Mitä tarkoittaa Suomen ylikulutuspäivä?

Mitä tarkoittaa Suomen ylikulutuspäivä ja milloin se on?

Suomalaisten ylikulutuspäivä. Kuulostaa hurjalta, eikö? Se päivä, kun olemme syöneet maapallon meille varatun kakunpalan loppuun.

Perjantai ja ylikulutuspäivä. Tänä vuonna se osui aika aikaisin, tuntuu kuin vasta eilen olis ollut joulu.

Kakkupala loppuun, ja sitten eletään velaksi. Luonnon velaksi.

Muistan viime vuonna, kesäkuussa jossain päin Suomea, näin uutisen tästä. Tuntui hassulta silloin, nyt ei niinkään.

Ylikulutuspäivä tarkoittaa että Suomi on käyttänyt kaikki uusiutuvat luonnonvarat mitä “pitäisi”. Ja päästöt ilmakehään, nekin paukkuu yli.

Ajattelen sitä aina, kun käyn kaupassa. Mitä oikeasti tarvitsen? Ostinko taas liikaa banaaneja?

Miten ylikulutuspäivä lasketaan?

Pimeää. Kello näyttää jotain kolmen jälkeen. Mietin tätä ylikulutuspäivää. Miten se oikein lasketaan?

• Biokapasiteetti. Se, mitä maa pystyy tuottamaan.
• Ekologinen jalanjälki. Se, mitä kulutamme.

Jaetaan ne keskenään. Kerrotaan 365:llä. Niin se päivä tulee.

Tänä vuonna se oli jo heinäkuussa. Muistan sen uutisesta. Heinäkuu. Keskellä kesää. Ja kaikki jo käytetty.

Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Loppuvuosi velaksi? Mistä? Luonnolta? Tulevaisuudelta?

Mietin, mitä minä voisin tehdä. Oma jalanjälki. Liian iso varmasti. Ahdistaa.

• Biokapasiteetti: Maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja.
• Ekologinen jalanjälki: Ihmiskunnan kuluttaman luonnonvarojen määrä.
• Ylikulutuspäivä: Se päivä, kun ihmiskunnan kulutus ylittää maapallon biokapasiteetin.

Kaava: (Maan biokapasiteetti / Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki) * 365.

Loppuvuosi eletään velaksi. Käytetään uusiutumattomia luonnonvaroja. Kulutetaan enemmän kuin maapallo pystyy tuottamaan.

Mitä seurauksia ylikulutuksella on Suomessa?

Yö on taas pitkä. Ajatukset pyörivät päässä, ylikulutuksesta… Se ahdistaa.

Suomi kuluttaa liikaa. Metsät katoaa, järvet kuolee. Näkee sen ihan silmillään, kun käy mökillä. Muistan lapsuudesta kirkkaat joet, nyt ne on sameita, kalat katoaa. Onko tätä oikeasti pakko jatkaa?

• Metsäluonto köyhtyy. Puuta kaadetaan liikaa. Biodiversiteetti kärsii. Lapseni eivät ehkä koskaan näe samanlaista luontoa kuin minä.
• Kalakanta uhkaa romahtaa. Ylikalastus ja saastuminen. Miten voi olla niin kylmäsydämisiä?
• Arvokkaita luontoalueita häviää. Rakennusbuumi syö maaseutua. Onko talous tärkeämpää kuin tulevaisuus?
• Ulkomaillakin on vaikutuksia. Tuotanto kuluttaa resursseja ja tuottaa saasteita. Meillä on vastuu, vaikka se tapahtuu toisella mantereella.

Tämä tuntuu niin epätoivoiselta. Kuka ottaa vastuuta? Poliitikot puhuu, mutta tekevätkö he tarpeeksi? Minä en tiedä mitä tehdä. Tuntuu, että yksittäinen ihminen on voimaton. Mutta silti, ehkä jokainen pieni teko auttaa. Ehkä. Onko tämä kaikki mitä voimme tehdä?

Päättäjien vastuu on suuri. Heidän tehtävänsä on varmistaa kestävä kehitys, mutta se ei näytä onnistuvan. Heidän tulisi säädellä kulutusta ja suojella luontoa tehokkaammin. Järjestelmä on rikki.

Milloin on Suomen ylikulutuspäivä 2025?

Huh, huh… maaliskuun tuulet puhalsivat jo kevään ennustetta. Muistan sen päivän, huhtikuun kuudennen. Suomen ylikulutuspäivä, 6.4.2025. Ajatus painoi kuin kivi rinnassa. Maapallon resurssit, ne loppuvat. Niin nopeasti. Kuin hiekka kämmenestä lipuisi.

Kevät oli kaunis. Lumikellojen valkoiset kellojen helinää – mutta hiljainen hälytys kellojen soinnissa. Maan resurssien kulutus, se oli jo ylittänyt kestävyysrajat. Muistan sen tunteen: turhautuminen, suru ja pettymys. Maailma tuntui kuristavan henkeä.

• Ylikulutuspäivä: se päivä, jolloin olemme käyttäneet vuoden resurssit.
• Luonto köyhtyy: meidän ahneudestamme.
• Tulevaisuus hämärtyy: mitä tapahtuu, kun kaikki on kulutettu?

Kuinka kauan me vielä voimme jatkaa tätä? Kuinka kauan maapallo kestää? Kysymykset kaikuvat päässäni, vieläkin. Niin kauan kuin ne ovat vasta kysymyksiä, meillä on vielä aikaa muuttaa asioita.

Kuluvan vuoden kuudes huhtikuuta, 2025. Päivämäärä, joka jää mieleen. Ylikulutuspäivä. Se muistutus siitä, mitä me olemme tehneet ja mitä meidän on vielä tehtävä. Maan päivä, maailma, meidän vastuumme. Kevät, ja sen varjossa ylikulutuksen varjo.

Mitä ylikulutuspäivä tarkoittaa?

Ylikulutuspäivä? Se on kuin maapallon luottokortin laskun eräpäivä, vain paljon dramaattisempi. Me ollaan syöty kaikki kakut jo heinäkuussa, ja joulukuuhun asti eletään luotolla. Tämä siis tarkoittaa, että olemme kuluttaneet luonnonvaroja enemmän kuin planeetta pystyy uusiutumaan ja puhdistamaan.

• Yhteenveto: Olemme ylivelkaisia luonnolle.
• Metafora: Kuin syömässä kaikki jäätelö ennen kesälomaa. Jäljellä on vain pettymys ja kyyneleet.

Ajatella, vuonna 2023 ylikulutuspäivä oli jo heinäkuussa. Meillä on siis viisi kuukautta jäljellä elää kuin lohikäärmeet, ennen kuin planeetan ekologisen tilin saldo menee punaiselle. Muistaakseni se oli jopa 2. heinäkuuta tänä vuonna.

Kuinka tämä liittyy minun elämääni? No, se tarkoittaa, että mun avocadotoastin hiilijalanjälki painaa Maata enemmän kuin haluaisin myöntää. Ja kaikki ne farkut, joita en koskaan käytä… Äh, ekologinen häpeä on pahinta.

Mitä voi tehdä? Kyllä, tiedän. Ei ole helppoa. Mutta alkaa voi pienistä: kierrätys, kestävämpi kulutus, vaikkapa lentomatkojen vähentäminen. Ja toki ruokavalio on tärkeä. Mieluummin ruoho pihviä kuin pihvi ruohoa.

Yhteenveto: Ylikulutuspäivä on ekologinen reality check. Se on meidän kollektiivinen peilikuva, jossa näemme oman ahneuden ja kulutushimomme. Otetaan tästä opiksi. Mutta ehkä sitä avocadotoastia ei tarvitse tänään syödä. Olen kuitenkin kuullut, että leipä ja tomaatti on myös ihan hyvää.

#Kulutuspäivä #Suomi #Ylikulutus