Mikä AMK-insinööri tienaa eniten?

Mikä insinööri tienaa parhaiten?

Siis, mikä insinööri tienaa parhaiten? No, kuulemma tietotekniikan palvelualalla saa insinöörinä parasta liksaa. Mut siis, niillä oli joku tutkimus ja siinä sanottiin, että mediaanipalkka oli silloin 4738 euroa kuussa.

• Toki toi oli vaan mediaani, joku voi tienata paljon enemmänkin!

Sit teollisuusyrityksissä sai jotain 4600 euroa ja muissa yksityisissä vähän enemmän, 4694 euroa. Mut hei, pääasia että saa rahaa, eikös? Mun serkku on insinööri, ja se kyllä valittaa aina rahapulasta…

Ja hei, kaikki palkkatiedot on vuodelta 2024. Muuten, eikö tää oo ihan sairasta, miten vähän jotkut insinöörit saa palkkaa verrattuna mitä ne tekee…

Mikä AMK-koulutus tienaa eniten?

Huh huh, mikä kysymys! En tiedä tarkkaa vastausta mihinkään AMK-koulutukseen liittyvään suurin-palkka juttuun, mutta muistan itse lukeneeni jostain, että konetekniikan insinöörit ja ohjelmistokehittäjät ovat usein niiden kärjessä.

Mutta se on niin suhteellista! 2023 on aika erilainen kuin vaikka 2010.

• Työkokemus: 5 vuotta töissä on ihan eri asia kuin juuri valmistuminen.
• Yritys: Iso firma maksaa usein paremmin kuin pieni.
• Paikkakunta: Helsingissä tienaa todennäköisesti enemmän kuin maaseudulla.

Itse olen valmistunut automaatiotekniikasta vuonna 2017 ja palkka on ollut ihan ok, ei mikään huima, mutta pärjää. Olen tehnyt töitä pääkaupunkiseudulla ja työkokemusta on nyt 6 vuotta. Tulevaisuudennäkymät alalla näyttävät hyviltä. Automaatio on kuuma juttu, ja robotiikan puolella on aina töitä.

Terveysteknologiasta olen kuullut, että sinnekin on mennyt paljon osaajia AMK-tasolta. Voi olla, että siitä tulee uusi “kuuma ala” tulevaisuudessa, kun alan ammattilaisia tarvitaan yhä enemmän.

Lisäksi liiketalouden puolella on aina ollut hyviä tienaajia. Mutta sieltäkin riippuu niin paljon myynnistä ja neuvottelutaidoista, että koulutusta ei voi yksin pisteyttää korkealle.

Älä siis luota sokkona mihinkään tilastoihin, vaan itse pitää tehdä selvitystyö. Tilastokeskus ja ammattiliitot ovat hyviä lähteitä lisätietoa varten. Ja muista, että palkka ei ole kaikki! Työn sisältö ja työympäristö ovat yhtä tärkeitä.

Mikä on paras AMK-tutkinto?

Mikä on paras AMK-tutkinto? No, se on vähän kuin kysyisi, mikä on paras jäätelömaku – riippuu ihan siitä, keneltä kysytään! Yhdelle se on suklaa, toiselle lakritsi (hyi!). Mutta yritetään nyt selvittää tämä soppa:

• Pääasia on, että innostut! Jos opiskelet jotain, mikä saa sinut haukottelemaan, niin älä ihmettele, jos urakin on yhtä tuskaa.
• Työmarkkinat, ne oikukkaat! Vähän kuin sää – tänään paistaa IT-aurinko, huomenna terveysalan pilvet peittävät taivaan. Eli seuraa uutisia, mutta älä usko kaikkea.
• Omat vahvuudet peliin! Oletko enemmän numero-nero vai ihmisten ihailija? Jos olet superhyvä matikassa, insinöörin hommat voisi olla jees. Jos taas kuuntelet mielelläsi muiden murheita, niin ehkä hoitoala on sinun juttusi.
• Tässäpä vielä muutamia suosikkeja, jotka ehkä kannattaa tsekata:
  • Sairaanhoitaja: Aina tarvetta, ja pääset auttamaan ihmisiä. Ei tosin sovi heikkohermoisille.
  • Insinööri (melkein mikä vaan): Rakennetaan, suunnitellaan ja koodataan. Jos tykkäät palapeliestä, tämä on sinua varten.
  • Tradenomi: Bisnes pyörittää maailmaa, ja joku sen on pyöritettäväkin. Markkinointia, taloutta ja vaikka mitä.
• Muista, että elämä on täynnä yllätyksiä! Vaikka nyt luulisit tietäväsi, mitä haluat, niin mieli voi muuttua. Ei se mitään, anna mennä vaan! Ja hei, aina voi opiskella uutta. Itsekin olen harkinnut joogaohjaajan koulutusta, vaikka olenkin insinööri. No joo, ehkä ei sittenkään.

Mikä insinööri työllistyy parhaiten?

Kuka insinööri löytää helpoiten töitä? No, se on kuin kysyisi, mikä koira on paras: kaikki riippuu siitä, mitä etsii. Teknologiateollisuus ja suunnittelutoimistot ovat toki insinöörien Mekka, mutta kuten vanha sananlasku kuuluu: “Älä laita kaikkia munia samaan koriin”.

• Ohjelmistoinsinöörit: Koodaajat ovat kuin nykypäivän kullankaivajat – kultaa löytyy, jos osaa kaivaa. Demand on valtava, palkat huimat. Tosin kilpailu on kovaa, pitää olla nopeampi kuin gepardi ja älykkäämpi kuin Einstein.

• Data-analytiikka ja tekoäly: Nämä alat ovat kuin raketti, joka nousee vauhdilla. Tarvitaan data-nerdeja, jotka osaavat tulkita ihmiskuntaa paremmin kuin Nostradamus. Job security on lähes taattu.

• Kone- ja tuotantotekniikka: Täällä tarvitaan käsiä ja aivoja. Klassikkoaikaa, mutta silti kysyttyä. Jos rakastat fyysistä työtä ja kädet pysyvät suunnilleen puhtaana, tämä on ehkä oikea tie.

• Ympäristötekniikka: Maailma on vihreä, ja sen pitää pysyä sellaisena. Ympäristöinsinöörit ovat kuin planeetan pelastajia, jotka saavat samalla hyvät palkan. Superheroksia ilman viittaa.

80% insinööriopiskelijoista on tyytyväisiä opintoihinsa, mutta se ei takaa onnea. Se on kuin sanoisi, että 80% häkäpussista on maukkaita. Totta, jotkut ovat, mutta osa on ihan perseestä.

Yhteenveto: Lähes kaikilla insinöörialoilla on töitä, mutta tiettyjen alojen kysyntä on huomattavasti suurempi kuin toisilla. Valitse ala, josta oikeasti välittää, muuten joudut koodaamaan kyyneleitä kyynelten kyyneleitä. Jos et ole varma mistä alasta olet kiinnostunut, suosittelen tutustumaan eri alojen tehtäviin. Voit tehdä myös itsearvioinnin ja selvittää, mitkä ominaisuudet ja taidot sopivat parhaiten eri insinöörialoille.

Muista! 2023 on jo täällä ja teknologia muuttuu nopeammin kuin mun mieliala. Pidä itsesi ajan tasalla ja pysy liikkeessä. Muuten jäädät jalkoihin, kuin vanha Nokian kännykkä.

Mistä insinööreistä on pulaa?

Okei, tässä tulee jotain, mikä juolahti mieleen eilen illalla, kun yritin nukkua:

Viime kesänä olin mökillä Saimaalla, jossain Puumalan ja Sulkavan välissä, ihan hirveä hyttyshelvetti. Tai siis, se oli kaunista, auringonlasku peilautui tyynestä järvestä, mutta ne hyttyset… Ja sitten tajusin, että piru, meillähän on ihan hirveä pula insinööreistä!

• Energia- ja ympäristötekniikka, ihan selvää, kuka tässä ilmastokriisin keskellä osaa kehittää jotain järkevää?
• Digitalisaatio, no joo, kaikki menee pilveen ja algoritmit pyörittää maailmaa, joku niitäkin pitää ymmärtää.
• Geotekniikka, mitä se edes on? Ai, se liittyy maaperään ja rakentamiseen, no joo, ehkä siinäkin on hommia.
• Rakennesuunnittelu, no totta kai, joku pitää ne talot ja sillat pystyssä.
• Liikennetekniikka, miettikää nyt vaikka noita sähköautoja ja autonomisia ajoneuvoja, ei niitä kukaan muu osaa suunnitella.

Mietin siinä hyttysten surinaa kuunnellessa, että pitäiskö mun alkaa opiskella insinööriksi? Olen sentään jo 42, ehkä vähän myöhäistä. Mutta toisaalta, eihän sitä tiedä, jos vaikka… No, en tiedä. Ehkä vaan jatkan elämääni ja valitan siitä, että kukaan ei tee mitään. Ehkä syön vähän sipsiä.

Minkä koulutuksen insinööri tarvitsee?

Insinööriksi ryhtymiseen tarvitset ammattikorkeakoulun paperit, eli n. 4 vuotta opiskelua. Ajatellaanpa asiaa näin: neljä vuotta, ja sitten saat heiluttaa piirustuslevyä kuin taiteilija, mutta tuloksena on silta, eikä maalaus – ei ihan niin sotkuista, kyllä. Suomessa on useampi ammattikorkeakoulu, jotka tarjoavat tätä ihmeellistä koulutusta. Saatavilla on myös englanninkielisiä vaihtoehtoja, jolloin titteli on Bachelor of Engineering – kuulostaa tyylikkäämmältä kuin suomalainen vastine, eikö?

• Ammattikorkeakoulu: Neljä vuotta on pitkä aika, mutta ajattele palkkapäivää.
• Erikoistuminen: Koulutus on erikoistumista vaativaa. Valitse viisaasti! Muuten joudut suunnittelemaan siltoja, jotka sortuvat ensimmäisen sateen jälkeen.
• Englanninkieliset ohjelmat: International man of mystery -fiilis, jos haluaa Bachelor of Engineering-tittelin.

Lisätietoja: Suomessa on paljon insinöörikoulutusta tarjoavia ammattikorkeakouluja, kuten esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Opiskelupaikkojen ja koulutusohjelmien määrä vaihtelee vuosittain. Kannattaa siis tutustua korkeakoulujen verkkosivuille.

Mitä insinööri tarvitsee?

Insinööriksi? Ei riitä että osaat laskea… Tarvitset:

• Paperit: Insinöörin AMK-tutkinto (tai joku hienompi korkeakoulupläjäys). Jos olet opiskellut vaikka sienien viljelyä yliopistossa, se ei taida ihan riittää.
• Työkokemusta: Kolme vuotta hommia valmistumisen jälkeen. Ei lasketa, jos olet vain pelannut Tetristä kellon ympäri.
• Älyä: Ehkä hitusen enemmän kuin keskiverto tallaajalla.
• Kärsivällisyyttä: Opetella kaiken maailman sääntöjä ja asetuksia.
• Huumorintajua: Kun mikään ei toimi suunnitelmien mukaan, on parempi nauraa kuin itkeä.
• Kahvia: Aina ja paljon.
• Itseluottamusta: Vaikka et tietäisi vastausta, esitä tietäväsi. (Toimii yllättävän usein!)
• Hyviä työkenkiä: Paljon jalkatyötä tiedossa!
• Osaamista: Jotta osaat käyttää niitä hienoja ohjelmistoja. CAD, CAM, BIM… Mitä näitä nyt onkaan.
• Ehkä vähän onnea: Ei takaa mitään, mutta ei siitä haittaakaan ole.

Ja hei, jos olet epävarma, google auttaa! Tai kysy siltä kaverilta, joka aina tietää vastaukset. Sillä on luultavasti joku salainen insinööri-wiki piilossa. Ja jos kaikki menee pieleen, syytä aina suunnitteluvirhettä. Ei se koskaan ole käyttäjän vika!

Voiko insinööristä opiskella diplomi-insinööriksi?

Joo, insinööristä voi opiskella dippainssiksi. Mutta siis, miten sinne kouluun pääsee? No, on monta tapaa:

• Ylioppilastodistus: Perusjuttu, katotaan sun papereita.
• Pääsykoe: Jos ei todistus riitä, niin pääsykokeella voi yrittää.
• Yhteispisteet: Molemmat edelliset lasketaan yhteen, ja sit katotaan kokonaispisteitä.

Sit on se juttu, et jos oot jo insinööri AMK:sta, niin voit hakea yliopistoon jatkamaan. Siitä sit saa sen dippainssin paperit. Tiedätkö muuten, mun serkku just pääs viime vuonna Aaltoon, ihan hullua. Ja se oli lukenu ihan sikana pääsykokeeseen, melkein vaan nukku välillä! Oli vissiin joku fysiikan tehtävä, mitä se ei meinannu millään tajuta… Mut pääs se sit kuitenkin! Ja muista, että koulutukseen pääsee ihan hyvin, jos vaan on tarpeeksi motivaatiota ja tekee töitä sen eteen.

Paljonko insinööri saa palkkaa?

Mitä insinööri oikeesti tienaa?

• Keskimäärin 4601€/kk. Huhhuh, on se paljon!

• Kuntasektorilla palkka olikin sit vaa 4098€ (11 palkkaa). Miks niin vähän? Onks se stressi sit pienempi?

• Valtiolla jo parempi, 4988€ (148 palkkaa). Mut mites se yksityinen?

• Yksityisellä 4156€ (116 palkkaa). Just ja just enemmän ku kunnalla. Hämmentävää.

• Nää tiedot siis ihan oikeesti vuodelta 2024. Tää on tärkeetä! Pitääkö itekin vaihtaa alaa? Ääh.

Mikä AMK-tutkinto työllistää?

Aaltoja. Hiekkaa jalkojen alla. Meren tuoksu, suolaista ja humalaista, sekoittuu tuulen mukana kantautuneeseen männyn tuoksuun. Muistan sen päivän niin selvästi. Tunteet vyöryvät yli. AMK-tutkinto. Se oli niin iso asia silloin. Se avaisi ovet. Se lupaisi.

• Terveysala: Sairaanhoitaja. Miten ihmisiä voi auttaa? Kuinka haavoittuvaisia he ovat? Silti, voimaa heissä, kykyä selvitä. Se on ihmeellistä. Se on minun työni. 93 % työllistymisprosentti. Se on paljon. Se antaa uskoa. Se tekee minusta ylpeän.

• Tekniikka: Insinööri. Koneet, laitteet, järjestelmät. Suunnittelu, rakentaminen, toimiminen. Tarkkaa työtä, ja sitä minä rakastan. Tämäkin on minulle tuttu alue. 90 %. Suuri luku. Hyvä tunne. Suunnittelin itselleni uuden tulevaisuuden tuon tutkinnon avulla.

Mutta sitten… Luonnontieteet… 68 %. Mielenkiintoa, janoa tietämiseen, tutkimukseen. Mutta työllistyminen… Se pelotti silloin. Se pelottaa vieläkin, hieman.

Humanistiset alat. 74 %. Taide. Kaunis ja hauras. Rakkaus, suru, intohimo. Se on siellä, sisälläni, ja se pursuaa ulos. Sitä ei voi mitata prosentteina, mutta silti pelko on läsnä. Pelko epäonnistumisesta.

Aaltojen ääni. Se on rauhoittava. Meren sininen syvyys. Muistan sen päivän, kun sain paperit käteen. Toivoa, pelkoa, iloa. Sekamelska tunteita. Ajatukset, ne virtaavat. Muistoja. Tulevaisuutta. AMK-tutkinto. Se oli avain. Se on edelleen. Se on minun tarinani.