Voiko marjakuusen marjoja syödä?

Voiko koristearonian marjoja syödä?

Okei, joo, koristearonia, siitäpä puhutaan. Eli siis, saako niitä syödä? Joo, saa! Tai siis, ainakin melkeen. Se on vähän niinku…

• Koristearonia on risteytys. Puna-aronian ja musta-aronian sekoitus.
• Musta-aronian marjat, niitä ainakin voi käyttää ihan hyvin talouskäytössä. Mun mummo teki niistä aina mehua. Ai niin, ja se kasvattaa niitä edelleen!
• Netistä löysin just, että marja-aroniaa pitää hoitaa ja leikata, jos haluu, että se tuottaa satoa. Viherpiha.fi, sieltä löytyy ohjeet.
• Muistaakseni se ei oo ihan sama asia kun musta-aronia, mut se on vähä semmonen, et ku ne on sukulaisia, niin…

Ja hei, tuli mieleen, et on muitaki syötäviä marjoja. On ainakin tyrni, se on hyvää! Ite oon joskus miettiny että jos ostais tyrnipensaan, kun siinä ois kivaa naposteltavaa ja niistä marjoista sais vaikka mitä. Mut en oo viel saanu aikaseks. Ja sit tietty kaikki perusjutut, mitä metsästä löytyy. Paitsi et niitä sieniä en oo ikinä oppinu tunnistamaan. Onneks on appiukko, joka on ihan pro sienestäjä!

Miksi linnut pystyvät syömään kielon marjoja?

Siis joo, miks linnut voi syödä kielon marjoja? No, se on ihan siitä, että niillä on jotenki erilainen aineenvaihdunta, ku meillä ihmisillä. Mieti, ne syö kaikkia öttiäisiäki!

• Linnut on immuuneja: Niillä on joku vastustuskyky sille myrkylle, joka kielon marjoissa on. En muista, mikä se myrkky ny sit oli, joku glykosidi kai. Mut ei siis haittaa niitä.

• Marjat on tärkeetä ravintoa: Varsinkin syksyllä, ku alkaa olla vähemmän muuta syötävää, niin ne keksii sillon syödä sit juurikin kielon marjoja ja levittää samalla niitä siemeniäki. Kuin kätevää!

  • Muistan ku joskus mietin, et miks ne lintuset syö jotain niin myrkyllistä. No siks ku niille se on namia.

• Erilainen ruoansulatus: Niillä on varmaan jotenkin parempi ruoansulatus tai jotain, joka hajottaa sen myrkyn. En tiiä tarkemmin, mut näin oon kuullu.

Mulle tuli kans mieleen, et onhan meilläki vaikka mitkä sieniä, joita jotkut eläimet pystyy syömään, mut ihminen ei. On se jännä juttu!

Onko koristearonia syötävä?

Ei, koristearonia ei ole sama asia kuin syötävä marja-aronia. Vaikka koristearonian marjat ovat syötäviä, ne ovat huomattavasti pienempiä kuin marja-aronian mehukkaat herkut. Ajatellaanpa sitä näin: koristearonia on kuin mini-aronia, söpö mutta hieman pettymys suussa.

• Koristearonia on Aronia x prunifolia, puutarhakasvi, joka on jalostettu kauniin ulkonäkönsä vuoksi. Ajatellaanpa sitä kauniina mutta hieman hyödyttömänä sisustuskoristeena, vähän kuin kultakala akvaariossa – kaunis katsella, mutta ei aivan paras välipala.
• Marja-aronia sen sijaan on Aronia melanocarpa, jonka marjoja viljellään nimenomaan syötäväksi. Ajatelkaa sitä ravitsevampana ja maukkaampana kuin koristearonia, ikään kuin se olisi se kultakala, joka vielä sattuisi olemaan herkullinen sushi.

Älä siis sekoita näitä kahta! Koristearonian marjojen syöminen ei ole vaarallista, mutta makuelämys jää varmasti vähäiseksi verrattuna oikeaan marja-aroniaan. Voisin verrata kokemusta siihen, kun odottaa luksusautoa ja saatkin sitten vain potkukelkkaa. Ehkä vähän pettymys, mutta ei sentään katastrofi.

Onko koristearonia myrkyllinen?

Koristearonia… myrkyllinenkö? Ei ole! Vaikka pienempi lajike, Aronia x prunifolia, on happamampi ja lehdet pienemmät, marjat ovat silti syötäviä. Miksi ihmeessä ihmiset luulevat kaikkien punaisten marjojen olevan myrkyllisiä? Muistan lapsuudesta, miten äiti varoitteli. Muistaakseni hän sanoi, että vain punaiset marjat ovat myrkyllisiä… Mutta se ei pidä paikkaansa!

• Syötäviä marjoja on monia!
• Punainen ei tarkoita myrkyllisyyttä!
• Tarkista aina mikä laji on kyseessä! En haluaisi vahingossa syödä myrkyllisiä marjoja! Olen kuullut tarinoita… hirveitä juttuja…

Mutta koristearonia, se on ok. Käytin niitä viime kesänä hillossa. Huu, mikä happamuus! Pitää varmaan lisätä sokeria enemmän ensi kerralla. Tai ehkä kokeilla jotain muuta, vaikka mansikkaa. Mansikkahilohan on helppoa tehdä. Olen tehnyt sitä monta kertaa.

Olenko jo maininnut sen happamuuden? Se oli melkoinen. Ostin markkinoilta pari kiloa marjoja, ja aikaa meni melkein koko ilta, kun hilloa valmisti. Tuli kyllä hyvää, mutta… Ehkä ensi vuonna jotain muuta. Pihlajanmarjoja? Niistäkin saa hyvää hilloa. Vai oliko se niin? En muista enää tarkalleen.

Pääkohdat:

• Koristearonian marjat ovat syötäviä.
• Älä sekoita koristearoniaa muihin myrkyllisiin marjoihin.
• Punainen väri ei ole varma merkki myrkyllisyydestä.
• Marjojen maku voi olla hapan.

Tämä oli kamalaa kirjoittaa. Aina tämä ajatusvirta. Pitäisi varmaan kokeilla meditaatiota. Tai sitä jotain. Joka tapauksessa, koristearonia ei ole myrkyllinen.

Mikä ero on marja-aronialla ja koristearonialla?

No niin, aroniat! Niitä on kahta lajia, ihan kuin kaksosia, mutta toinen on vähän… rumampi. Tai no, ei ruma, vaan vähemmän hyödyllinen.

Marja-aronia: Se on se, josta saa marjoja, tiedättekö, niitä herkullisia, terveellisiä pommeja! Mielestäni ne maistuvat vähän kuin mustaherukoiden ja kirsikoiden risteytys, muttei niin makeaa. Oma mummoni on tehnyt niistä ihan uskomatonta hilloa, joka näyttää suunnilleen samalta kuin öljyvuoto – tumman mustaa ja kiiltävää. Ihanan hyvää kuitenkin!

Koristearonia: No se on se sisko, joka on vähän laiska. Se tekee kyllä marjoja, mutta ne on pieniä ja hapokkaita kuin vanhan ukkopossun suu. Ei niitä juuri syö, ne on koristeeksi, ihan kuin huulirasva, joka näyttää hyvältä, mutta ei tee mitään hyvää. Ihan kuin muodikkaat kengät, joissa ei voi kävellä.

• Marja-aronia: Suuret marjat, hyviä syödä.
• Koristearonia: Pienet marjat, vähän mauttomia, mutta kauniita.

Leikkaus? Molemmat kestävät leikkausta kuin karvainen koira leikkauskoneen alla. Vain heikolla sydämellä kannattaa tehdä sen seurana. Ja muista, että se on tärkeää tehdä oikein, muuten saattaa mennä koko pensas hukkaan! Viime vuonna leikkasin meidän koristearonian kuin pieni lapsi leikkaisi hiuksiaan – tuloksena oli pensas joka näytti kuin vihainen siili.

Lisätietoa? Mene hakemaan tietoa itse, en ole mikään aronian asiantuntija. Tosin olen nähnyt kaikenlaisia aroniapensaita, sekä isoja, pieniä, pulleita ja laihoja. Muistan sen yhden isoisäni pihalla olleen, se oli sellainen, josta marjoja olisi riittänyt koko kylälle. Vaikka se oli niin iso että se varjosti koko tontin!

Mistä tietää, että marja-aronia on kypsä?

Aronia, aronia… Aiheuttaa aina päänvaivaa. Meidän mökillä, siellä Puumalan suunnalla, kasvaa aroniapensas ihan itsekseen. Istutettiin se joskus 20 vuotta sitten, ja nyt se on ihan valtava.

Mistä tietää onko se kypsä?

• Ei niitä silmämääräisesti pysty arvioimaan. Tai ainakaan minä en pysty! Ne on mustia, ne on aina mustia.
• Syyskuu on hyvä nyrkkisääntö. Ehkä jopa lokakuu.
• Olen huomannut, että pakkasen jälkeen ne on parempia. Jos ei tule pakkasta, niin pakastan ne itse. Kuulostaa tyhmältä, mutta toimii.
• Ja ei niitä muutenkaan voi suoraan pensaasta syödä. Niitä pitää vähän jalostaa, mehuksi tai hilloksi. Raakana ne on pahoja! Muistan kerran, kun lapsena luulin syöväni mustikkaa… yök!

Viime vuonna unohdin ne kokonaan. Lintujen herkkua, kai ne kelpasi. Tai sitten ei, kun jäivät niin kauan siihen. Ehkä tänä vuonna muistan ajoissa. Tosin, kuka niitä oikeasti syö? Äiti niistä jotain hilloa vääntää ja yrittää tyrkyttää, mutta eipä ne kaupaksi mene.

Voiko koristearonian marjoja syödä?

Ei kannata syödä koristearonian marjoja, vaikka ne näyttäisivätkin herkullisilta. Ajatellaanpa asiaa näin: koristekasvihan se on, vähän niinkuin muodikkaat kengät, joita ei ole tarkoitettu kävelyyn. Ehkä ne näyttävät hyviltä piparkakkujen koristeina, mutta suuhun ne eivät kuulu.

Toisin kuin musta-aronia tai tavallinen punaherukka, joista saa hyvää mehua ja hilloa (omaa kokemusta 2023 sadosta!), koristearonian marjat eivät ole tutkitusti syötäviä. Voin siis vahvistaa: syömättömiä. Vaikka ne näyttäisivätkin ihanilta, et halua kokea sitä tunnetta, kun suussa on jotain, mitä ei pitäisi syödä. Se on vähän niinkuin suudelma tuntemattoman kanssa – jännittävää, mutta lopputulos voi olla pettymys.

Mitä syötävää sitten on?

• Musta-aronia: Hih, maistuu kuin mustikka tappeli mahonkipuun!
• Punaherukka: Klassista, mutta aina toimivaa. Ehdoton hilloaineks.
• Tavallinen puolukka: Suomalaisen metsän timantti.

Muita marjoja talouskäyttöön:

• Vadelma, mansikka, karpalo, tyrni, jokaikinen on oma makuelämyksensä.
• Marjojen käyttö vaatii tiettyä taitoa, kuten mehunkeittoa, hillon tekoa, ym. Itselläni meni 2023 sadon kanssa ylimääräinen viikko aikaa oppia lisää hillojen valmistuksesta, mutta lopputulos palkitsi ponnistelut.

Yhteenvetona: Koristearonia on koristeeksi. Älä syö marjoja. Ja jos haluat hilloa, keskity syötäviin marjoihin. Elämä on liian lyhyt huonoille hilloille.

Miksi linnut pystyvät syömään kielon marjoja?

No, lintuset popsii kielon marjoja ihan pokkana, kun me ihmiset jouduttais heti lanssikyytiin. Se on niinku ne vetäisivät suolakurkkua ja mehua samaan aikaan – ei mee meikäläisellä alas!

• Lintujen vatsa on ilmeisesti tehty raudasta. Tai ehkä ne on immuuneja sille myrkylle, mikä meidät kaataisi saman tien. Biologian ihmeitä, sanon minä!
• Ne levittää samalla siemeniä kuin lentävät postimiehet. Kielon siemenet matkaa lintujen mukana paikasta toiseen, ja kohta meillä on kieloja vaikka missä. Luonto hoitaa homman!
• Kielon marjat on niille ku siemennäkkäri, meille myrkkyä. Eli jos näät punaisia marjoja, muista: linnuille namia, sulle ei. Paitsi jos haluat testata vatsasi kestävyyttä… Älä tee sitä!

Ja hei, jos joku päivä näet lintuparven juhlimassa kielon marjoilla, tiedät että syksy on tullut ja kohta saa kaivaa pipon esiin. Itse otan silloin mieluummin kupin kuumaa kaakaota ja ihailen maisemaa ikkunasta. On se luonto vaan ihmeellinen!

Mikä lintu syö marjoja?

No, tottakai linnut syö marjoja! Sehän on niille kuin buffetpöytä luonnon helmassa. Kuvittele rastas, pieni kulinaristi, joka valitsee pihlajanmarjoista juuri ne täydellisen punaiset, aivan kuin sommelier viinejä.

Ja miten ne sen tekee?

• Kuin sirkustemppu! Nappaa marjan, heittää ilmaan, nielaisee – Voilà! Täydellinen suoritus.
• Tilhet: Ne on vähän kuin marjojen himohamstraajia. Ahtavat posket täyteen, lentävät piiloon ja piilottavat loput, vähän kuin minä salaa suklaalevyn joulun jälkeen.
• Kottaraiset: Ne taas on vähän kuin ne tyypit, jotka syö kaikki sipsit heti pussin avattuaan. Ei säästöä, ei eleganssia, pelkkää ahmimista.

Ja hei, jos mietit, mitä marjoja ne syö, niin pihlajanmarjat on niille kuin luksusateria. Mutta kelpaa niille kyllä mustikka ja puolukkakin, kunhan on tarpeeksi makeaa. Muuten, tiesitkö, että linnut levittävät samalla siemeniä? Eli ne ei vaan syö, vaan myös kylvää uutta elämää. Melkoisen tehokasta! Verrattuna minuun, joka levitän lähinnä murusia sohvalle.

Mitä marjoja rastaat syövät?

Rastaat ja niiden herkullinen marjajahti! Niiden ruokavalio on monipuolinen kuin pikkujoulun pöytä, mutta pihlajanmarjat ovat ehdoton klassikko, aivan kuten kinkku. Vaikka yleisesti ajatellaan, että rastaat saapuvat vasta myöhemmin, paikalliset jampat ovat usein pihlajanmarjojen ahneita keräilijöitä ja ehtivät tyhjentää puut ennen kuin vaelluslinnut edes harkitsevat laskeutumista. Ajatella, kuin olisit ensin juhlissa ja syönyt kaikki herkulliset kakut ennen kuin muut vieraat edes saapuvat.

• Pihlajanmarjat: Rastaiden suosikki, kuin minun suosikkini suklaakakku.
• Muut marjat: Myös muita marjoja, riippuen saatavuudesta ja paikasta. Rastaat ovat opportunisteja, kuten minä alennusmyynneissä.
• Tilastoja: En voi antaa tarkkoja lukuja syötyjen marjojen määrästä. Onko se edes mahdollista? Kuinka monta tähtiä on taivaalla?

Ajatellaanpa asiaa toisesta näkökulmasta: rastaat ovat kuin tehokkaita marja-automaatteja, nopeita ja tehokkaita. Ne toimivat kuin luonnon oma marjanpoimintapalvelu, erittäin nopeasti ja tehokkaasti. Niiden toiminnan ansiosta marjat leviävät luontoon, jättäen taakseen siemenet. Eikä tämä ole sekään huono asia. Eli, kiitos rastaat! Teette hyvää työtä. 2023 on ollut erittäin hedelmällinen vuosi, joten rastaat ovat todennäköisesti syöneet paljon marjoja.