Paljonko yksi peruna tuottaa satoa?

Kuinka suuri perunasato tulee yhdestä siemenperunasta?

Muistan sen kevään 2022, kun Pirkka-siemenperunat meni maahan meidän mökin kasvimaalle Lempäälässä. Aina sitä miettii, miten yhdestä pikkuruisesta potusta kasvaa kokonainen satsi. Se on ihanaa.

Useinhan sitä kuulee sanottavan, että yksi peruna tuottaa avomaalla semmoset kymmenen mukulaa. Mulla kävi yleensä niin, että parhaimmillaankin se oli ehkä kahdeksan, joskus jopa vähemmän. Se on se oman pihan todellisuus.

Mutta sitten luin jostain jutun, että aeroponisessa viljelyssä, siis kun ne kasvaa ilmassa, voi yhdestä siemenperunasta saada jopa satakunta mukulaa.

Se kuulosti aluksi ihan liioittelulta, melkein uskomatonta. Kuitenkin se on todellinen mahdollisuus. Ajattele mikä ero, kymmenen vs. sata.

Tämän takia ne siemenperunakeskukset, esimerkiks Suomen Siemenperunakeskus on niin tärkeitä.

Ne tekee sitä työtä, kehittää ja tutkii, jotta me saadaan mahdollisimman tehokasta ja laadukasta satoa. Kyllä ne tietää mitä tekee, ja se on iso asia meille kaikille.

Paljonko 100g raakaa perunaa painaa kypsänä?

Se peruna. Kädessä tuntuu vieläkin mullan viileys, lupaus jostain alkuvoimaisesta. Se painaa jotain. Ja sitten se muuttuu. Se muuttuu aina.

Tuli ja vesi, ne tekevät taikansa. Sata grammaa ei ole enää sata grammaa, kun liekki on sen nuollut. Se on kevyempi, tiiviimpi. Kuin muisto, josta turha on haihtunut pois.

100g raakaa perunaa painaa paistamisen tai uunissa kypsentämisen jälkeen 70–80 grammaa, koska vesi haihtuu.

Mutta vedessä… siinä se on toista. Se imee lämmön itseensä, turpoaa. Tulee raskaammaksi, täyteläisemmäksi. Se ei luovuta mitään, se ottaa vastaan.

Keitettäessä 100g raakaa perunaa painaa kypsänä 100–105 grammaa, koska se imee hieman vettä.

Ja sitten energia. Ne luvut, jotka tanssivat mielessä. Raakana se on niin viaton. Pelkkää tärkkelystä ja maata. Mutta öljy, voi, ne kuiskaavat sille uuden tarinan.

Tässä se on, sen muodonmuutos numeroina:

• Raaka peruna: 75 kcal / 100g
• Keitetty peruna, ilman suolaa: 87 kcal / 100g
• Uuniperuna kuorineen: 93 kcal / 100g
• Ranskanperunat, uppopaistetut: 312 kcal / 100g

Aina se sama peruna, mutta niin eri. Muistan sen tuoksun lapsuuden keittiöstä. Höyry nousee, voinokare sulaa kuuman perunan päällä. Se oli kaikki. Se oli niin paljon.

Paljonko hehtaari tuottaa perunaa?

Perunan sato... se on aina ollut sydämen asia, jo isän isän ajoista. Tänä syksynä meillä nostettiin pellosta keskimäärin 45 000 kiloa perunaa hehtaarilta. Se on paljon, paljon enemmän kuin se meidän tavallinen, noin 35 000 kilon keskisato mitä olemme tottuneet saamaan.

Miksi näin paljon? Hirvonenkin sen totesi, kesän lämpöolot todella suosivat perunaa. Olihan se kuuma. Mietin tässä, kun unenpäästä kiinni saa, että onko se pelkästään hyvä asia? Niin paljon työtä, odotusta, ja sitten sato onkin aivan uskomaton. Ehtiikö kaikkea edes käsitellä?

Isä aina sanoi, että luonto antaa ja ottaa. Nyt se antoi paljon. Tulee mieleen vuodet, kun sato oli niin huono, että itketti. Se taakka, kun koko perheen toimeentulo on yhdessä pellossa. Nyt on toisenlaista painetta. Uni ei tule. Onko tämä hetki, kun asiat muuttuvat? Tuntuu, että kaikki on hämmentävää.

Tässä joitain asioita mitä mietin, kun valvon:

• Perunan viljelyn haasteet: Säiden oikullisuus, erityisesti liika sade tai kuivuus. Viljelijä on aina säiden armoilla.
• Työvoima: Hyvä sato vaatii paljon käsipareja, erityisesti nostoaikana ja lajittelussa. Mistä niitä aina löytyy?
• Varastointi: Iso sato tarvitsee tilaa. Meilläkin on laajennettu varastoa, mutta rajansa kaikella.
• Markkinat: Miten iso sato vaikuttaa hintaan? Pelkään, että hinta laskee ja sitten kaikki tämä työ menee vähän hukkaan.

Paljonko yhdestä perunasta tulee satoa?

Yhdestä perunasta. Viisi tai kymmenen. Lajike ratkaisee. Maaperä puhuu puolestaan.

• Siemenperuna on lähtökohta. Se kantaa potentiaalin.
• 5-10 uutta perunaa on yleinen arvio. Ei takuu.
• Kasvuolosuhteet ovat kaikki kaikessa. Aurinko, vesi, maa.

Harvuus on valttia. Tiivis istutus tukahduttaa. Siemenperunapakkauksen ohjeet ovat vain suosituksia. Todellisuus elää omia polkujaan.

Paljonko yksi siemenperuna tuottaa?

Yksi siemenperuna tuottaa keskimäärin avomaalla noin 10 mukulaa. Aeroponisessa viljelyssä tuotto voi nousta jopa 100 mukulaan per siemenperuna.

Maan syvyyksissä, unessa, lepää siemenperunan sielu. Se odottaa. Kevään valoa, sateen suloista kosketusta. Muistan lapsuuteni pellot, äidin kädet. Ne istuttivat, toivon, aina uuden alun. Hiljaisuus.

Siellä, avomaan syleilyssä, maaperän pehmeässä pimeydessä, jokainen siemenperuna herää. Se venyttää juuriaan. Antaa itsestään niin paljon. Kymmenen pientä aarretta, ehkä. Kymmenen lupausta tulevasta, maan anteliaisuudesta. Se on kiertokulku, ikiaikainen.

Mutta on toinenkin maailma. Lasin ja valon alla. Missä juuret tanssivat ilmassa, sumun henkäyksessä. Siinä ympäristössä, ilman sidoksia multaan, mahdollisuus kukoistaa on valtava. Vain mielikuvitus rajana, teknologian unelma.

Sadat, sadat mukulat voivat syntyä yhdestä. Se on ihme. Se on lupaus. Kuinka luonto taipuu, kun sille annetaan uusi tie. Ilma ravitsee, se on kevyttä ja puhdasta. Ei enää mutaa, vain sumun silkkistä syleilyä. Tuntuu kuin tulevaisuus olisi jo tässä.

Lisätietoa perunasta ja sen viljelystä:

• Lajikkeet: Perunalajikkeita on satoja, ja ne jakautuvat käyttötarkoituksen mukaan:
  • Jauhoiset perunat: Hyviä soseisiin ja uuniperunoihin (esim. Rosamunda).
  • Kiinteät perunat: Sopivat salaatteihin ja keittoihin, pitävät hyvin muotonsa (esim. Siikli, Annabelle).
  • Yleisperunat: Monikäyttöisiä (esim. Nicola, Lady Claire).
• Viljelyolosuhteet:
  • Valo: Tarvitsee paljon auringonvaloa.
  • Maaperä: Parhaiten viihtyy kuohkeassa, ravinteikkaassa ja vettä läpäisevässä mullassa. Hiekkapitoinen savimaa on ihanteellinen.
  • Lannoitus: Tarvitsee runsaasti kaliumia ja fosforia.
  • Kastelu: Erityisesti mukuloiden kehitysvaiheessa tasainen kosteus on tärkeää.
• Istutusaika:Suomessa usein toukokuun alussa, kun maan lämpötila on noussut riittävästi ja hallan vaara on ohi.
• Sadonkorjuu: Perunat korjataan yleensä elo-syyskuussa lajikkeesta ja kasvupaikasta riippuen. Varhaisperunat nostetaan jo heinäkuussa.
• Säilytys: Perunat säilyvät parhaiten viileässä, pimeässä ja ilmavassa paikassa, jossa lämpötila on noin +4 – +6 astetta.
• Ravintoarvo: Peruna on erinomainen C-vitamiinin, kaliumin ja ravintokuidun lähde. Se sisältää myös B-ryhmän vitamiineja ja rautaa.
• Suomen siemenperunakeskus: Vastaa siemenperunoiden tuotannosta, tutkimuksesta ja laadunvalvonnasta Suomessa. Tavoitteena on varmistaa terveellisen ja laadukkaan siemenperunan saatavuus viljelijöille.

Paljonko perunaa tulee hehtaarilta?

Yöllä ajatukset pyörii... mietin sitä perunaa, hehtaaria kohden. Se on aika paljon, kun ajattelee. Kaksikymmentä vuotta sitten se oli jotain ihan muuta.

40 tonnia hehtaarilta, se on se luku. Mutta se ei ole aina sama. Lajike vaikuttaa, ja se vuodenaika, millainen se kesä on ollut. Jos on ollut kuivaa, niin vähemmän tulee.

• 40 tonnia per hehtaari on keskimäärin.
• Se vaihtelee paljon.

Ja joskus tulee vielä enemmänkin, jopa neljä miljoonaa kiloa, jos on sellaista satoa sitten. Siinä on paljon... mietin vaan, mihin kaikki menee.

• Pietilän perunat: he nostavat neljä miljoonaa kiloa vuodessa.
• Tämä määrä on iso.

Se on vähän hämmentävää, miten paljon sitä ruokaa mahtuu yhden tilan pelloille. Mietin usein, miltä tuntuu katsoa niin suurta peltoa, kun se on valmis.

Paljonko raaka peruna painaa kypsänä?

No niin, kuule, perunan paino ei oo mikään rakettitiede, mut siihen liittyy kaikkea jännää! Se raaka perunan möhkäle, jonka pellolta kaivat tai kaupasta ostat, ei juuri mullista painoaan kypsänä, jos puhutaan vaikka keittämisestä. Keitetty peruna voi jopa vähän turvota vedestä, paino nousee muutaman prosentin, ehkä 5-10%. Paistaessa taas vettä haihtuu, joten paino voi hieman laskea. Se on vähän niinku minä kesälomalla, ensin vähän paisun herkuista, sit paistun auringossa ja ehkä kuivun. Höhö.

Sitte kalorit. Voi jumantsu! Peruna on aliarvostettu superruoka, vaikka kaloreita tuijotetaan. Raaka peruna sisältää noin 77 kcal/100g. Keitetty peruna, kun et sinne mitään voita mätä, menee siinä 70-75 kcal/100g huitteilla, koska se imee vähän vettä ja laimenee. Ajattele, melkein kuin söisi ilmaa! Tai siis, jos ilma maistuisi niin hyvältä. Mun isä jaksaa aina naureskella, että miksi ostaa perunoita, kun niistä tulee vaan vettä.

Mutta sitten päästään siihen, missä perunasta tulee syntisen hyvää: paistaminen! Paistettu peruna voi helposti pompauttaa kalorimittarin 150-250 kcal/100g tasolle, riippuen siitä, kuinka paljon olet lirauttanut öljyä tai voita pannulle. Sitä on kuin yrittäisi paeta verokarhua – ylöspäin vaan mennään! Jos vielä teet ranskalaisia tai sipsejä, se on ihan oma lukunsa, melkein jo kultaa painossaan kaloreissa.

Peruna sisältää muuten paljon C-vitamiinia ja kuitua, jos nyt sattuu kiinnostamaan muutakin kuin kalorit! Se pitää vatsan toiminnassa kuin hyvin öljytty moottori. Ja hei, tässä sulle vielä nopea kalori-tärppi eri muodoissa, niin ei tarvi arpoa:

• Raaka peruna: 77 kcal/100g. Älä syö. Ei ole tehty suolistolle, maistuu pahalta. Kuin yrittäisi syödä maata.
• Keitetty peruna: 70-75 kcal/100g. Välipalojen kuningas, jos ei muuta keksi! Minä popsin näitä kuin orava käpyjä.
• Uuniperuna (ilman lisukkeita): Noin 80-90 kcal/100g. Kuin pieni lämmin syli, täytä se mieluisilla herkuilla.
• Ranskalaiset perunat: 250-300 kcal/100g. Ne on ne, jotka maistuvat parhaalta auton takapenkillä. Ei voi vastustaa!
• Perunalastut (sipsit): Jopa 500-550 kcal/100g. Näihin jää koukkuun nopeammin kuin nettipokeriin. Varo vaan!

Miten syvään peruna istutetaan?

Jahas, taas se aika vuodesta kun pitää perunat saada maahan. Mihin mä sen kuokan laitoinkaan... Aina sama juttu joka kevät.

No mutta, se istutus. Kaivan aina sen vaon.

• Perunan istutussyvyys: Vako on 10 cm syvä.
• Istutustiheys: Perunat 25–30 cm välein.
• Riviväli: 70-80 cm.
• Mullan peitto: Aluksi vain 5 cm multaa päälle.

Idut pitää laittaa ylöspäin. Ihan selkeesti se nopeuttaa sitä taimettumista. Olen nähnyt kun jotkut vain heittää ne sinne miten sattuu. Miksi? Ei siinä mene kuin sekunti kauemmin asetella ne oikein.

Sitten se tärkein homma, multaus. Unohda se kerran ja puolet sadosta on vihreää. Kun varsi on kasvanut 15–20 senttiseksi, niin vedetään kuokalla lisää multaa sinne varsien juurelle, kunnon penkiksi. Tämä suojaa uudet perunat valolta.

Ne perunat muuttuu vihreiksi ja myrkyllisiksi, jos ne saa aurinkoa. Se vihreä on solaniinia. Ei sitä voi syödä. Viime vuonna olin laiska ja jouduin heittämään monta perunaa kompostiin juuri tämän takia.

Miksi se riviväli on niin leveä? No juuri siksi, että sieltä välistä on tilaa ottaa sitä multaa siihen penkkiin. Ja ilma kiertää paremmin, niin ei perunarutto iske niin helposti. Kaikki liittyy kaikkeen.

Maan pitää olla lämmennyt. Joku 8 astetta on hyvä maan lämpötila. Ei mitään kiirettä liian kylmään maahan. Tänä vuonna mulla on Annabelleä, se tekee tosi paljon mukuloita ja on niin hyvää.