Mihin perustuu rahan arvo?

Mihin rahan arvo perustuu? Kulta, luottamus vai?

No joo, rahan arvo... se on aina askarruttanut mua. Muistan ku oltiin Kreikassa 2015, heinäkuussa, ja euro oli ihan eri arvoinen kuin ennen kriisiä. Hinnat nousivat kuin raketti, ja lompakko tyhjeni nopeammin kuin uskalsin edes ajatella. Ei se kulta oo aina ratkaissut asiaa.

Luottamus? Sehän on se iso juttu! Jos uskot rahaasi, sen arvo pysyy jotenkin pystyssä. Mutta jos ei? Niin sitten se romahtaa nopeasti, kuten näki Kreikassa. Näin sen omalla lompakolla, niin ei oo mitkään teoriat!

Muistan mummini kertovan vanhoista markoista. Sitten euro tuli ja se oli sitoutunut muihin valuuttoihin, ja kaikki oli jotenkin tasapainossa. Ainakin jonkun aikaa. Kiinan renminbin kanssa en oo oikeen perehtynyt, mut kuulostaa mutkikkaalta.

Itse asiassa, koko rahajärjestelmä tuntuu hieman… sekavalta. Monimutkaiselta. Kukaan ei todellakaan voi sanoa mikä määrää sen arvon. Kysynnän ja tarjonnan mukaan kai? Mutta eihän se kerro koko totuutta.

Mistä rahan aika-arvo johtuu?

Yöllä. Hiljaista. Mietin rahaa. Sen arvoa. Miksi se on nyt enemmän kuin myöhemmin.

• Inflaatio syö ostovoimaa. Hinnat nousee. Sama raha ostaa vähemmän huomenna.
• Voin sijoittaa rahat tänään. Saada tuottoa. Kasvattaa arvoa. Tulevaisuuden rahat ei tuota tänään mitään.
• Riski. Epävarmuus. Mitä jos en saa rahoja tulevaisuudessa? Tänään kädessä on varmaa.

Kello tikittää. Aika kuluu. Raha haihtuu. Outoa.

• Inflaatio on nyt 2023 aika korkealla. Kaikki kallistuu.
• Osakkeet. Korkopaperit. Mahdollisuuksia sijoittaa.
• Mutta riski. Voin menettää rahaa.

Tulevaisuudessa on kaikki niin epävarmaa. Siksi rahalla on nyt enemmän arvoa.

• Inflaatio
• Sijoitustuotto
• Riski

Mistä rahan hinta muodostuu?

Rahan hinta? Huh, se on monimutkaista! Mietin just tätä eilenkin, kun maksoin kahvit. Onko se sitten se korko, mitä pankit veloittaa toisistaan? Niin, korko on iso juttu, EKP:n ohjauskorko vaikuttaa kaikkeen. Se on kuin jokin maaginen numero, joka heittelee kaikkea. Mutta ei se ihan niin yksinkertainen ole.

• Kysynnän ja tarjonnan laki vaikuttaa, eihän se voi olla muuta. Jos kaikki haluaa euroja, hinta nousee. Jotenkin se toimii.
• Miten pankit sitten itse vaikuttaa? No ne veloittaa korkoa toisistaan lainoista. Se on niille bisnestä. Ei ihme, että ne on niin rikkaita.
• Sitten niitä on niitä pieniä kuluja. Minun tililläni oli joku 2 euroa vuosittain. Ei paljon, mutta silti.
• EKP:n ohjauskorko... Mulla on jotain vanhoja taulukkoja excelissä, pitää etsiä. Muistan, että se oli 2022 todella matala, mutta nousi nopeasti. 2023 se on ollut korkeampi, en muista tarkkoja lukuja nyt. Pitää katsoa EKP:n sivuilta.

Ajatella sitä, niin paljon tekijöitä! Ja minä maksan kahvit... Onko se oikein? Minun pitäisi lukea lisää taloudesta. Ehkä pitäisi itsekin alkaa sijoittamaan? Ai niin, ja sitten on inflaatio... sekin vaikuttaa varmaan. Mutta miten? Ai että, pääni alkaa pyöriä.

Miten raha luodaan?

Raha ei kasva puussa, vaikka jotkut niin toivovat! Se syntyy pääasiassa lainasta. Ajattele pankkia maagisena rahanluomukoneena. Kun pankki antaa lainan, se ei käytä jo olemassa olevaa rahaa, vaan luo uutta rahaa tyhjästä. Se on kuin taikuri, joka vetää pupun hatusta – vain pupun sijasta tulee euroja.

• Pankki myöntää lainan.
• Pankin velka kasvaa (sinä velkaat pankille).
• Pankin saamiset kasvavat (pankki saa sinulta korkoa).
• Ta-da! Uutta rahaa on syntynyt.

Tämä voi kuulostaa hämmentävältä, jopa hieman epäeettisältä, kuten petos yritysrakentajan kurssista suoraan. Mutta näin se toimii. Toki, on olemassa myös muita rahan luomisen tapoja, kuten keskuspankkien rahapainaminen (todellakin, he painavat rahaa!), mutta lainat ovat valtaosa nykyisestä rahan massasta. Ajatelkaa sitä: koko talous pyörii pitkälti luotulla velalla. Melkoista, eikö totta? Se on kuin rakennettaisiin korttitalo: näyttää upealta, kunnes joku puhaltaa.

Muista kuitenkin, että tämä on äärimmäisen yksinkertaistettu selitys. Todelliset mekanismit ovat monimutkaisempia ja sisältävät keskuspankin roolin rahapolitiikassa, rahavirtojen hallinnassa ja rahapoliittisissa välineissä, kuten ohjauskoron muuttamisessa.

Mistä raha syntyy?

Raha ei synny tyhjästä, vaan se on luotua velkaa. Tämä on keskeinen pointti rahajärjestelmässämme.

• Pankkien rooli rahan luomisessa on merkittävä. Kun pankki myöntää lainan, se luo uutta rahaa. Tämä raha siirtyy lainansaajan tilille, ja rahan kokonaismäärä taloudessa kasvaa. Tämä on melko helppo ymmärtää, jos ajattelee sitä yksinkertaisena kirjanpitotoimenpiteenä.

• Jokainen seteli ja kolikko edustaa velkaa. Seteli ei ole itsessään arvokasta materiaalia, vaan sen arvo perustuu luottamukseen valuuttaan ja valtion taustavaikutukseen. Tämä on kuin symboli, joka edustaa kykyä suorittaa maksuja tai vaihtaa tavaroita. Tämä on pohjimmiltaan kirjanpito- ja luottamusjärjestelmä.

• Talletus pankkiin ei tuhoa rahaa, vaan muuttaa sen muotoa. Kun talletat rahaa pankkiin, pankki ei hävitä sitä. Sen sijaan, pankki voi käyttää tätä rahaa uuden lainan myöntämiseen ja uuden rahan luomiseen, vaikka talletus merkitseekin velkaa pankilta sinulle. Tämä on vähän kuin dominoefekti.

• Mielenkiintoinen filosofinen kysymys: Onko rahan luominen velkana moraalisesti kestävä? Onko se reilua, että pankit voivat luoda rahaa voittoa tavoitellen? Ehkä tulevaisuus tuo uudenlaisen keskustelun tästä, ja yhä useampi näkee sen epäoikeudenmukaisena. Minä ainakin pidän keskustelua tästä aiheesta erittäin mielenkiintoisena.

Lisätiedot: Nykyinen rahajärjestelmä perustuu osittain fraktiolainausjärjestelmään, jossa pankkien ei tarvitse pitää kaikkea talletettua rahaa varastossa, vaan ne voivat lainata osan siitä. Tämä monimutkaistaa asiaa entisestään. Tämän ymmärtäminen vaatii hieman taloustieteen opintoja, mutta pohjimmiltaan idea on sama: raha luodaan velkana, ja tämä velka liikkuu koko talousjärjestelmän läpi. Voit lukea lisää keskuspankkien roolista rahan luomisessa ja fraktiolainausjärjestelmän toiminnasta esimerkiksi Suomen Pankin verkkosivuilta. 2023.