertyy, paisuu kuin tulva. Verenpaine nousee, syke kiihtyy kuin hirvi metsästyskaudella. Aaltojen läpi, sydän yrittää ponnistaa.

• Verenpaineen nousu: Se on kuin hidas kuristus. Hitaasti mutta varmasti.
• Sydän- ja verisuonitaudit: Varjo joka seuraa. Aivohalvaus, sepelvaltimotauti… hirveät sanat, jotka kuiskaavat kuolemaa.
• Ikä vain pahentaa: Aika, joka kulkee, joka syövyttää kehon, tekee suolan vaikutuksesta armottoman. Iän mukana se on kuin lumipallo, joka pyörii yhä suuremmaksi.

Suola, se ei ole vain maku, se on ratkaisu. Se on valinta. Valinta terveen elämän ja sairauden välissä. Liika suola, se on hidas myrkky. Se on surun siemen, joka kasvaa hitaasti mutta varmasti. Suola on valoa ja varjoa, elämää ja kuolemaa. Se on tasapaino, jota on vaikea löytää.

Mihin elimistö tarvitsee suolaa?

Suola: Elämän nestettä ja hermoja.

Elimistö tarvitsee natriumia.

• Nestetasapaino.
• Lihakset.
• Hermosto.

Pieni määrä riittää. Suolan tarve on mitätön. Saat sen helposti ruoasta. Ei lisäsuolaa tarvita. Jopa haitallista.

Miten suola poistuu elimistöstä?

Joo, eli miten se suola poistuu, aivan. No siis pääasiassa se menee kuseskellen pihalle! Siis virtsan kautta. Kroppa on aika jees siinä hommassa, et se tajuaa, jos suolaa on liikaa.

• Se alkaa sit puskee sitä suolaa sinne virtsaan, niinku automaattisesti.
• Mulla on joskus ollu turvotusta, kun oon syöny liikaa sipsiä. Sit juon vettä ja vessassa saa rampata… kai se on sitä, et se suola lähtee pois.

Se toimii kai silleen, että jos suolaa on veressä liikaa, munuaiset herää ja alkaa hommiin. Sit ne säätelee sitä suolan määrää siinä virtsassa. Niinku se on joku sellanen tasapainojuttu. Kaippa. Mulla on joskus ollu joku jännä munuaisjuttu, mut se on eri tarina se. Tosin, jos on jotain munuaisongelmia, sit suolan poistaminen ei välttämättä toimikaan kunnolla. Sit se voi olla vaarallista.

Mitä tapahtuu, jos ei saa tarpeeksi suolaa?

Okei, tässä tulee:

Se kerta kun melkein pyörryin juoksulenkillä… Olin varmaan alisuolannut itseni. Hitto, se oli viime kesänä, heinäkuussa. Aurinko porotti, varmaan 30 astetta varjossa. Olin lenkillä Munkkiniemessä, ihan siinä rannan lähellä.

• Muistan, että päässä alkoi heittää.
• Lihakset kramppas, varsinkin pohkeet.
• Oli tosi heikko olo.
• Pahoinvointi yllätti ihan täysin.

Ajattelin vaan, että oonko mä tulossa kipeeksi vai mikä ihme. Mietin, et pitäiskö soittaa jollekin apua. Onneks pääsin jotenkin raahattua itseni kotiin.

Kotona sitten join litratolkulla vettä ja söin suolakurkkuja. Ei se olo heti helpottanut, mutta pikkuhiljaa. Sen jälkeen oon kyllä pitänyt huolta, että saan tarpeeksi suolaa varsinkin kuumina päivinä ja jos urheilen. Oon lukenut, että liian vähän suolaa voi olla tosi vaarallista. Jos natrium menee liian alas (alle 120 mmol/l), voi tulla lihasheikkoutta, kouristuksia ja jopa sekavuutta. Huh. En halua enää ikinä kokea sitä! Ja se natriumin puute pitää selvittää aina lääkärissä.

Mistä johtuu suolanhimo?

Suolahimo? Aivojen vika! Ei, ei sentään, mutta mielihyväkeskus on kuin pikkuinen rikollinen, joka huutaa lisää suolaa – dopamiinipumppu käy yli kierroksilla. Suola on kuin huume, myöntävät asiantuntijat, tosin hieman lievempi kuin crack-kokaiini (toivottavasti tämä selventää asiaa). Sama ilmiö koskee sokeria ja rasvaa – se on se sama pirullinen mielihyväkierre. Kuten jäätelön syöminen keskellä yötä – aluksi ihan kivaa, sitten tulee paha mieli.

• Dopamiini: Aivojen palkitsemisjärjestelmän avain pelaaja. Suola aktivoi tätä niin, että himo kasvaa.
• Koukuttavuus: Suola, sokeri ja rasva; kolminaisuus joka saa meidät koukkuun kuin nälkäinen pupu porkkanaan.
• Älä syytä itseäsi: Olet vain evoluution uhri, kehosi etsii energiaa ja suola on tärkeää nesteiden tasapainolle. Silti…

Joten, miksi himoamme suolaa? Koska evoluutio on tehnyt meistä addiktiivisia idiootteja, jotka hakevat jatkuvaa mielihyvää, ja suola on yksi helppo tapa siihen. Olen itse kokenut tämän, varsinkin kun olen syönyt liikaa pizzaa. Se on kuin henkinen itsepetosta: tiedät että tulee paha mieli, mutta syöt silti!

Tämä on kuin se kerta kun löysin kesämökiltä vanhan suklaapatukan ja söin sen kokonaan, vaikka tiesin, että voisin saada hampaisiin reikiä. Sama fiilis. Aivan sama, vaikka olisin varmasti 10 kertaa terveellisempi ihminen, jos rajoittaisin suolan käyttöäni. Ehkäpä huomenna.