Onko Sibelius säveltänyt Maamme-laulun?

Onko Sibelius säveltänyt maamme laulun? Totuus säveltäjästä

Kysymys siitä, onko sibelius säveltänyt maamme laulun, askarruttaa monia suomalaisen musiikin ystäviä. Kansallisten merkkiteosten taustojen tunteminen estää väärinkäsityksiä ja auttaa ymmärtämään kulttuurihistoriaamme oikein. Virheellisten uskomusten välttäminen syventää arvostusta maamme arvokkaita sävellyksiä kohtaan. Ota selvää historian faktoista ja opi tunnistamaan kansallislaulumme todellinen luoja.

Kuka on todellisuudessa säveltänyt Maamme-laulun?

Jean Sibelius ei ole säveltänyt Maamme-laulua. Tämä suomalaisten rakastama kansallislaulu on todellisuudessa saksalaissyntyisen Fredrik Paciuksen sävellys vuodelta 1848. Moni sekoittaa nämä kaksi mestaria keskenään, koska jean sibelius finlandia hymni on toinen äärimmäisen tärkeä kansallinen teos.

Ollaanpa hetki rehellisiä - tämä väärinkäsitys on yllättävän yleinen. Itsekin muistan nuorena musiikin opiskelijana menneeni täysin solmuun näiden kahden sävellyksen historian kanssa, kun piti nopeasti vastata tenttikysymykseen. Se tuntui silloin suorastaan hävettävältä. Mutta logiikka sekaannuksen takana on selkeä: Sibelius on Suomen kansallissankari musiikin saralla, joten on helppoa olettaa automaattisesti hänen kirjoittaneen myös kansallislaulun. Tosiasia kuitenkin on, että Maamme-laulu sai ensiesityksensä jo silloin, kun Sibelius ei ollut vielä edes syntynyt.

Fredrik Pacius ja Maamme-laulun historialliset juuret

Musiikki syntyi nopeasti, melkein kuin vahingossa. fredrik pacius maamme laulu syntyi, kun Helsingin yliopiston musiikinopettajana toiminut Pacius sävelsi tunnetun melodian Johan Ludvig Runebergin runoon vain muutamassa päivässä toukokuussa 1848. Teos esitettiin ensimmäisen kerran Flooran päivän juhlassa Kumpulan kentällä Helsingissä.

Sävellys vakiinnutti paikkansa kansakunnan sydämessä hämmästyttävän nopeasti. Laulun sanat olivat alun perin ruotsinkieliset, mutta myöhemmin ne käännettiin suomeksi, mikä teki teoksesta entistä saavutettavamman koko väestölle. Kiinnostavaa kyllä, samaa Paciuksen säveltämää melodiaa käytetään myös Viron kansallislaulussa. Yhteinen sävel sitoo kahta naapurimaata yhteen edelleen.

Jean Sibelius ja Finlandia-hymnin syntyvaiheet

Sibeliuksen kädenjälki näkyy toisessa monumentaalisessa teoksessa. Jean Sibelius sävelsi Finlandia-teoksen alun perin osaksi sanomalehdistön päivien puolustustapahtumaa vuonna 1899 vastalauseena Venäjän keisarikunnan tiukentuvalle sensuurille.

Tämä sävelruno - ja erityisesti sen loppupuolen harras hymniosio - muodostui välittömästi suomalaisen identiteetin ja itsenäisyystahdon symboliksi. Aluksi teosta esitettiin eri nimillä, jotta viranomaiset eivät olisi kieltäneet esityksiä. Vasta myöhemmin runoilija Veikko Antero Koskenniemi kirjoitti hymniin ne sanat, jotka nykyään tunnemme. Vuonna 1940 valmistunut sanoitus muutti orkesteriteoksen osan itsenäiseksi kuorolauluksi, jota moni pitää Suomen epävirallisena toisena kansallislauluna.

Harvoin näkee yhtä vahvaa musiikkikappaletta. Teoksen voima perustuu sen dramaattiseen rakenteeseen ja kykyyn herättää syviä tunteita ilman suoria kansanmusiikkilainojakin. Kun kuuntelee sen synkkää vaskipuhallinaloitusta, voi melkein tuntea sen ajan poliittisen paineen ja ahdistuksen omassa kehossaan.

Maamme-laulu ja Finlandia-hymni vertailussa

Suomessa on kaksi suurta kansallista sävellystä, jotka usein sekoitetaan keskenään. Niiden taustat, tekijät ja alkuperäiset tarkoitukset eroavat kuitenkin merkittävästi.

Maamme-laulu (Suomen virallinen kansallislaulu)

• Ylioppilaiden kevätjuhlan laulu Flooran päivänä
• Fredrik Pacius
• Vuosi 1848
• Johan Ludvig Runeberg (suomennos Paavo Cajander)

Finlandia-hymni (Suomen tärkein kansallinen hymni)

• Vastalause ja poliittinen mielenosoitus Venäjän sensuuria vastaan
• Jean Sibelius
• Vuosi 1899 (hymniosio irrotettu omaksi teoksekseen myöhemmin)
• Veikko Antero Koskenniemi (vuonna 1940)

Mikon oivallus itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa

Mikko, helsinkiläinen historianopiskelija, valmisteli puhetta paikalliseen itsenäisyyspäivän juhlaan. Hän oli täysin varma siitä, että voisi mainita Jean Sibeliuksen molempien suurten kansallissävellysten isäksi.

Ensimmäisessä luonnehtimassaan tekstiversiossa hän kirjoitti suoraan Sibeliuksen luoneen Maamme-laulun sävelet osana nuoruuden intoaan. Hän ei tarkistanut asiaa mistään luottaen vahvaan mututuntumaansa.

Hänen opettajansa huomautti virheestä juuri ennen esitystä, mikä aiheutti Mikolle lyhyen paniikin ja pakotti hänet selaamaan kiireessä läpi vanhoja musiikin historian kirjoja kirjastossa.

Mikko korjasi puheensa ja oppi samalla, että laulujen välillä on puolen vuosisadan pituinen aikajänne. Hän piti onnistuneen puheen ja muistaa eron nykyään poikkeuksetta.