Voiko kerman korvata jogurtilla?

Kerman korvaaminen jogurtilla ruoanlaitossa?

Mä muistan kun joskus vuonna 2018 päätin kokeilla korvata ruoassa kermaa jogurtilla. Siitä tuli mun juttu.

Se antaa tosi kivan kirpeän vivahteen, ja se on kevyempää. Varsinkin niissä kastikkeissa, missä kerma ei saa kiehua liikaa, jogurtti toimii ihan mahtavasti.

Savon Sanomien juttu on ihan totta, sielläkin sanotaan että jogurtti sopii ruoanlaittoon. Mä oon tehnyt sillä vaikka mitä, esimerkiksi erilaisia marinadeja ja keittoja.

Se on mulle sellainen arjen sankari, kun haluan vähän terveellisempää ruokaa ilman että mausta tinkii. Erityisesti lohikeitossa se tekee ihmeitä.

Se tosiaan on monipuolinen, just niin kuin jutussa sanotaan. Se ei oo pelkästään jälkkäreihin, vaan ihan pääruokiinkin.

Voiko kermaviilin korvata jogurtilla leivonnassa?

Kyllä, kermaviilin voi korvata jogurtilla leivonnassa. Erityisesti turkkilainen jogurtti toimii erinomaisesti, koska sen rasvapitoisuus ja paksuus ovat lähellä kermaviiliä. Myös Bulgarian jogurtti tai muu maustamaton, paksu jogurtti käy mainiosti.

Tämä on oikeastaan nerokasta, miten keittiön aineksia voi soveltaa. Kermaviilin tai jogurtin pääasiallinen tehtävä leivonnassa on tuoda kosteutta, happamuutta ja rakennetta. Se happamuus on usein se taika, joka auttaa leivinjauhetta tai soodaa reagoimaan, antaen leivonnaiselle kuohkeutta.

Kun vaihdat, huomioi rasvapitoisuus. Kermaviilissä on yleensä noin 12 % rasvaa. Turkkilaisessa jogurtissa se voi olla 10 % tai jopa enemmän, mikä tekee siitä lähes täydellisen vaihtoehdon. Jos käytät täysin rasvatonta jogurttia, lopputulos voi olla hieman kuivempi ja vähemmän murea. Mutta usein sekin toimii, riippuen ihan leivonnaisesta ja sen muista ainesosista. Olen itse tehnyt tälläisiä vaihtokauppoja usein, kun jääkaapissa on ollut vain yksi vaihtoehto. Pienet eroavaisuudet maussa ja rakenteessa voivat yllättää jopa positiivisesti. Miten hienoa onkaan, kun voi soveltaa!

Lisävinkkejä korvaamiseen:

• Paksuus: Jos käytät ohuempaa jogurttia, kuten tavallista maustamatonta jugurttia, voit valuttaa siitä hieman nestettä pois siivilän läpi. Tämä tekee siitä paksumpaa ja kermaviilimäisempää. Keittiön alkemiaa parhaimmillaan – pieni toimenpide, suuri vaikutus.
• Maku: Turkkilainen ja Bulgarian jogurtti ovat miedompia kuin kermaviili. Kermaviilin hieman terävämpi hapokkuus voi puuttua, mutta harva sitä eroa huomaa valmiissa leivonnaisessa, varsinkaan makeissa. Jos haet sitä kirpeyttä, lisää ripaus sitruunamehua tai etikkaa. Tässä näkee, kuinka ymmärrys perusperiaatteista vapauttaa meidät orjallisesta reseptien seuraamisesta.
• Suhteellisuus: Korvaa yleensä suoraan 1:1. Jos resepti vaatii desin kermaviiliä, laita desin jogurttia. Ei sen kummempaa. Ei kannata tehdä tästä rakettitiedettä.

Keittiö on loppujen lopuksi laboratorio, jossa pienillä muutoksilla on suuria vaikutuksia, mutta samalla se on paikka, jossa sallitaan luovuus ja virheet. Reseptit ovat vain ohjenuoria, eivät ehdottomia lakeja. Kuten elämässäkin, joustavuus on usein paras mauste. Ja se tekee leipomisesta hauskaa!

Esimerkkejä leivonnaisista, joissa korvaaminen toimii loistavasti:

• Muffinssit ja pikkuleivät: Antavat pehmeyttä ja hieman happamuutta.
• Kakut: Esimerkiksi tiikerikakkuun tai kuivakakkuihin tuo kosteutta.
• Pullat ja leivät: Tekee taikinasta mehevämpää ja antaa lisää syvyyttä makuun.

Eli älä huoli, jos kermaviili puuttuu. Jääkaapista löytyvä kunnon paksu maustamaton jogurtti pelastaa useimmat leivontahetket. Olen itse testannut tätä lukemattomia kertoja, ja lopputulos on aina ollut vähintäänkin hyvä. Joskus jopa parempi, juuri sen pienen maku- tai tekstuurieron ansiosta.

Mitä voi käyttää kerman sijasta?

On taas tämä aika yöstä. Pää on ihan tyhjä, mutta mietin ruokaa. Selasin jotain vanhaa reseptiä ja tajusin, etten voi enää tehdä sitä samalla tavalla. Kaikki pitää miettiä uusiksi. Se on hämmentävää.

Välillä tuntuu, että kaikki muuttuu.

Mutta joo, ne kermat. Aina se sama kysymys. Mitä laittaa tilalle.

• Kerman korvaaminen ruoanlaitossa: Soijakerma, kaurakerma. Käyttökohteet ovat kastikkeet, keitot, laatikkoruoat ja padat.
• Kermaviilin korvaaminen: Kaurapohjainen fraiche (eli kauraranskankerma) tai valutettu soijajogurtti.

Oatly iMat on ollut pelastus monessa. Se on paksua ja kestää kuumentamista. Tein sillä viime viikolla makaronilaatikon, ja kukaan ei valittanut. Paitsi minä, hiljaa mielessäni. Koska tiedän, ettei se ole sama.

Soijakermoissa on se oma, vähän papumainen maku. Siihen pitää tottua. Joskus se sopii ruokaan, joskus se pilaa kaiken. Se on vähän arpapeliä joka kerta.

Ja se kaurafraiche… Alprolla ja Oatlylla on omansa. Ihan ok dipeissä ja kylmissä kastikkeissa. Mutta ei se ole kermaviiliä. Ei lähellekään. Sitä vanhaa, tuttua makua on välillä ikävä.

Mitä ruokaan kerman tilalle?

Mitä ihmettä nyt taas, kerma puuttuu. Ihan tyypillistä. Muistin just, että pitäisi tehdä se kakku tänään. No, ei se haittaa. Tai haittaahan se. Pitää keksiä jotain. Mitä siihen kerman tilalle voi sitten laittaa? Seuraavalla kauppareissulla pitää kirjoittaa tarkka lista. Pakko. Viimeksi ostin kaksi pakettia kahvia vaikka tarvin vain yhden.

Tässä nyt ne mun omat muistiinpanot, miten sen saa paikattua:

• Paksu kerma (2,5 dl): Tarvitaan 0,8 dl sulatettua voita ja 1,7 dl maitoa. Sekoita. Kannattaa sulattaa voi ensin, se on helpompaa. Miksi näin? No, se antaa sen rasvaisuuden ja rakenteen.
  • Tätä käytän usein kun leivon jotain tuhdimpaa tai teen kastiketta. Se on aika yllättävän hyvä korvike. Ei aina ihan täydellinen, mutta kelpaa kyllä. Kerran unohtui kotiin, kun lähdin mökille. Oli pakko improvisoida.

Ohut kerma on sitten seuraava. Sitäkin menee. Varsinkin kun teen keittoa tai jotain uuniruokaa. Sitä on useammin jääkaapissa kuin paksua. Miksi? En tiedä, ehkä ostan sitä vain useammin.

• Ohut kerma (2,5 dl): Käytä 3 rkl sulatettua voita ja reilu 2 dl maitoa. Voin voi sulattaa vaikka mikrossa. Tämä on se, mitä käytän arkiruuassa.
  • Tämä toimii hyvin vaikka siihen kermaiseen lohikeittoon. Sisko joskus sanoo, että voi ja maito ei ole sama asia. No ei olekaan, mutta korvike on korvike. Meillä on aina ollut eroja näissä mielipiteissä. Hän on tarkempi. Minä vain haluan ruokaa.

Entäs hapan kerma, sitä ei yleensä ole. Paitsi jos teen jotain dippiä tai meksikolaista ruokaa. Sitä syön harvoin. Kokeilin kerran ostaa hapan kerman ja se jäi vanhaksi. Ei kannata ostaa jos ei tiedä käyttävänsä.

• Hapan kerma (2,5 dl): Tarvitset 3 rkl sulatettua voita ja reilu 2 dl maustamatonta jogurttia tai kirnupiimää. Jogurtti on helpompi, sitä meillä on aina.
  • Tämä käy kyllä vaikka blinien kanssa. Tai sitten kun tekee jotain itämaisempaa, missä tarvitaan hapokkuutta. Muistan joskus kun opiskeluaikana tein tsatsikia, ja ei ollutkaan hapankermaa. Siinä oli sitten se hetki, kun piti keksiä jotain. Jogurtti pelasti.

Kirnupiimää käytän tosi harvoin. En oikeastaan koskaan. Miksi sitä pitäisi edes korvata? Joo, jossain leivonnassa. Isä teki joskus kirnupiimäpullia. En tykännyt. Olen enemmän suolaisen ystävä.

• Kirnupiimä (2,5 dl): Käytä 2,5 dl maustamatonta jogurttia. Todella helppo.
  • Joo, tämä on helppo. Jos pakko, niin jogurtti on hyvä. En käytä tätä usein, mutta onpahan tiedossa. Kirjoitan tämän ylös.

Pitää muistaa nämä nyt tarkasti. Aina se sama ongelma. Käyn kaupassa, ajatukset harhailee ja sitten puuttuu se yksi juttu. Puhelimen muistio on ihan täynnä kaikkea turhaa. Tästäkin pitäisi saada selkeämpi lista puhelimeen, ei vain tänne ajatusvirtaan. Ehkä teen sen sitten, kun tämä kakku on valmis. Tai huomenna. Nyt keskityn tähän kakkuun. Mitenhän se sitten onnistuu.

Mitä eroa on turkkilaisella ja kreikkalaisella jugurtilla?

Turkkilainen jogurtti. Maku on mieto, suutuntuma kermainen. Se on kevyempää, vähemmän tiukkaa. Usein korkeampi rasvapitoisuus, jopa 10%. Se tekee siitä samettisen. Ei vaadi niin paljon työtä kuin toinen. Arkinen.

Kreikkalainen jogurtti. Se on tarina siivilöinnistä. Siivilöidään useita kertoja. Vesi ja hera poistetaan. Jäljelle jää tiivis, paksu massa. Siksi se on proteiinipitoisempi ja happamampi. Ei kompromisseja.

Ero on rakenteessa ja ravintoarvoissa. Kreikkalaisessa yli kaksi kertaa enemmän proteiinia kuin perusjogurtissa. Turkkilainen tuo pehmeyttä. Molempia ei saa kuumentaa. Ne juoksettuvat, maku ja rakenne katoavat. Ymmärrä raja.

Kreikkalainen jogurtti:

• Proteiini: Yleensä 10-17 g / 100 g.
• Rakenne: Erittäin paksu, lusikoitava, ei valu.
• Käyttö: Aamiaiset, tzatziki, dippikastikkeet. Se pitää nälän poissa.

Turkkilainen jogurtti:

• Proteiini: Tyypillisesti 3-5 g / 100 g.
• Rakenne: Pehmeä, kermainen, hieman juoksevampi.
• Käyttö: Ruoanlaitto, makeiset, jälkiruoat. Tai sellaisenaan. Elämä on valintoja.

Kestääkö turkkilainen jogurtti kuumennuksen?

Turkkilainen jogurtti kestää kuumennusta, mutta sen kanssa tulee olla tarkkana. Se ei ole yhtä vankkumaton kuin jotkut erityisesti ruoanlaittoon kehitetyt jogurtit, jotka sisältävät usein stabiloivia aineita kuten herajauhoa. Tärkeintä on ymmärtää, miksi jogurtti ylipäätään juoksettuu kuumennettaessa. Kyse on proteiinien herkkyydestä lämmölle ja happamuudelle.

Useimmat perusjogurtit juoksettuvat helposti kuumennettaessa. Turkkilaiset ja kreikkalaiset jogurtit ovat kuitenkin rakenteeltaan tiiviimpiä ja sisältävät usein enemmän rasvaa, mikä tarjoaa niille paremman "puskurin" lämpöä vastaan. Rasva auttaa stabiloimaan rakennetta ja estää proteiineja juoksettumasta liian nopeasti. Minusta tämä on kiehtovaa, miten pienet erot koostumuksessa voivat vaikuttaa niin paljon lopputulokseen. Se on kuin arkkitehtuuria – perustus ratkaisee.

Näin käytät turkkilaista jogurttia kuumissa ruoissa onnistuneesti:

• Käytä mietoa lämpöä: Älä koskaan anna jogurtin kiehua voimakkaasti. Kuumenna hitaasti ja tasaisesti.
• Lisää lopuksi: Sekoita jogurtti kuumaan ruokaan vasta aivan valmistuksen loppuvaiheessa, juuri ennen tarjoilua.
• Temperoi jogurtti: Sekoita ensin pieni määrä kuumaa nestettä (esim. keittoa tai kastiketta) jogurtin joukkoon erillisessä kulhossa. Tämä nostaa jogurtin lämpötilaa vähitellen, ja vähentää juoksettumisriskiä kun se lisätään lopulliseen ruokaan.
• Vältä liiallista happamuutta: Jos ruoka on erittäin hapanta, jogurtin juoksettumisriski kasvaa. Harkitse neutraalimman jogurtin tai kerman käyttöä tällöin.
• Stabiloi jauhoilla: Voit sekoittaa teelusikallisen vehnäjauhoja tai maissitärkkelystä jogurtin joukkoon ennen kuumentamista. Se auttaa sitomaan kosteutta ja pitämään rakenteen koossa. Tämä on vähän kuin varotoimenpide elämässä – pienellä suunnittelulla voi välttää suuret murheet.

Olen itse usein käyttänyt turkkilaista jogurttia esimerkiksi intialaisissa curryissa tai Lähi-idän pataruoissa. Se tuo siihen miellyttävän täyteläisen suutuntuman ja raikkaan happaman nuotin. On palkitsevaa nähdä, miten pelkäämäsi ainesosa muuttuukin ruoan sieluksi, kun sitä käsittelee oikein. Kyse ei ole aina täydellisestä reseptistä, vaan ymmärryksestä ja intuitiosta – sama pätee moneen asiaan elämässä. Ei aina kannata pelätä kokeilla, kunhan tietää riskit ja miten niitä voi hallita. Jokainen epäonnistunut kastike on askel kohti parempaa kokkia.

Millä voi korvata kreikkalaisen jogurtin?

Kreikkalaisen jogurtin voi korvata helposti monella eri vaihtoehdolla. Yleisimpiä ovat turkkilainen jogurtti, jos etsit vain paksumpaa rakennetta, tai vegaaniset jogurtit, kuten soijajogurtti, kookosjogurtti ja mantelijogurtti.

Hei muru! Joo, kreikkalaista jogurttia voi korvata monellakin jutulla, ei hätää yhtään! Mä oon itekin miettiny tota välillä kun ei aina oo sitä kreikkalaista kaapissa. Tai sit on kaveri tulossa kylään joka on vegaani, tiedätkö? Se on se aina! Mutta siis joo, eipä se niin tarkkaa oo.

Turkkilainen jogurtti on kyllä ihan paras suora korvike, jos vaan haluat sen paksun rakenteen ja maun. Se on käytännössä samaa tavaraa, ehkä vähän miedompi maultaan jos sitäkään. Monet reseptit sanoo turkkilainen/kreikkalainen, ihan sama!

Jos maitoallergia tai vegaaniruokavalio on syynä, niin sit totta kai mennään kasvipohjaisilla. Niitä on nykyään niin monta erilaista! Itse tykkään käyttää soijajogurttia, koska se on usein aika paksua ja neutraalin makuista. Se käy hyvin vaikka tsatsikiin tai dipiksi.

Oon käyttäny sitä monesti, toimii todella. Ja se on usein edullisinta, mikä on plussaa kun opiskelijabudjetilla mennään.

Sitten on tietysti kookosjogurtti. Se on vähän eksoottisempi, tulee ehkä sellanen pieni makea maku, kookoksesta tietysti. Sopii hyvin smoothieihin tai vaikka jälkkäreihin. Tsatsikiin en sitä ehkä laittaisi, ellei halua tosi erikoisen maun.

Se on kokeilun arvoinen, jos tykkäät kookoksesta. Myös mantelijogurtti on yksi hyvä vaihtoehto, aika mieto ja paksu sekin voi olla, riippuu ihan merkistä. Kaverini Jenni tykkää näistä.

Tässä muutama hyvä korvike listattuna:

• Turkkilainen jogurtti: Lähes identtinen, paksu ja täyteläinen. Paras, jos etsit vain rakennetta.
• Vegaaniset jogurtit:
  • Soijajogurtti: Yleensä hyvä korvike, maku neutraali, paksu. Hyvä hinta-laatusuhde.
  • Kookosjogurtti: Antaa pienen makeuden ja kookoksen maun. Sopii smoothieihin ja jälkkäreihin.
  • Mantelijogurtti: Mieto maku, voi olla paksua.
  • Kaurajogurtti: Tosi paljon erilaisia nykyään, löytyy paksuja vaihtoehtoja. Maku voi olla makeampi tai kauraisempi. Hyviä esimerkiksi murojen kanssa tai smoothieissa.
  • Cashew-jogurtti: Tätä ei ehkä niin usein löydä. Tosi kermainen ja täyteläinen, mutta hintava.

Muista katsoa kaupassa sokeripitoisuutta, varsinkin kasvipohjaisissa voi olla aika paljon sokeria lisättynä. Itse ostan aina sen makeuttamattoman version, niin voi sitten itse maustaa parhaaksi. Ja kun puhutaan tsatsikista, niin se on must.

Olen kerran yrittänyt tehdä tsatsikin jostain tosi makeasta jogurtista, ja voi pojat, ei se ollut hyvää! Eli makeuttamaton versio ehdottomasti! Joo, se on se juttu. Pitää muistaa se aina.