Mitä leski saa?

Mitä leski saa: Kelan ja työeläkelaitoksen tuet

Puolison kuolema aiheuttaa suuria muutoksia taloudelliseen tilanteeseen. Selvitä mitä leski saa taloudellisena tukena säästyäksesi ylimääräisiltä huolilta vaikeana aikana. Tukien perusteiden ja eri myöntäjien ehtojen oikea ymmärtäminen auttaa turvaamaan oikeutesi sekä välttämään taloudelliset menetykset kriisin keskellä.

Mitä leski saa puolison kuoleman jälkeen?

Leskeneläke on tarkoitettu taloudelliseksi tueksi tilanteessa, jossa puoliso menehtyy. Tämä perhe-eläke muodostuu kahdesta eri lähteestä maksettavista tuvista: Kelan maksamasta leskeneläkkkeestä ja edunjättäjän työeläkelaitos leskeneläke -järjestelmän myöntämästä työeläkeperusteisesta leskeneläkkeestä. Oikeus tukiin riippuu monesta tekijästä, kuten parisuhteen muodosta, lesken iästä ja mahdollisista yhteisistä lapsista.

Kelan maksama leskeneläke ja sen osat

Kelan myöntämä leskeneläke koostuu alkueläkkeestä sekä mahdollisesta jatkoeläkkeestä. Alkueläkettä maksetaan puolison kuolemaa seuraavan kuukauden alusta lukien korkeintaan kuuden kuukauden ajan. Sen suuruus on 388,92 euroa kuukaudessa, eikä lesken omaisuus tai omat tulot vaikuta alkueläkkeen määrään.

Alkueläkkeen päättymisen jälkeen leski voi olla oikeutettu jatkoeläkkeeseen, joka koostuu perusmäärästä ja mahdollisesta tulosidonnaisesta täydennysmäärästä. Jatkoeläkkeen perusmäärä edellyttää yleensä sitä, että perheessä on alaikäinen yhteinen lapsi. Jatkoeläkkeen täydennysmäärään vaikuttavat puolestaan lesken omat tulot ja mahdolliset muut etuudet.

Työeläkelaitoksen leskeneläke

Työeläkelaitoksen maksama leskeneläke perustuu suoraan menehtyneen puolison työuran aikana ansaitsemaan eläkkeeseen. Pääsääntöisesti leski saa puolet kuolleen puolison työeläkkeestä.^[2] Jos leskellä on kuitenkin itsellään riittävästi omia työeläketuloja, ne voivat pienentää leskeneläkkeen määrä -osuutta niin sanotun eläkesovituksen kautta.

Lainsäädännön muutosten vuoksi vuonna 1975 tai sen jälkeen syntyneillä leskillä työeläkelaitoksen leskeneläke on määräaikainen. Sitä maksetaan enintään kymmenen vuoden ajan tai siihen saakka, kunnes nuorin yhteisistä lapsista täyttää 18 vuotta. Sitä vastoin ennen vuotta 1975 syntyneille leskille työeläkeperusteinen leskeneläke voidaan maksaa elinikäisenä, ellei leski solmi uutta avioliittoa ennen 50 vuoden ikää.

Kuka on oikeutettu leskeneläkkeeseen?

Oikeus leskeneläkkeeseen koskee ensisijaisesti avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olleita. Avopuolisoilla on nykyisten sääntöjen mukaan tietyin ehdoin oikeus leskeneläkkeeseen: avioparilla tai avoparilla tulee olla yhteinen alaikäinen lapsi, yhteistalouden on täytynyt kestää yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta, ja suhteistuksen on pitänyt alkaa ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta.

Ilman yhteistä lasta kuka on oikeutettu leskeneläkkeeseen -kysymyksen ratkaisee avioliiton tietty kesto ja ikärajat. Esimerkiksi lapsettomassa avioliitossa lesken tulee olla puolison kuollessa vähintään 50-vuotias, ja avioliiton on pitänyt alkaa ennen kuin puoliso täytti 65 vuotta ja leski 50 vuotta.

Kelan leskeneläkkeen ja työeläkelaitoksen leskeneläkkeen vertailu

Puolison kuoleman jälkeen taloudellista tukea voidaan maksaa kahdesta eri järjestelmästä samanaikaisesti. Seuraavassa on eritelty näiden kahden tuen keskeiset piirteet.

Kelan leskeneläke

• Maksetaan vain alle 65-vuotiaalle leskelle.

• Alkueläkkeeseen omat tulot eivät vaikuta, mutta jatkoeläkkeen täydennysmäärään omat bruttotulot vaikuttavat.

• Koostuu alkueläkkeestä (6 kk) sekä mahdollisesta jatkoeläkkeen perus- ja täydennysmäärästä.

Työeläkelaitoksen leskeneläke

• Vuonna 1975 tai sen jälkeen syntyneillä määräaikainen (enintään 10 vuotta tai kunnes nuorin lapsi täyttää 18 vuotta).

• Lesken oma eläke tai laskennallinen eläke voi pienentää maksettavaa summaa eläkesovituksen kautta.

• Perustuu kokonaan kuolleen puolison työuran aikana kerryttämään ansioeläkkeeseen.

Perheen taloudellinen tilanne puolison poismenon jälkeen

Maijan puoliso Teppo menehtyi äkillisesti, ja perheeseen jäi yksi alle 18-vuotias lapsi. Maija oli tilanteessa, jossa hän teki osa-aikatyötä ja tunsi suurta epävarmuutta siitä, miten arjen kulut saadaan katettua yksin.

Aluksi prosessi tuntui raskaalta ja byrokraattiselta, sillä hakemuksia piti täyttää erikseen sekä Kelaan että edunjättäjän työeläkelaitokselle. Stressi tulevaisuudesta painoi päälle heti surun keskellä.

Lopulta Maija sai hakemukset vireille ja huomasi, että hänelle myönnettiin ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta Kelan alkueläke sekä työeläkelaitoksen kautta maksettava osuus Tepon kerryttämästä eläkkeestä.

Nämä tuutit toivat kaivattua taloudellista vakautta vaikeimpaan vaiheeseen, ja jatkossa hän pystyi sovittamaan osa-aikatyönsä ja lapsen arjen yhteen ilman täydellistä taloudellista romahdusta.