Kenen kuva on 100 markan setelissä?

Kenen kuva on 100 markan setelissä? Sibelius ja setelin tiedot

Kenen kuva on 100 markan setelissä? Tämä kysymys vie sinut Suomen rahahistoriaan, jossa setelit kuvastivat kulttuuria ja tiedettä. Setelisarja toi mukanaan uudistuksia ja turvatekijöitä, jotka tekivät seteleistä ainutlaatuisia. Lue eteenpäin saadaksesi tietää, kenen kuva satasessa on ja mitä muita mielenkiintoisia yksityiskohtia seteliin liittyy.

Kenen kuva on 100 markan setelissä? – Jean Sibelius ja klassinen muisto

Viimeisimmässä ja ehkä tunnetuimmassa Suomen 100 markan setelissä on kuvattuna säveltäjämestari Jean Sibelius. Tämä vuoden 1986 sarjaan kuuluva seteli oli käytössä aina vuoden 2002 eurosiirtymään saakka. Kysymys Kuka on 100 markan setelissä? herättää usein monia tulkintoja, sillä eri aikakausina satasen setelissä on esiintynyt eri henkilöitä tai pelkkiä taiteellisia symboleita.

Sibeliuksen satanen - ja tämä saattaa yllättää monet - oli osa setelisarjaa, joka suunniteltiin edustamaan suomalaista kulttuuria ja tiedettä pelkän politiikan sijaan. Vuoden 1986 sarjan 100 markan setelin mitat olivat 142 mm x 69 mm, mikä teki siitä selvästi pienemmän kuin vanhemmista miljoonasatasista. Totta puhuen, muistan itsekin sen pienen jännityksen tunteen, kun uudet, värikkäät setelit tulivat käyttöön ja korvasivat ne valtavat paperilaput. Se oli suuri muutos. Setelit sisälsivät useita erilaisia turvatekijöitä, kuten vesileiman ja varmuuslangan ^[2], jotka tekivät väärentämisestä vaikeampaa.

Jean Sibelius ja laulujoutsenten symboliikka

Jean Sibelius valittiin 100 markan setelin kasvoksi, koska hänen musiikkinsa katsottiin ilmentävän suomalaisuuden ydintä paremmin kuin minkään muun taiteenlajin. Mitä 100 markan setelissä on? Setelin kääntöpuolella lentoon lähtevät laulujoutsenet eivät olleet vain sattumanvarainen luontoaihe, vaan ne viittasivat suoraan Sibeliuksen viidenteen sinfoniaan ja hänen luontokokemuksiinsa.

Harvoin on nähty yhtä onnistunutta yhdistelmää taidetta ja maksuvälinettä. Kun katsot tarkasti setelin yksityiskohtia - ja tässä on se kohta, jonka useimmat ohittavat - huomaat taustan hienovaraisen graafisen kuvioinnin, joka muistuttaa nuottiviivastoa tai orgaanista kasvustoa. Seteleen piirretty muotokuva perustui valokuvaan, jossa Sibelius oli jo kypsässä iässä, säteillen arvokkuutta ja viisautta. Alun perin suunnittelijat pohtivat useita eri vaihtoehtoja, mutta Sibeliuksen asema oli niin vankka, ettei muita todellisia haastajia lopulta löytynyt. Se tunne, kun lompakossa oli nippu näitä sinisävyisiä seteleitä, loi tietynlaista turvallisuuden tunnetta suomalaisessa arjessa.

Historiaa ennen Sibeliusta: Ketä muita satasessa on ollut?

Kenen kuva oli vanhassa satasessa? Ennen vuoden 1986 uudistusta 100 markan setelissä kuvattiin muita merkittäviä suomalaisia vaikuttajia, mikä saattaa aiheuttaa sekaannusta keräilijöiden ja muistelijoiden keskuudessa. Tunnetuin Sibeliusta edeltänyt henkilö oli presidentti J.K. Paasikivi, joka koristi vuoden 1955 sarjan satasta.

Paasikiven kuva oli käytössä lähes kolme vuosikymmentä, vuodesta 1955 aina vuoteen 1980 asti. Vielä vanhemmissa, esimerkiksi vuoden 1922 sarjan seteleissä, ei ollut lainkaan tunnistettavia henkilökuvia. Niiden sijaan käytettiin heraldisia merkkejä, kansallisromanttisia koristeita ja alastomia mieshahmoja, jotka edustivat työtä ja hyvinvointia. Olen huomannut, että moni sekoittaa Paasikiven ja Sibeliuksen setelit keskenään, vaikka niiden värimaailma ja koko eroavat huomattavasti toisistaan. Vanha Paasikivi -seteli oli tummempi ja sen ulkoasu oli paljon virallisempi. Sitten tuli muutos. Uusi suunnittelufilosofia halusi tuoda seteleihin enemmän pehmeyttä ja sivistystä.

Markka-ajan suuret setelit vertailussa

Vuoden 1986 sarjan seteleissä jokainen arvo oli omistettu tietylle suomalaiselle merkkihenkilölle ja teemalle.

100 markkaa (Sibelius)

Sinivihreä / vihreä

Laulujoutsenet (viittaus 5. sinfoniaan)

Säveltäjä Jean Sibelius

500 markkaa (Lönnrot)

Punainen / ruskehtava

Metsäinen järvimaisema ja punkaharjumainen tie

Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot

1000 markkaa (Chydenius)

Sininen / lila

Kuninkaanportti Suomenlinnassa

Valistusmies Anders Chydenius

Juhanin löytö vanhasta talvitakista

Juhani, eläkeläinen Espoosta, siivosi ullakkoaan ja löysi vanhan 1990-luvun untuvatakin taskusta siistin 100 markan setelin. Hän muisti heti, kuinka kyseisellä rahalla sai aikoinaan tankattua auton ja ostettua viikonlopun ruuat.

Innostuneena Juhani suuntasi paikalliseen pankkiin toivoen, että voisi vielä vaihtaa sen euroiksi. Pankissa tuli kuitenkin kylmä suihku niskaan: virkailija ilmoitti, että markkojen virallinen vaihtoaika päättyi jo helmikuussa 2012.

Juhani oli hetken pettynyt, mutta tajusi sitten jotain tärkeää. Seteli ei ollutkaan enää vain maksuväline, vaan fyysinen pala hänen nuoruuttaan ja Suomen historiaa. Hän päätti kehystää setelin ja antaa sen lahjaksi pojanpojalleen.

Lopulta Juhani huomasi, että keräilijät maksavat hyväkuntoisista Sibelius-satasista jopa 20-30 euroa. Se on lähes kaksinkertainen summa verrattuna alkuperäiseen nimellisarvoon (noin 16 euroa), mikä yllätti hänet positiivisesti.