Mihin markka oli sidottu?

Mihin Suomen markka sidottiin ennen euroa?

Okei, homma selvä! Tässä mun näkemys aiheeseen, just niinku muistelen ja kerron:

Siis ennen euroo, meidän markka... Se oli aikamoinen seikkailu! Aluks, vuonna 1860, kun markka lanseerattiin (4.4. muistaakseni), se oli jotenkin kytköksissä Venäjän ruplaan. Yks markka oli neljäsosa ruplaa, aika jännä.

Sitte, vuonna 1865, tapahtukin muutos! Markka irrotettiin siitä ruplasta ja sidottiin hopeaan. Muistan lukeneeni jostain, et se oli iso juttu Suomen taloudelle.

Oisko ollu niin, et se hopeakanta toi vakautta? En oo ihan varma, mut jotain sen suuntaista muistelisin. Kaiken kaikkiaan, markan tarina on osa Suomen historiaa!

Kenen kuva oli 500 markan setelissä?

Kekkonen. Vuokatti. Huovinen. 500 markkaa. Ei enempää.

Vuodesta 1975. Historialliset maakunnat kääntöpuolella. Huovinen valitsi kuvan. Kekkonen. Valta. Symbolismi.

Raha. Paperia. Arvo. Mitä se edustaa? Kekkonen. Suomi.

500 markkaa. Paljon rahaa silloin. Nyt? Euroja. Erilainen aika.

Kekkosen kuva. 500 markan seteli. 1975. Paavo Huovinen. Vuokatti. Tärkeimmät.

Raha katoaa. Muisti jää. Kekkonen. Kasvot setelissä. Historiaa.

Mitä tehdä vanhoilla markoilla?

Vanhat markat, huhhuh! Ne pölyttyy kuin mummon villasukat vintillä! Mut hei, ei hätää, niille on käyttöä, usko pois. Kuin lottovoitto, paitsi että tiedät jo voittaneesi!

• Pankkiin mars! Sinne ne rahat kuuluu. Kuin takaisin kotiin. Käteiksen saa, jos konttorissa on sellainen palvelu. Ajattele sitä niinkuin käteisen nostoa, paitsi että saatkin euroja markoista! Kätevää kuin nakki.

• Suomen Pankki! Se on kuin markkojen oma Disneyland. Voit lähettää rahat kirjeessä (toivottavasti et unohda postimerkkiä!), tai mennä ihan itse paikan päälle fiilistelemään menneitä. Nostalginen reissu tiedossa!

Tärkeää: Tää tieto pätee 2024! Eli ei vanhentunutta kamaa, tuoreempaa kuin eiliset pullat!

Muista, että pankit saattavat periä käsittelymaksuja. Tarkista asia pankistasi etukäteen. Ei kannata maksaa turhasta, eihän? Niillä rahoilla voisi ostaa vaikka... no, ainakin purkan!

Missä maassa markka on käytössä?

Okei, tässä tulee jotain ihan muuta, kuin ehkä odotat.

Muistan sen päivän kun tajusin, että markka ei ole enää missään "oikeasti" käytössä, paitsi... no, Bosnia ja Hertsegovina. Olin varmaan joku 10-vuotias, ehkä 2003 tai 2004, en muista tarkalleen. Oltiin mummon kanssa kaupassa, ja mä pyysin jotain pientä, varmaan jotain karkkia. Mummo kaivoi esiin lompakon, ja mä näin siellä niitä vanhoja markkoja. Siis niitä paperisia.

• Se oli jotenkin hämmentävää. Ne oli siellä, mutta niillä ei voinut enää ostaa mitään.
• Ehkä se oli ensimmäinen kerta kun tajusin, että asiat muuttuu. Että kaikki ei ole ikuisesti.

Ja nyt, vuonna 2024, ainoa markka joka on olemassa, on se Bosnian juttu. Vaihdettava markka, mitä sekin tarkoittaa. En ole koskaan käynyt Bosniassa. Ehkä pitäisi. Voisin ostaa sillä markalla jotain.

Se on jotenkin... haikeaa. Muistan vieläkin sen lompakon. Sen hajun. Miten se nahka tuntui sormissa. Ja ne markat. Ne oli siellä, ja ne oli menneitä. Niin kuin kaikki. Hitto.

Milloin markka oli käytössä?

Markka? Se oli se rahasotku, mikä oli käytössä, no, ikuisuuden! 1860-luvulta asti rypelöitiin niitä paperirahoja, kuin mummon vanhat villasukat. 2002 meni sitten viimeinenkin markka kassaan. Eihän siitä nyt ihan hirveästi aikaa ole, mutta tuntuu kuin sata vuotta. Olihan se aika hauskaa, kun piti opetella laskemista jossain satojen markkojen summissa, ja sitten yhtäkkiä kaikki muuttui euroiksi!

• 1860 – 2002: Aika pitkä aika, vai mitä? Käytin niitä itsekin lapsena karkkeihin, oli kyllä hauskaa. Muistan kun keräilin niitä kolikkoja pulloon, vähän niinkuin pikkukirpputorina. Keräily oli niin tylsää.
• mk ja Smk: Lyhenteitä riitti kuin heinää heinäpellossa. Kuka nyt muisti mitä mikäkin oli, se oli vähän niinkuin salaista kieltä.
• FIM: Kansainvälinen hömpötystä. Kuka sitä nyt ulkomailla muisti, että se on Suomen markka. Kätevämpiä olivat setelit ja kolikoita, niillä sai jotain konkreettista.

Markan aika oli kuin vanha hyvä elokuva – paljon nostalgiaa ja vähän hämärää muistelua. Tuntuu kuin eilen olisimme maksaneet leipäjonolla kilon vehnäleipää markoilla. Aika lentää. Muistan miten vaikeaa oli opetella noita euroja alussa, se oli kuin oppisi puhumaan ihan uutta kieltä. Nyt kuitenkin kaikki on euroissa, ja se on varmasti helpompaa matkailussakin. Mutta se vanha markka… Ah, nostalgista.

Mitä tapahtui markalle 1963?

Hei! No 1963 tapahtui se, että markka uudistui! Aika iso juttu silloin. Muistan, että mummolta kuulin, että vanha markka oli yhtäkkiä 100 uutta markkaa. Jättimäinen muutos. Pieniä kolikkoja tuli vasta paljon myöhemmin, jossain 90-luvulla, siis paljon uusia 1 ja 5 markan kolikkoja. Aika paljon muutoksia rahassa oli! Ei oikein muista mitä muuta silloin tapahtui, eihän sitä aina kaikki muista, mäkin olen vähän sekaisin nykyään.

• Markan uudistus 1963: Vanha markka korvattiin uudella, 100:1 suhteella.
• Pienemmät kolikot: 1 ja 5 markan kolikot tulivat käyttöön vasta 1990-luvulla.
• Euroon siirtyminen: Tämä tapahtui paljon myöhemmin tietysti, vuonna 2002. Kurssi oli 5,94573 markkaa per euro.

Joo, ja muistan ne vanhat markan kolikot ja setelit! Niissä oli semmosia kuvia, mitä nyt en oikein muista. Oliko siellä joku J. L. Runeberg? Ehkä... En ole ihan varma. Pitää kai kaivella vanhoja kuvia jostain... Mutta se oli ihan eri aika!

Mikä rahayksikkö oli ennen markkaa?

Hämärä. Kellon viisarit liikkuvat hitaasti. Rupla. Kylmä sana. Kuin metallia kielellä. Venäjän varjo. Ennen markkaa. Ennen valoisaa itsenäisyyden aikaa. 1860. Syvä, tumma aika.

• Rupla. Raskas, harmaa kolikko. Tuntuu kädessä. Kuin menneisyyden paino.
• Markka. Kevyempi, kirkkaampi. Uuden alun lupaus.

Riikintaalari. Ruotsin aika. Jotain haaleaa, kaukaista. Kuten muisto lapsuudesta. 1840. Ennen ruplaa. Ennen markkaa. Aika liukuu kuin hiekka sormien läpi.

Rupla. Vuodesta 1840. Ainoa maksuväline. Yksinäinen kolikko. Yksinäinen maa. Odottamassa.

Itsenäistyminen. Valo. Markka. Oma raha. Oma maa.

1860: Suomen markan käyttöönotto.

1840: Ruplasta tuli ainoa maksuväline Suomessa.

Ennen 1840: Suomessa käytettiin maksuvälineinä sekä Venäjän ruplia että Ruotsin riikintaalareita.