Mikä on Ruotsin BKT asukasta kohden?

Ruotsin BKT asukasta kohden vuonna X?

Mä oon aina ihmetellyt, miten ne Ruotsin jutut menee. Siis se BKT asukasta kohden, se on niin iso luku.

Viime syksynä kun oltiin Tukholmassa syyskuun puolivälissä, kiertelin niitä kauppoja ja mietin, että onhan täällä porukalla rahaa. Se 43 000 euroa vuodessa, se on kyllä enemmän kuin meillä keskimäärin, melkein tuhat euroa enemmän viikossa.

Kun vertaa sitä EU:n keskiarvoon, se 37 600 euroa, niin Ruotsi on kyllä kärjessä. Tuntuu, että ne panostaa siihen kauppaan ja teollisuuteen ihan eri tavalla.

Se 3,2 prosenttia koko EU:n BKT:sta, se on iso pala. Mietin vaan, mihin ne kaikki rahat oikein menee, kun tuntuu, että kaikki on niin kallista sielläkin. Mutta kyllähän ne ostaa, se näkyy.

Mitä tarkoittaa BKT per henki?

Yön keskellä, kaikki on hiljaisempaa. Ajatukset kiertävät, en saa unta. Tässä sitä taas miettii, mitä tällaiset luvut oikeasti kertovat. BKT per henki, se on sellainen termi.

Mitä se nyt olikaan? Kai se on vain maan koko bruttokansantuote jaettuna sen asukasluvulla. Niin, niin yksinkertaista. Sitä kautta sen pitäisi kertoa, miten hyvin meillä menee, taloudellinen hyvinvointi yksilöä kohden. Ja kansainväliseen vertailuun sitä käytetään. Niin ne sanovat.

Mutta kertoiko se oikeasti mitään? Se tuntuu niin kylmältä luvulta, siinä on vain numeroita. Eihän se kerro minusta tai sinusta. Vaikka Suomen BKT per henki olisikin korkea, tarkoittaako se, että minä olen onnellinen tai edes pärjään? En tiedä. Kaikki ympärillä tuntuu niin epävarmalta.

Muistan kun opiskelin taloustiedettä vuosia sitten. Silloin se tuntui niin selvältä, että tämä luku on tärkeä. Nyt kun ikää on tullut ja elämää nähnyt, se tuntuu vain yhdeltä mittarilta muiden joukossa. Mittari, joka ehkä enemmän hämmentää kuin selventää. Se jättää niin paljon pois.

Mitä se ei kerrokaan:

• Tulojen jakautumisesta – Voihan BKT olla korkea, mutta rikkaat rikastuivat ja köyhät köyhtyivät. Se ei erottele sitä.
• Elämänlaadusta – Onnellisuus, terveys, vapaa-aika, ne jäävät kokonaan ulkopuolelle. Eihän niitä voi mitata rahalla.
• Ympäristön tilasta – Tuotanto lisää BKT:ta, mutta pilaako se samalla ympäristöä? Se osa jää pimentoon.
• Vapaaehtoistyöstä tai kotityöstä – Kaikki se arvokas työ, jota ihmiset tekevät ilman palkkaa, ei näy missään. Ei, vaikka se olisi yhteiskunnan kannalta korvaamatonta.

Ehkä se on hyvä indikaattori, jossain mittakaavassa. Mutta tuntuu, että se antaa liian yksipuolisen kuvan. Yö on niin pitkä, ja nämä ajatukset vain jatkuvat. Mitä me sitten oikeasti mittaamme, kun haluamme tietää, miten ihmisillä menee? Ei se voi olla vain raha. Ainakaan minun kohdallani.

Miten BKT lasketaan?

Tuon Suomen maaperällä pyörineen työn arvo, euroiksi mitattuna. Se kuvaa sitä vilinää, sitä elämää, joka on täällä syntynyt, kaiken sen kasvun ja kehityksen mitta.

• Arvonlisäysmenetelmä: Se on kuin palapelien kokoamista. Otetaan yrityksen myyntitulot, se raha mikä sisään tuli, ja siitä vähennetään se, mitä se on joutunut muilta ostamaan. Se ero, se jäänyt lisäarvo, se on se osuus, joka lasketaan mukaan. Se on kuin kasvien kasvun mittaamista, se mikä uutta on syntynyt, ei se multa, mistä se on kasvanut.

• Julkinen sektori: Täällä se on hieman erilaista, hiljaisempaa ehkä. Se mitataan niillä palkoilla, joita ihmisille on maksettu, sillä työllä, joka on tehty yhteisen hyvän eteen. Ja sitten lisätään ne poistot, se kuluminen, mikä tapahtuu kaikessa. Se on kuin sillan rakentamista, ei se puu ja betoni, vaan se työ ja se ajatus, joka sen synnytti.

Se on kuin historian kirja, joka kertoo maan talouden tarinaa. Jokainen vuosi tuo uuden luvun, uuden arvion siitä, mitä on saatu aikaan. Se on kuin sormenjälki, joka kertoo jotain olennaista tästä hetkestä. Se on se kokonaiskuva, se suuri kuva, joka piirtyy esiin.

Ajatus siitä työn ja luovuuden jatkuvasta virrasta, joka muuttuu numeroiksi. Se on kuin jokien virtausta, joka muuttuu meren laajuudeksi. Jokainen pieni puro, jokainen pieni teko, kaikki se lasketaan lopulta osaksi jotain suurempaa, jotain joka kuvaa koko maata. Se on se elämän syke, talouden syke, joka tuntuu ja kuuluu.

Mistä BKT kertoo?

BKT: Talouden sykkivä sydän, yksi mittari monista. Bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan on ikään kuin kansantalouden vuosikertomus, joka pyrkii kiteyttämään kaiken sen arvon, mitä kotimaiset tuotantoyksiköt ovat vuoden aikana saaneet aikaan. Ajattele sitä kuin valtavaa kirjanpitoa maan kaikesta tuotannosta – tavaroista ja palveluista, jotka ovat päätyneet kuluttajien, yritysten tai valtion käyttöön.

BKT:n muutos kertoo meille tarinaa talouskasvusta. Kun BKT kasvaa, se tarkoittaa, että olemme onnistuneet tuottamaan enemmän tavaroita ja palveluja kuin edellisenä vuonna. Se on yleensä hyvä uutinen, merkki pirteämmästä taloudesta. Mutta onko se koko totuus? Ei todellakaan.

• Mitä se ei kerro: BKT ei kerro mitään tulonjaon oikeudenmukaisuudesta tai siitä, onko kasvu kestävällä pohjalla. Voimme tuottaa enemmän, mutta jos hyödyt kasaantuvat harvoille tai jos kasvu tapahtuu ympäristöä tuhoamalla, niin BKT:n lukema ei kerro koko kuvaa. On kuin katsoisi vain auton nopeusmittaria; se kertoo kuinka nopeasti mennään, mutta ei minne tai millaisessa kunnossa tie on.

• Tuotannon mittari: BKT keskittyy nimenomaan siihen, mitä on tuotettu. Se on kuin mittaisi leiväntekijän työtä laskemalla leipien määrän. Mutta se ei kerro, ovatko leivät hyviä vai huonoja, tai kuinka paljon työtä niiden tekemiseen meni.

• Globaali vertailu: BKT:tä käytetään laajasti maiden välisten talouksien vertailuun. Se antaa yhden standardin, jolla voidaan arvioida, miten eri kansantaloudet pärjäävät suhteessa toisiinsa. Kuten vaaka, jolla punnitaan erilaisia painoja.

• BKT per capita: Usein BKT jaetaan väkiluvulla, jolloin saadaan BKT per capita (asukasta kohden). Tämä antaa paremman kuvan yksilön keskimääräisestä taloudellisesta tilanteesta, mutta edelleenkään se ei kerro kaikkea hyvinvoinnista. Onhan se keskiarvo; osa voi olla todella rikkaita ja osa todella köyhiä, ja keskiarvo ei paljasta tätä eroa.