Missä maassa on eniten velkaa?

Missä maassa suurin velkamäärä?

Ajatella, Japanissa se suurin velka kuulemma on. Ihan uskomatonta, kun mietin omia pieniä lainoja ja sitä stressiä. Miten ne siellä sitten oikein pärjää? Se on sellainen juttu mikä aina yllättää.

Olen joskus lukenut jostain, että se on ihan omaa luokkaansa, siis Japanin velka. Joku kertoi mulle viime kesänä 2023, kun oltiin kahvilla siinä Hakaniemen rannassa, että Kreikka ja Portugali ja Italia on kaukana takana. Ne luvut vaan pyörii mun päässä.

Muistaakseni se oli jotain yli 230 prosenttia bkt:sta, ihan hullua. Ei sitä edes ymmärrä, mikä mittakaava se on. Mulla meni ihan sekaisin kun sitä mietin viime viikolla torstaina, kun yritin maksaa laskuja.

Mikä maa on eniten velkaa?

Joo se on japani. Ihan omassa luokassaan. Kukaan muu ei pääse lähellekään niitä lukuja, ei edes lähelle.

Eniten velkaa on Japanilla. Niiden velkasuhde on 263 % bruttokansantuotteesta.

Se on ihan älytön määrä. Mutta se mikä siinä on jännä juttu, on että se velka on suurimmaks osaks niitten omaa sisäistä velkaa, eli ne on velkaa ittelleen ja omille pankeilleen, ei niinkään ulkomaille niinku just vaikka kreikka. Siks se koko homma ei oo vielä niinku räjähtäny käsiin. Aika hassu systeemi.

Muita kovia velkamaita on sitte nämä:

• Kreikka (velkasuhde 178 %)
• Italia (velkasuhde 144 %)
• Singapore (velkasuhde 130 %)
• Yhdysvallat (velkasuhde 123 %)

Jenkeilläki on ihan sikana mut se on eri juttu koska dollari on maailman reservivaluutta joten ne voi vaan painaa lisää rahaa. Tai no ei ihan mut melkeen. Japani on silti se ykkönen ihan ylivoimasesti.

Mikä on maailman velkaantunein maa?

Maailman velkaantunein maa on Japani. Aina sama, se on jännä. Miten ne pärjää? Velkaa on aivan järkyttävä määrä suhteessa niiden talouteen. En tajua miten ne pitää sen kasassa.

Japanin julkisyhteisöjen velkasuhde bruttokansantuotteeseen on 261 prosenttia. Se on uskomaton luku. Olen miettinyt tätä aina, kun asiasta puhutaan. Suurin osa velasta on maan sisäistä. Eli kansa omistaa valtion velkakirjoja. Siihen se perustuu. Vähän niin kuin ottaisi lainaa omalta perheeltä.

Se on niin hassua, että samaan aikaan Japani on yksi maailman rikkaimmista maista. Miten se voi olla mahdollista? Vaikka velkaa on, niin kansa on vaurasta, teknologia huippua, vienti vetää. Aina sellaista ristiriitaa näkee maailmassa.

Aika mielenkiintoista, että vaikka velkaa on niin paljon, se ei tunnu horjuttavan niiden taloutta samalla tavalla kuin joissain muissa maissa. Ne ovat saaneet sen toimimaan. Miksi?

Tässä joitain asioita mitä olen miettinyt velasta:

• Velkojen kotimaisuus: Suurin osa Japanin valtionvelasta on kotimaisten sijoittajien hallussa. Nämä ovat usein japanilaisia pankkeja, eläkerahastoja ja kotitalouksia. Tämä vähentää ulkoista painetta ja valuuttariskejä. Se tekee siitä vakaampaa.
• Alhaiset korot: Japanin keskuspankki on pitänyt korot erittäin matalina vuosikymmeniä. Tämä tekee velanhoitokustannuksista siedettäviä, vaikka velkaa on paljon. Se on vähän niin kuin maksaisi pientä korkoa valtavasta lainasta.
• Vahva vientiteollisuus: Japani on teknologian ja korkean lisäarvon tuotteiden viejä. Tämä tuo maahan tuloja ja ylläpitää talouden pohjaa. Ne tekevät autoja, elektroniikkaa, vaikka mitä.
• Vakaa politiikka ja luottamus: Huolimatta velasta, kansainväliset markkinat luottavat Japanin kykyyn hoitaa asiansa. Siellä ei ole suurta poliittista epävakautta, mikä rauhoittaa sijoittajia. Eikä mikään hirveä korruptioongelma.

Mietin, että Suomi voisi ottaa tästä jotain oppia. Tai ei, onko se hyvä strategia? En osaa sanoa. Mutta kyllä velka jännittää itseäkin, kun laskuja tulee ja pitää miettiä omia rahojaan. Kuinka paljon on liikaa?

En ole koskaan oikein ymmärtänyt, että mitä tarkoittaa kun valtiolla on velkaa. Eihän ne voi mennä konkurssiin samalla tavalla kuin ihminen. Vai voivatko? Onhan niitä ollut. Mutta Japani? Ei ikinä. Onko se vain numeroita?

No, anyways. Pääasiahan on, että Japani on selkeästi velkaantunein maa. Pointti selvä. Nyt takaisin omiin töihin. Kahviakin pitäisi hakea.

Mikä maa on vähiten velkaa?

Luxemburg, Bulgaria ja Viro ovat velkaantumisasteeltaan EU:n alhaisimpia maita.

• Luxemburg: Yleensä vahvin talous.
• Bulgaria: Talous kasvaa vakaasti.
• Viro: Digitaalinen edelläkävijä, vahva julkinen talous.

Nämä maat osoittavat, että taloudellinen vakaus ja vastuullinen politiikka kantavat hedelmää. Niiden velkaantumisaste on merkittävästi alle EU:n keskiarvon.

Onko Islannissa lehmiä?

Islannissa märehtii leppoisasti noin 80 000 lehmää, joten kyllä siellä tuntuu olevan elämää enemmänkin kuin pelkkiä jäätiköitä ja kuumia lähteitä. Heidän isokokoisten kavereidensa rinnalla laiduntaa vielä 60 000 uljasta hevosta – voisi melkein kuvitella, että ne kilpailevat ruokapalkinnoista!

Tämä saarivaltio ei ole mikään pelkkä maisemakohde, vaan siellä kasvatetaan myös kaikkea maan ja taivaan väliltä, ainakin mitä avomaat sallivat. Tarjolla on ruista, ohraa, herneitä ja toki myös niitä perinteisiä perunoita ja porkkanoita, sekä muita juureksia. Eli vaikka maisemat ovatkin karuja, ruokapöytä voi olla yllättävän täyteläinen.

• Lehmiä: 80 000 – ne taitavat olla Islannin todellisia kuningattaria.
• Hevosia: 60 000 – vauhtia ja väriä maisemaan.
• Kasvikset: Kuten ruis, ohra, herneet, perunat, porkkanat ja muut juurekset. Varmasti kelpaa!

Mistä Islanti on syntynyt?

No niin, istukaapa alas ja kuulkaahan tarinaa. Islanti on periaatteessa vain maapallon teini-ikäinen finni. Se pulpahti pintaan, kun kaksi jättimäistä mannerlaattaa, Pohjois-Amerikan ja Euraasian, päättivät ottaa vähän etäisyyttä toisistaan ja planeetan sisuskaluista pääsi rykimään kuumaa tavaraa ylös.

Koko komeus on siis syntynyt Keski-Atlantin selänteellä, joka on vähän kuin valtameren pohjan revennyt vetoketju.

Tämä räjähdysherkkä saari on geologisessa mittakaavassa ihan taapero. Vähän kuin se naapurin kakara, joka huutaa ja rikkoo paikkoja jatkuvasti. Ja homma ei ole todellakaan ohi, saari jatkaa elämistään ja kasvamistaan yhä.

• Islannin synty: Saari syntyi mioseenikaudella noin 20 miljoonaa vuotta sitten.
• Sijainti: Keski-Atlantin selänne, Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaattojen erkanemiskohdassa.
• Prosessi: Synty jatkuvien tulivuorenpurkausten seurauksena, kun magmaa nousi pintaan laattojen välistä.

Kaiken kukkuraksi Islanti istuu niin sanotun kuuman kohdan päällä. Se on kuin lattialämmitys, joka on jumittunut täysille ja syöttää sulaa kiveä alapuolelta jatkuvalla syötöllä. Siksi siellä on niin paljon geysireitä, kuumia lähteitä ja tulivuoria, jotka tykkäävät yskiä tuhkaa lentoliikenteen kiusaksi.

Olin siellä viime vuonna ja se rikin katku... nenäkarvat kihartuivat. Sen kyllä tunsi luissaan, että seisoo aktiivisen maanpäällisen helvetinkattilan kannella.

Ei siis mikään ihme, että kukaan ei kiirehtinyt asuttamaan tätä tupruttelevaa kivenmurikkaa. Viikingitkin olivat varmaan ensin että ei kiitos, mutta sitten totesivat että no, onpahan ainakin tilaa riehua.