Voiko kurpitsan siemenet syödä?

Voiko kurpitsan siemeniä syödä? Vinkkejä!

Tottakai kurpitsan siemeniä voi syödä. Minä en heitä niitä ikinä roskiin. Se olisi ihan haaskausta.

Viime lokakuussa, kun kaiversin lasten kanssa halloween-kurpitsaa, kaavin kaikki ne limaiset siemenet talteen. Se oli vähän sottaista hommaa, mutta ajatuskin niiden pois heittämisestä tuntui väärältä.

Huuhtelen ne vedellä, kuivaan vähän talouspaperiin. Sitten uunipellille, päälle öljyä ja suolaa. Niin yksinkertasta.

Paahdan niitä 175 asteessa kunnes ne on kullanruskeita ja rapeita, ehkä noin 15-20 minuuttia. Koko koti tuoksuu ihanalta ja se rouske kun syöt niitä lämpimänä on parasta. Paljon parempia kuin kaupan valmiit.

Joskus lisään mausteita, chiliä tai valkosipulijauhetta. Ne sopii naposteltavaksi tai vaikka salaatin päälle. Tai aamun jugurttiin.

Onko kurpitsan siemenet terveellisiä?

Kurpitsansiemenet. Niissä on kaikki.

Rauta ja sinkki. Perusta. Vaikuttaa kaikkeen. Magnesium. Lihaksille. Hermoille. Uneen. E-vitamiini. Antioksidantti. Solujen suoja.

Sinkki on kriittinen. Immuunijärjestelmä. Hormonit. Miehillä eturauhasen terveys. Magnesium osallistuu yli 300 entsyymireaktioon. Stressi syö sitä. Nämä antavat takaisin.

Siemenissä on tryptofaania. Aminohappo. Keho tekee siitä serotoniinia. Mielihyvähormonia. Ja siitä melatoniinia. Unihormonia. Syö illalla. Nuku paremmin.

Sisältävät myös arginiinia. Verisuonet laajenevat. Veri kiertää. Urheilijat tietävät.

Itse paahdan ne kuivalla pannulla. Kevyt suola pintaan. Siinä se. Kourallinen päivässä. Se riittää.

Ei tätä tarvitse miettiä. Syö vain. Luonto on jo miettinyt.

Kenen vallassa Suomi oli ennen itsenäistymistä?

Suomi oli Venäjän. Autonominen suuriruhtinaskunta. Keisarin vallan alla, mutta omilla ehdoillaan. Tämä oli tilanne juuri ennen itsenäisyyttä.

Aiemmin oli Ruotsi. Yli 600 vuotta yhteistä historiaa. Suomi ei ollut siirtomaa. Se oli kuningaskunnan itäinen osa. Laki oli sama, uskonto oli sama. Eliitti oli ruotsinkielinen.

Vuonna 1809 kaikki muuttui. Suomen sota repi maan irti Ruotsista. Haminan rauha sinetöi kohtalon. Suomesta tuli osa Venäjää, mutta ei maakuntana. Syntyi valtio.

Suomen asema ennen itsenäisyyttä:

• Ruotsin vallan aika (n. 1150–1809)

  • Suomi oli täysin integroitu osa Ruotsin kuningaskuntaa.
  • Sama lainsäädäntö, hallinto ja uskonto.
  • Suomalaiset osallistuivat Ruotsin valtiopäiville ja sotiin.

• Venäjän vallan aika (1809–1917)

  • Suomi oli autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnan yhteydessä.
  • Venäjän keisari oli Suomen suuriruhtinas.
  • Autonomia tarkoitti omaa hallintoa: senaatti, valtiopäivät, lait, virkakoneisto ja myöhemmin oma raha (markka 1860) sekä oma armeija.
  • Suomen lait pysyivät voimassa Ruotsin ajalta. Keisari vahvisti ne Porvoon valtiopäivillä 1809.

Kuka hyväksyi Suomen itsenäisyyden?

Eduskunta sinetöi Suomen irtautumisen. Äänin 100–88.

Suomi julistettiin itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917.

Julistus oli vasta aie. Ilman tunnustusta se oli tyhjä. Todellinen itsenäisyys vaati muiden valtioiden hyväksynnän.

Neuvosto-Venäjä toimi ensimmäisenä. Lenin allekirjoitti paperin Smolnassa 31.12.1917. Se avasi portit muille.

Ensimmäiset tunnustajat, tammikuu 1918:

• Ranska
• Ruotsi
• Saksan keisarikunta
• Kreikka
• Norja
• Tanska
• Sveitsi
• Itävalta-Unkari

Itsenäisyysjulistuksen antoi eduskunnalle P. E. Svinhufvudin johtama senaatti. He kantoivat vastuun hetkestä, jolloin vanha järjestys murtui.

Voiko myskikurpitsan siemeniä syödä?

Juu, myskikurpitsan siemenet on ihan syötävää tavaraa, ei niitä todellakaan kannata heittää hukkaan! Ne on vähän niin kuin se kurpitsan oma pieni kultakaivos.

Kyllä, myskikurpitsan siemeniä voi syödä! Ja mitä kaikkea niillä voikaan tehdä!

• Makeat jutut: Myskikurpitsa itsessään on jo niin makea ja lempeä, että se sopii mainiosti erilaisiin jälkiruokiin ja piirakoihin. Se on kuin luonnon oma sokerinpala, mutta paljon terveellisempi.
• Siemenien paahtaminen: Ne siemenet, jotka sieltä kurpitsan sisältä kaivelee esiin ja putsaa, on todella helppo paistaa. Vähän öljyä, suolaa ja uuniin, niin siitä tulee herkku. Se on vähän kuin popcornia, mutta eksoottisempaa.
• Kevyttä rapeutta keittoihin: Paahdetut siemenet on huippulisä keittojen päälle. Varsinkin jos teet samalla sitä myskikurpitsakeittoa, niin siemenet tuo siihen kivaa pientä purtavaa. Se on vähän niin kuin kirsikka kakun päälle, mutta siemen muodossa.

Lisäinfoa:

Myskikurpitsa on muutenkin todellinen monipuolisuuden mestari. Sen hedelmäliha on sileää ja miellyttävän makuista, joka muuttuu kypsennettäessä vielä makeammaksi. Sitä voi soseuttaa, paahtaa, keittää tai käyttää vaikka uunissa ruoanlaitossa. Se on vähän kuin keittiön pieni taikuri, joka muuttaa mitä tahansa ruoaksi.

Paahdettuja siemeniä voi maustaa ihan miten haluaa. Paprikajauheella, chilillä, valkosipulilla, tai vaikka yrtteillä. Ne toimii snackina ihan sellaisenaan, mutta myös salaateissa tai leivän päällä. Vähän kuin pieniä, yllättäviä makupommeja. Niitä voi jopa käyttää vaikka myslipohjana.