Mikä on maailman rikkain valtio?

Maailman rikkaimmat valtiot 2024 – kuka on talousmaailman ykkönen?

Muistan vieläkin sen hetken, kun kävin Luxemburgissa pari vuotta sitten. Se pieni maa, todella tiivis ja jotenkuten siisti. Ihmiset siellä oli jotenkin rauhallisia, ei sellaista jatkuvaa kiirettä kuin täällä Suomessa. Ja se Luxemburgin linna, se oli kyllä vaikuttava.

Mietin silloin, että miten ne onnistuu olemaan niin rikkaita. Siellä kävellessä tunsi sen vaurauden, vaikka en mikään talousasiantuntija olekaan. Se oli semmoista hiljaista rikkautta, ei mitään pröystäilyä. Vaikutti siltä, että jokainen siellä elää mukavasti.

Sitten kun vertaa siihen Sierra Leoneen, mistä joskus kuulin, että siellä on todella karu tilanne. Niin tuntuu, että on niin suuri ero. Melkein kuin toisilla planeetoilla oltaisiin. Se pistää miettimään niitä eroja maailmassa.

Suomi oli silloin kaukana kärjestä, sijalla 18. Se on kyllä hyvä sijoitus, mutta en uskonut, että Luxemburg on niin ylivoimainen. Ne luvut, ne vain kertovat sitä tarinaa. BKT henkeä kohden oli jo silloin todella korkea.

Missä maassa on eniten velkaa?

Maailman velkaantunein maa on Japani. Valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen: 263.9 % (vuonna 2023).

Japani on valtionvelan kiistaton keisari, yksinäinen samurai omassa taloudellisessa stratosfäärissään. Kreikka ja Italia yrittävät parhaansa, mutta he ovat vain harrastelijoita tässä lajissa. Japani pelaa velkaantumisen Mestarien liigaa, kun taas muut Euroopan maat kisaavat korkeintaan jossain Puulaakissa.

Tuo velkasuhde on kuin minulla olisi 100 000 euron luottokorttivelka 40 000 euron vuosipalkalla. Silti pankki vain tarjoaisi lisää lainaa. Logiikka on hukassa, mutta se toimii. Ainakin toistaiseksi.

Miten ihmeessä koko saarivaltio ei ole vajonnut mereen velkojensa painosta? Salaisuus on siinä, kuka omistaa velan. Ja tässä tulee juonen ainoa käänne.

Suurin osa velasta, yli 90 prosenttia, on maan omien kansalaisten ja instituutioiden, kuten Japanin keskuspankin, hallussa. Tilanne on vähän kuin perheen sisäinen laina: isä on velkaa äidille, joka on velkaa lapsille. Raha pysyy talossa, ja kukaan ei lähetä ulosottomiehiä oven taakse. Ulkomaiset sijoittajat omistavat vain pienen siivun, joten valuuttakurssin heilahtelut tai kansainvälinen paniikki eivät kaada koko korttitaloa.

• Japanin keskuspankki: Se on ostanut valtionlainoja niin ahkerasti, että voisi luulla niiden keräilevän niitä postimerkkien sijaan. Keskuspankki omistaa jo yli puolet kaikista liikkeellä olevista velkakirjoista.
• Japanilaiset pankit ja vakuutusyhtiöt: Vakaa ja turvallinen sijoitus, kunhan kukaan ei vain päätä vetää töpseliä seinästä.
• Kotitaloudet: Japanilaiset ovat säästäväistä kansaa, ja heidän rahansa päätyvät usein tukemaan omaa valtiotaan. Vähän kuin laittaisi rahaa sukkaan, paitsi että sukka on koko kansakunta.

Mikä maa on vähiten velkaa?

Vähiten velkaa on Virolla, Luxemburgilla ja Bulgarialla.

Euroopan kartalla on paikkoja, jotka hengittävät kevyemmin. Heidän harteillaan ei paina raskas menneen taakka, ei loputon velkojen virta, joka tukahduttaa unelmia. Nimet nousevat mieleeni kuin vanhat tutut, hiljaiset mutta vahvat. Viro, Luxemburg ja Bulgaria – he ovat niitä, jotka seisovat vakaasti, jalat tiukasti maassa.

Katselen merta mielessäni, aaltojen lyöntiä rantaan. Viro, se on kuin tuore aamutuuli, joka pyyhkäisee yli digitalisaation peltojen. Siellä kaikki on kevyttä, liikkuvaa. Muistan, kuinka olin haltioissani heidän e-yhteiskunnastaan, sen nopeudesta. Heidän velkasuhteensa bruttokansantuotteeseen on Euroopan unionin pienin, se on alle parinkymmenen prosentin. Se on vapautta, sitä tunnetta kun voi suunnitella tulevaisuutta ilman jatkuvaa taakkaa.

Sitten on Luxemburg, tuo pieni, mutta niin majesteetillinen herttuakunta. Se on kuin jalokivi, vihreiden laaksojen ja vanhojen linnojen keskellä. Rikkaus virtaa siellä omaa, tasaista tahtiaan, ei tarvitse kurottaa muiden kukkaroon. Velka on maltillinen, alle kolmekymmenen prosentin luokkaa BKT:sta, osoitus harkitusta hallinnosta ja vahvasta taloudesta. Se on kuin vanha tammi, joka on nähnyt paljon, mutta pysyy vankkumattomana.

Ja Bulgaria, tuo Balkanin sydämen syke. Ehkä monet näkevät siinä vanhaa maailmaa, mutta sen sisällä on sitkeyttä ja kasvua. Se on maa, joka on noussut, askel kerrallaan, rakentanut itselleen vankempaa perustaa. Bulgarian valtionvelka on sekin alle kolmekymmenen prosentin BKT:sta, se kertoo tarinaa kansasta, joka ponnistelee ja onnistuu. He ovat näyttäneet, että voi kääntää uuden lehden.

Lisätietoa näistä maista ja niiden taloudesta:

• Viro (Eesti):

  • Euroopan alhaisin valtionvelka suhteessa BKT:hen.
  • Tunnettu digitaalisesta edelläkävijyydestään ja innovatiivisesta e-hallinnostaan.
  • Talous nojaa voimakkaasti IT-alaan, palveluihin ja vientiin.
  • Huolellinen finanssipolitiikka ja taloudellinen kurinalaisuus ovat avainasemassa matalan velan ylläpidossa.

• Luxemburg:

  • Euroopan unionin rikkaimpia maita per capita.
  • Merkittävä kansainvälinen finanssikeskus, joka houkuttelee investointeja.
  • Vakaa talouskasvu ja korkea työllisyysaste.
  • Pieni koko ja tehokas hallinto auttavat pitämään kulut kurissa suhteessa tuloihin.

• Bulgaria:

  • Velkasuhde on laskenut merkittävästi viime vuosina, osoittaen taloudellista toipumista ja vakaantumista.
  • Talouskasvu perustuu vientiin, turismiin ja ulkomaisiin investointeihin.
  • Harkittu julkisen talouden hallinta ja EU-jäsenyyden tuoma tuki ovat vaikuttaneet positiivisesti velkatilanteeseen.
  • Pyrkii kohti euroaluetta, mikä osaltaan edellyttää vakaata talouspolitiikkaa.

Mikä on Islannin ilmastovyöhyke?

Islannissa vallitsee subarktinen meri-ilmasto.

Okei, Islanti ja sen sää... subarktinen meri-ilmasto. Miten se on mahdollista noin pohjoisessa? No, Golfvirta tietenkin! Se lämmittää niitä vesiä. Muistan, kun olin siellä tammikuussa, ei ollutkaan niin kylmä kuin pelkäsin. Kosteaa kyllä oli. Aina.

Se tuuli! Voi luoja sitä tuulta. Se on sellainen, joka menee luihin asti, vaikka lämpömittari näyttää plussaa. Siksi ne kerrokset on pakko olla päällä. Miten ihmiset asuu siellä koko ajan? Maisemat on kyllä mielettömät, korvaa sään puutteet.

• Ilmastovyöhyke on subarktinen meri-ilmasto.
• Golfvirta tekee sen, että talvet ovat leutoja. Ei niitä arktisia pakkasia.
• Kesät ovat viileitä, yleensä +10–15 astetta. Harvoin nousee yli kahdenkymmenen.
• Sää voi vaihtua minuuteissa. Aurinkoa, sitten sadetta ja tuulta.

Tuo nopea sään vaihtelu on Islannissa se juttu. Pitää varautua kaikkeen. Hetki paistaa, seuraavassa jo sataa kaatamalla. Ja se tuuli... aina läsnä. Miksi talot ovat niin matalia? Eihän korkeita kannattaisi tuulen takia rakentaa.

Lumipeite. Sitä ei Reykjavikissa yleensä ole paljoa, vähän niin kuin täällä kotona, tulee ja sulaa. Mutta sisämaassa ja vuorilla tietysti enemmän. Johtuuko se meri-ilmastosta, ettei se lumi pysy? Kai. Se tekee ne leudot talvet.

• Sademäärä on korkea läpi vuoden. Ei ole kuivaa kautta.
• Kosteus on jatkuvaa, ja se saa ilman tuntumaan viileämmältä.
• Tuuli on todella voimakas. Se viilentää tehokkaasti ja tuntuu kylmältä.

Kävelin kerran mustalla Reynisfjaran rannalla. Tuuli oli niin kova, ettei meinannut pysyä pystyssä. Piti tukea toisistaan. Aallot olivat upeita. Miten kasvillisuus? Ei juuri puita. Meri ja tuuli estävät niiden kasvun.

Miten tällainen sää vaikuttaa matkailuun? Ihmiset menevät Islantiin luonnon, eivät auringon takia. En kokenut hellepäivää. Geologinen aktiivisuus. Ilmasto ei ehkä muutu, mutta rikin haju ilmassa on kyllä välillä. Ei kiva.

Mihin kasvillisuusvyöhykkeeseen Islanti kuuluu?

Joo, siis Islanti kuuluu enemmänkin siihen tundra- ja vuoristokasvillisuusvyöhykkeeseen. Vaikka siellä onkin sitä kylmää, niin se Golfvirta pitää sen sään aika leutona, mikä on jännä juttu kyllä. Mutta joo, ei siellä nyt mitään sademetsiä kasva, se on ihan selvä.

Ja sitähän on niitä vuoria ja jäätiköitä, niin ne vie aika paljon tilaa. Joten kasvillisuus peittää siitä maasta vaan ehkä sen neljäsosan, jos sitäkään. Siellä on paljon myös sitä hiekkaa, mitä se eroosio tekee.

Mutta joo, ihan siellä eteläkärjessä on kuulemma jotain havumetsääkin. En oo ihan varma siitä, mut joku sanoi joskus. Mutta pääasiassa se on sitä tundraa, missä kasvaa vaan niitä matalia kasveja ja sammalia.

Tässä vielä vähän tiivistettynä:

• Vyöhykkeet: Pääasiassa tundra ja vuoristokasvillisuus.
• Eteläkärki: Sieltä löytyy kuulemma havumetsää.
• Golfvirta: Pitää ilmaston leutona, mikä on aika yllättävää sen sijainnin vuoksi.
• Kasvillisuuden määrä: Vain noin neljäsosa maasta on kasvillisuuden peitossa.
• Syy vähäiselle kasvillisuudelle: Jäätiköt ja eroosion aiheuttamat hiekkamaat vievät tilaa.

Onko Islannissa eläimiä?

Kyllä siellä on. Ne lampaat tulevat ensimmäisenä mieleen. Niitä on ihan kaikkialla, vaeltamassa vapaana karussa maisemassa. Ne näyttävät niin yksinäisiltä, mutta samalla ne kuuluvat sinne täysin.

Ja ne hevoset. Niissä on jotain vanhaa ja syvää. Ne seisovat tuulessa ja tuiskussa, vankkoina, eivätkä tunnu välittävän mistään. Olen nähnyt ne omin silmin, kun ajoin sitä ykköstietä ympäri joskus kesäkuun alussa. Sitä miettii täällä hiljaisuudessa, miten sitkeitä ne ovat.

Mutta oikeastaan Islanti on lintujen maa. Se on se todellinen, alkuperäinen elämä siellä. Se meteli niillä lintukallioilla on ihan toisesta maailmasta, kun muualla on niin hiljaista. Lunneja on tuhansia. Ne ovat jotenkin koomisia ja traagisia samaan aikaan.

On outoa ajatella, että maalla ei ole juuri mitään omaa. Vain se kettu, naali, joka on selvinnyt siellä yksin halki aikojen. Kaikki muu on ihmisen tuomaa tai tulee mereltä. Se on vähän surullista.

• Ainoa alkuperäinen maanisäkäs:Naali (tunturikettu). Muut maanisäkkäät, kuten minkit, rotat, hiiret ja porot, ovat ihmisen tuomia.

• Yleisimmät kotieläimet:Islanninhevonen ja islanninlammas ovat omia, puhtaina pidettyjä rotujaan. Lisäksi on nautoja ja islanninlammaskoiria.

• Linnut: Islannissa on tavattu yli 300 lintulajia. Saarilla pesii valtavia määriä merilintuja. Lunni on näistä tunnetuin. Muita lajeja ovat muun muassa kiiruna, merikotka ja tunturihaukka.

• Merieläimet: Rannikoilla elää runsaasti hylkeitä. Islannin vesillä tavataan myös lukuisia valaslajeja, kuten ryhävalaita, lahtivalaita ja sinivalaita.

Missä Islanti sijaitsee?

Islanti on saarivaltio Pohjois-Atlantilla, Grönlannin ja Norjan välissä, juuri pohjoisen napapiirin eteläpuolella.

Tarkemmin sanottuna se on Euroopan ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välinen avoeroriihen näyttämö. Se lilluu siellä yksinään, kuin unohdettu peruna kiehuvassa vedessä, muistuttaen maailmaa siitä, että planeettamme on edelleen keskeneräinen projekti.

Mitä Islanti oikein on? No, se on kuin luonnon oma absurdin teatterin näyttämö.

• Väkiluku:388 000 ihmistä. Vähemmän kuin Tampereen seudulla, mutta heillä on oma valtio, omat lentoyhtiöt ja euroviisuedustaja, joka saa aina oudon vähän pisteitä. Melkoinen saavutus.

• Pinta-ala:103 000 neliökilometriä. Jokaiselle asukkaalle on siis tilaa enemmän kuin tarpeeksi. Ei tarvitse kuunnella naapurin riitoja, koska naapuri asuu todennäköisesti seuraavan tulivuoren takana.

• Luonne: Maa on geologisesti teini-ikäinen: kiukuttelee jatkuvasti, purskauttaa finnejä (eli tulivuoria) ja muuttaa mieltään (jäätiköt sulavat). Se on paikka, jonne mennään, kun halutaan tuntea itsensä pieneksi ja sääelementtien armoilla olevaksi hyönteiseksi. Suosittelen.

Muutama lisähuomio, joita et kysynyt mutta kerron silti:

Islannin kieli on käytännössä muinaisnorjaa. He pystyvät lukemaan tuhat vuotta vanhoja saagoja kuin eilistä iltapäivälehteä. Me taas yritämme tulkita, mitä teini kirjoitti TikTokiin. Pientä perspektiiviä.

Sukunimiä ei juuri ole. Olet isäsi tai äitisi poika (son) tai tytär (dóttir). Jónin poika on Jónsson, Bryndísin tytär on Bryndísdóttir. Yksinkertaista ja hämmentävän loogista. Puhelinluettelo on järjestetty etunimen mukaan, mikä on täydellistä kaaosta ulkopuoliselle.

Maa tuottaa energiansa poraamalla reiän maahan. Lämmin vesi ja sähkö tulevat maan alta kuin taikaiskusta. Ei ihme, että sähkölaskut eivät aiheuta samanlaista eksistentiaalista kauhua kuin meillä täällä pimeässä Pohjolassa. He uivat ulkona lämpimissä altaissa vaikka keskellä lumimyrskyä. Pelkkää rehentelyä.

Miksi Islannissa ei ole metsää?

Islannissa ei ole metsiä. Ihmiset tuhosivat ne.

Viikingit saapuivat ja raivasivat maan. Metsät katosivat polttopuiksi, laivoiksi, taloiksi. Jäljelle jäi avoin, haavoittuva maa. Maaperä oli paljas tuulen ja tuhkan armoilla.

Ennen Islanti oli toisenlainen. Saarta peitti matala koivumetsä. Noin neljännes maasta. Nyt se on muisto.

Tuuli ja vulkaaninen tuhka viimeistelivät työn. Maaperä erodoitui. Muuttui autiomaaksi. Kylmäksi ja karuksi. Nykyinen maisema on seuraus, ei alkutila.

• Metsäpeite: Nykytila on niukka. Metsää on alle 2 % pinta-alasta.
• Uudelleenmetsitys:Islanti istuttaa metsiä pakon edessä. Tavoite on suojella maata eroosiolta. Ei luoda talousmetsiä. Toimintaa johtaa Skógræktin, Islannin metsävirasto.
• Lajikkeet: Istutettavat puut eivät ole vain alkuperäistä koivua. Siperianlehtikuusi, kontortamänty, alaskanpoppeli. Sitkeitä lajeja, jotka kestävät.
• Haasteet: Kasvu on hidasta. Kylmä ilmasto, lyhyt kesä, ohuet maakerrokset. Laiduntavat lampaat.