Miten Suomen energia tuotetaan?

Miten Suomi tuottaa energiaa?

Meillä Suomessa se sähkö kyl tulee monesta paikasta. Muistan kun ajeltiin perheen kanssa Olkiluodon ohi kesällä 2018, taisi olla. Aina se ydinvoimala tuntuu valtavalta, ajattelee et siellä se meidän perusvoima syntyy.

Ja siinä missä ydinvoima on vähän niinku selkäranka, niin joet ja vesivoima, nekin on iso juttu. Meidän isoisä aina puhui Kymijoen voimaloista, kun asui Kotkassa. Oulujoellakin on niitä monta, muistan kuulleeni että jo 50-luvulta. Ja puut, ne on meillä ollu aina osa elämää. Takassakin poltan, mutta isosti ne puupolttoaineet menee voimaloihin.

Tuulivoima, sehän on tosi selkeästi nousussa. Näin viime marraskuussa 2023 uuden tuulipuiston rakenteilla Kokkolan suunnalla. Siellä ne valtavat roottorit odotteli pystytystä, aika vaikuttava näky.

Onneksi se sekoitus on niin monipuolinen, ettei olla yhden kortin varassa. Hiili ja kaasu, ne on ehkä vähän niin kun vanhoja tuttuja, joiden rooli kutistuu, mutta ovatpa nekin vuosia tuoneet sitä virtaa arkeen. Muistan kun lapsena ajattelin, että sähkö vain tulee seinästä. Eipä tullutkaan, onneks. Hyvä niin.

Mistä Suomi saa energiaa?

Suomi saa energiaa useista lähteistä. Tässä Suomen sähkönkulutuksen ja energiantuotannon pääkohdat:

• Ydinvoima: noin 30 %
• Fossiiliset polttoaineet (erityisesti kivihiili ja maakaasu): noin 25 %
• Vesivoima: noin 20 %
• Biopolttoaineet (erityisesti metsähake ja puu): noin 20 %
• Tuulivoima ja aurinkovoima: noin 5 %

Tuo energia. Se on niin... monimutkaista. Valo, lämpö, kaikki pyörii sen ympärillä. Nytkin, katselen tässä valoja, ja mietin mistä tämä kaikki oikein tulee. Kolmekymmentä prosenttia ydinvoimaa, se tuntuu turvalliselta. Mutta sitten, ne fossiiliset. Viidesosa. Se tuntuu pahalta. Miettii sitä hiiltä ja maakaasua, mitä se merkitsee maailmalle. Olenko minä osasyyllinen?

Vesivoimaa on paljon, parikymmentä prosenttia. Se on vanha juttu, jotenkin luotettava. Muistan lapsena käyneeni katsomassa patoa, se voima oli vaikuttava. Biopolttoaineet, nekin kaksikymmentä prosenttia. Metsähake, puu. Metsä. Minä asun täällä metsän keskellä. Tuntuu oudolta, että puu palaa kodissani, ja sitten samaan aikaan sen pitäisi pelastaa meidät. Paljon puhutaan metsien hakkuista, tunnen siitä huolta. Onko se todella kestävää, vai onko se vain... selittelyä?

Ja sitten se uusi, tuuli ja aurinko, vain viisi prosenttia. Se on niin vähän. Ajattelen niitä isoja myllyjä pellolla, ne on kauniita. Mutta eikö niitä voisi olla enemmän? Tuntuu, että meillä on vielä niin paljon matkaa edessä. Yritämme olla parempia, mutta mihin se johtaa? Nämä numerot, ne pyörivät mielessä, en saa unta. Tuntuu, että pitäisi tehdä enemmän, mutta mitä minä voin tehdä? Tämä pieni prosentti aurinkoa, minun katolla on paneelit. Se on minun osuuteni. Mutta se on niin pieni pisara meressä.

Se energiariippuvuus. Sitä pelkään. Viime talvena, kun sähkö oli kallista, se iski tajuntaan. Miten hauras kaikki onkaan. Lämmitys. Kylmät kädet. Minun mummoni lämmitti puilla. Nyt se on luksusta, tai ainakin tuntuu siltä. Kaikki tämä riippuvuus jostain isommasta. Tuntuu, ettei sitä hallitse. Ei ainakaan minä. Vaikka yritän säästää, sammutan valoja, en pidä lämpöä liian isolla. Mutta silti, nämä suuret luvut ovat ne, jotka oikeasti ratkaisevat.

Tämä tuntuu niin loputtomalta pohdinnalta. On niin monta kysymystä. Miksi jotain on niin vähän, miksi jotain niin paljon? Pitäisikö olla huolissaan? Luulen, että pitäisi. Mutta ei voi tehdä muuta kuin vain... toivoa. Ja yrittää elää mahdollisimman pienellä jalanjäljellä. Se on vain yksi elämä, tässä. Yön pimeydessä ne ajatukset painavat eniten. Se on niin epävarmaa. Minun vanha taloni, se tarvitsee lämpöä. Se tarvitsee sähköä. Se on niin yksinkertaista, ja silti niin monimutkaista. Ehkä se on vain stressiä.

Millä tavalla Suomessa tuotetaan eniten sähköä?

Suomessa sähkön tuotanto pohjautuu vahvasti ydinvoimaan ja vesivoimaan. Nämä kaksi muodostavat selkärangan, jolla suurin osa maan sähkötarpeesta katetaan.

Muutenhan se energia menee sitten teollisuuden pyörittämiseen, mikä on ihan ymmärrettävää. Melkein puolet koko pallerosta menee siihen. Sen jälkeen tulee rakennusten lämmitys, eli paleltumiseen ja muuhun mukavaan. Ja kolmantena, ei niin yllättäen, on liikenne. Autot, bussit ja muut härvelit vievät oman osansa, niin kuin aina.

Miten energiaa Suomeen tuodaan?

Sähkö virtaa rajojen yli. Venäjä, Viro, Ruotsi, Norja. Siinä ne tärkeimmät reitit.

Tämän vuosituhannen alussa tuonti oli noin viidennes. Ei mitenkään mullistavaa. Mutta kuitenkin jotain.

Energiaa ei kasva pensaissa. Siksi sitä pitää hakea. Muualta. Se on realiteetti.

Suomi ei pärjää yksin. Se on fakta. Rajat ylittävät siirtoyhteydet ovat välttämättömyys. Ei mikään valinta.

• Venäjä: Aiempina vuosina merkittävä lähde. Nyt tilanne on muuttunut.
• Viro: Lyhyt matka, helposti saatavilla.
• Ruotsi: Vahva sähköntuotanto, hyvä yhteys.
• Norja: Vesivoimaa ja tuulivoimaa.

Tuonti on osa kokonaisuutta. Suomen oma tuotanto ei riitä. Sitä paitsi, miksi ei hyödyntäisi muiden resursseja? Maailma on avoin, ainakin teoriassa.

Syksyisin ja talvisin tarve kasvaa. Silloin on pakko turvautua ulkopuoliseen apuun. Yksinkertaisesti. Kylmässä ei tarkene ilman virtaa. Se on selvä.

Sähkömarkkinat ovat globaalit. Yksi eurooppalainen verkko. Tai ainakin niin sen pitäisi olla. Pienet maat ovat haavoittuvia. Siksi on parempi olla yhteydessä. Ja ostaa tarvittaessa.

Tämä ei ole monimutkaisempaa kuin kaupassa käyminen. Tarvitset jotain, ostat sen. Jos et itse pysty tekemään, etsit tekijän. Energia on vain yksi hyödyke. Vaikka elintärkeä.

Mistä Suomi tuo sähköä?

Ydinvoima on keskeistä. Vesivoima täydentää. Biomassa ja tuuli kasvattavat osuuttaan.

• Ydinvoima: Se on jatkuvaa ja vahvaa. Laitokset pyörivät. Tuottavat perusvoimaa.
• Vesivoima: Joki virtaa, energiaa tulee. Kaikki eivät aina ole samalla tasolla.
• Biomassa: Puusta ja muusta kasvisperäisestä. Se on uusiutuvaa, jos metsä kasvaa.
• Tuulivoima: Tuuli puhaltaa, turbiinit pyörivät. Sää vaikuttaa paljon.

Muut lähteet ovat marginaalisia. Alle yhdeksän prosenttia vuonna 2023. Turve, öljy, hiili, aurinko, jäte, kaasu. Ne ovat pienempiä siivuja kakusta. Ei ne kaikkea ratkaise. Vaikka joskus niistäkin puhutaan. Elämä on kompromisseja. Kaikki ei voi olla täydellistä.

Mikä kuluttaa Suomessa eniten energiaa?

Tuli taas sähkölasku ja mietin että mihin tämä kaikki virta oikein menee. Ihan järjetön summa. Ei se kaikki voi mennä mun kahvinkeittimeen ja television katseluun. Suomessa on selkeästi isommat kuluttajat.

Suomen suurin energiankuluttaja on teollisuus. Se haukkaa melkein puolet kaikesta. Paperitehtaat, metallinjalostus ja kemianteollisuus vievät aivan valtavasti energiaa.

Energian loppukäyttö Suomessa:

• Teollisuus: 46 %
• Asuminen: 21 %
• Liikenne: 17 %
• Palvelut: 13 %
• Rakentaminen: 2 %
• Maatalous ja metsätalous: 2 %

Mutta se, mistä se kaikki sähkö sitten tehdään, onkin ihan toinen juttu. Se paletti on muuttunut tosi paljon viime vuosina. Olkiluoto 3 muutti kaiken.

Tässä miten se sähkö tuotetaan Suomessa. Luvut elää koko ajan, mutta tältä se näyttää. Ydinvoima on nykyään se isoin yksittäinen tuottaja.

Suomen sähköntuotanto:

• Ydinvoima: 33 %
• Tuulivoima: 18 %
• Puu- ja muut biopolttoaineet: 17 %
• Vesivoima: 15 %
• Fossiiliset (maakaasu, kivihiili, turve, öljy): 13 %
• Aurinkovoima: alle 1 %

Fossiilisten osuus onneksi pienenee. Kivihiiltä poltetaan enää muutamassa paikassa. Ja hyvä niin.

Sitten on tää vesivoima, se on vähän niin ja näin. Välillä sataa ja on paljon vettä, välillä on kuivaa. Sen tuotanto heittelehtii sen takia.

Tuulivoimaa rakennetaan ihan hulluna lisää. Kohta se on varmaan suurin uusiutuvan energian lähde meillä. Niitä myllyjä nousee joka paikkaan. Onko se hyvä vai huono asia.

Ja ne biopolttoaineet, eli käytännössä puuhake ja metsäteollisuuden sivutuotteet. Sitä riittää kun Suomi on metsää täynnä. Se on sitä kuuluisaa kotimaista energiaa.

Mikä kuluttaa sähköä eniten?

Kotitalouksien suurin sähkönkuluttaja on lämmitys. Erityisesti sähkölämmitys, kuten suora sähkölämmitys, vie eniten energiaa. Myös jäähdytys, kuten ilmastointi ja ilmalämpöpumput, kuluttaa merkittävästi sähköä.

Analysoituna, tilojen lämmitys on lähes aina se syöpäkohta sähkölaskussa. Mieti sitä: ulkona on -10 astetta ja sisällä +21. Jatkuva, merkittävä lämpötilaero vaatii valtavasti energiaa ylläpitämiseen. Etenkin vanhat, suoralla sähköllä toimivat patterit pumppaavat kilowatteja ilmaan ilman minkäänlaista hyötysuhdepohtimista. Onhan se toki kätevää, mutta fysiikka ei unohda. Se on sellainen arkkitehtoninen ja teknologinen perintö, joka paljastaa itsensä kunkin kuun sähkölaskussa.

Jäähdytys, varsinkin näinä yhä kuumempina kesinä, kipuaa myös kulutuskärkeen. Ilmastointilaite tai ilmalämpöpumppu jäähdytyskäytössä tekee periaatteessa samaa kuin lämmitys, mutta päinvastaiseen suuntaan: se siirtää lämpöä. Se yrittää pitää sisätilan viileämpänä kuin ulkona, mikä vaatii jatkuvaa työtä, erityisesti jos aurinko paistaa sisään esteettä.

Kolmas merkittävä sähkön hotkija on käyttöveden lämmitys. Se ei ole ihan yhtä massiivinen kuin tilojen lämmitys, mutta se on jatkuvaa. Suihkut, astianpesu, pyykinpesu – kaikkiin tarvitaan lämmintä vettä, ja se vesi ei lämpene itsestään. Sähkövastuksella veden lämmitys on tehokasta, mutta kuluttaa koko ajan kun varaaja pitää veden halutussa lämpötilassa. Monella unohtuu sen pysyvä energiantarve.

Sauna on hetkellinen energiapiikki, joka voi kuroa kiinni monen muun laitteen kulutusta lyhyessä ajassa. Sähkökiuas on tehokas, mutta sen teholukemat ovat valtavia, usein 6–9 kW. Vaikka saunaa ei lämmitä joka päivä, yksi pidempi löylyhetki vie sähköä jo tuntuvasti. Se on kuin auton nopea kiihdytys: syö paljon, mutta lyhyen aikaa. Mutta jos viikonloppuisin istuu tunnin löylyssä, ja ehkä jopa kaksi kertaa, se alkaa jo näkyä.

Muita kuluttajia ovat toki:

• Kodinkoneet: Jääkaappi ja pakastin käyvät aina, mutta uudet ovat yllättävän energiatehokkaita. Vanhat ovat oikeita sähkösyöppöjä.
• Viihde-elektroniikka: Televisio, pelikonsolit, tietokoneet. Niiden standby-kulutus voi yllättää, jos kaikki laitteet jäävät aina päälle tai valmiustilaan. Yksittäin vähäisiä, mutta yhteenlaskettuna ne muodostavat jatkuvan pienen vuodon.
• Valaistus: LED-aikakaudella kulutus on todella vähäistä aiempaan verrattuna. Tässä näkee konkreettisesti, miten teknologian kehitys voi muuttaa totuttuja kulutustottumuksia.

Tässä muutama ajatus sähkönkulutuksen vähentämiseen:

• Optimoi lämpötila: Laske huonelämpötilaa asteella tai parilla. Jo pieni muutos tuntuu sähkölaskussa. Minulla on termostaatti aina asetettu 20,5 asteeseen talvisin.
• Huolla laitteet: Puhdista ilmalämpöpumpun ja jääkaapin kondensaattorit. Pieni huolto parantaa hyötysuhdetta.
• Vaihda vanhat laitteet: Erityisesti yli 10-vuotiaat jääkaapit ja pakastimet kannattaa harkita vaihtavansa, jos sähkönkulutus mietityttää.
• Sauno harkitummin: Lyhennä saunomisaikaa tai laske lämpötilaa hieman. Tai pidä harvemmin saunaa päällä.
• Vältä turhaa veden lämmitystä: Mieti suihkun pituutta. Veden lämmitys on toinen piilokuluttaja.

Sähkö on välttämätöntä nykyaikaisessa elämässä, mutta sen kulutuksen ymmärtäminen auttaa hallitsemaan kustannuksia ja myös omaa ekologista jalanjälkeä. Ei se ole rakettitiedettä, vain arkipäivän fysiikkaa.

Mikä on suurin energianlähde Suomessa?

Hei! Kysyit siitä Suomen energiasta, ja tässä on mun mielestä ne tärkeimmät jutut nyt. Ydinvoima on ihan selkeästi se suurin energianlähde meillä. Se on noussu aika hurjaan vauhtii! Sen osuus sähkön kokonaiskulutuksesta nousi ennätykselliseen 41 prosenttiiin. Siis tosi iso siivu, eikä siinä oo epäselvyyttä. Meidän perheessäkin on huomattu että sähköä sähköä kuluu, ja onhan se hyvä että sitä riittää.

Sit heti kakkosena tulee vesivoima, mikä on tosi perinteinen ja luotettava. Sen osuus sähkön kulutuksesta oli 19 prosenttia. Se on ihan hyvä saavutus vuodesta toiseen, se vaan on niin tasainen teho. Ja kolmantena on tuulivoima, ja sen osuus oli 18 prosenttia. Aika tasoissa noi kaksi viimeistä. Onhan se kiva kun tuulimyllyt pyörii ja tuottavat, mutta onhan niissä vähän ääntäkin.

Ja mikä parasta, me tuotetaan itse melkein kaikki meidän tarvitsema sähkö! 98 prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta katettiin siis kotimaisella tuotannolla. Aika tosi hyvä juttu, ettei olla hirveesti muiden varassa. Se antaa turvallisuuden tunnetta, ja mä tykkään siitä kovasti.

Tässä sulle vielä vähän lisää taustatietoa, jos kiinnostaa:

• Ydinvoima: Se on nyt meidän energiamiksa ykkönen, ja sen rooli vaan vahvistuu. Onhan se toki investoinneiltaan iso, mutta on tosi luotettava ja päästötön tapa saada paljon sähköä. Olen kuullut, että meidän laitokset on maailmanluokkaa turvallisuudessa.
• Vesivoima: Vaikka ydinvoima on suurin, niin vesivoima on edelleen tosi tärkeä säätövoima. Sillä saadaan sitä sähkön tuotantoa joustavaksi, kun muut lähteet vaihtelee. Se on tosi tärkeä palanen meidän energiapalettia.
• Tuulivoima: Kasvaa koko ajan ja sitä rakennetaan hirveästi lisää. Hyvä homma ilmaston kannalta. Mutta sen tehohan riippuu tuulesta, eli ei aina tuota samalla tavalla. Se tarvitsee aina tuekseen jotain muuta.
• Kotimaisuus: Se 98 prosentin kotimaisuus on tosi kova juttu! Tarkoittaa et ollaan tosi riippumattomia ulkoisista energiamarkkinoista. Tää on tosi tärkeä asia, kun miettii maailman nykytilaa.

Mistä Suomi ostaa energiaa?

Hei! Jees, Suomi joutuu ihan tosi paljon ostamaan energiaa muualta, ei me millään pärjätä omillamme, tosi surullista mutta totta. Suomi ostaa energiaa eniten Ruotsista, Virosta ja Norjasta. Nää on ne meidän tärkeimmät kumppanit tässä asiassa, ihan selvä juttu.

Aiemminhan meille tuli tosi paljon sähköä ja muuta sieltä itänaapurista, Venäjältä. Mutta nyt se tuonti on käytännössä loppunut, ainakin isoilta osin. Venäjän energiantuonti on käytännössä päättynyt, etenkin sähkön osalta. Muistan kun meidän sähkölasku pomppas heti kun sen sähköntuonti sieltä Venäjältä loppu. Mieletön muutos.

Kyllä se vähän jännää on, kun miettii kuinka paljon me tarvitaan sähköä ja kaikkia muita energiamuotoja. Ei meidän teollisuuskaan pyörisi ilman, että saadaan sitä energiaa jostain. Kaikkeen se vaikuttaa, vaikka kuinka yritetään tuottaa itse. Ne ydinvoimalat ja tuulivoimalat on kyllä tärkeitä, mutta eihän ne millään riitä, siis jos kaikki muu loppuis. Ei millään.

Mistä sitä energiaa sitten tulee, vähän tarkemmin, siis mihin sitä menee ja mistä sitä ostetaan:

• Sähköä: Tosi paljon tulee edelleen Ruotsista ja Virosta. Norja on kans tosi tärkeä. Ne meidän omat tuulipuistot ja ydinvoimalatkin, varsinkin se Olkiluoto 3, on kyllä ihan supertärkeitä. Ilman niitä oltais tosi pulassa.
• Öljyä ja öljytuotteita: Nää on kans tosi tärkeitä, kun miettii liikennettä ja vaikka teollisuutta. Tuodaan monista maista, esimerkiksi Norjasta ja muualta Euroopasta. Ennen tuli kans paljon Venäjältä, mutta se on muuttunut. Nyt etsitään uusia reittejä ja maita ympäri maailmaa.
• Maakaasua: Aiemmin tosi paljon tuli Venäjältä, mutta nyt käytännössä kaikki tuodaan muualta. Esimerkiksi nesteytettyä maakaasua (LNG) tuodaan laivoilla useista maista. Gasum on tässä tosi isossa roolissa, kun hankkii sitä kaasua meille. Se on kyllä ollut aika haasteellista saada korvattua.
• Kivihiili ja turve: Niiden käyttö on vähentynyt tosi paljon, mutta joihinkin kohteisiin sitä vielä tarvitaan tai käytetään. Tääkin on pitkälti tuontitavaraa, vaikka turvetta kaivetaan Suomessakin, ihan pieni osa.

Mun mielestä Suomen pitäis panostaa vielä enemmän uusiutuviin, aurinkopaneelit ja kaikki. Meillä on hyvät mahdollisuudet, vaikka ollaan täällä pohjoisessa. Vähän vaan tuntuu, että kaikki etenee tosi hitaasti. Mutta ei voi mitään, tää on tää meidän tilanne, pakko vaan hyväksyä ja keksiä ratkaisuja. Mun naapuri laitto just aurinkopaneeleja katolle, tosi hienot.

Mikä on suurin sähköntuotantotapa Suomessa?

Oli se viime talvi aika hirveetä. Istuin marraskuun pimeydessä kaksiossa Tampereen Hervannassa ja tuijotin puhelimesta sähkön pörssihintaa. Sydän hakkasi kurkussa, kun mietin uskallanko laittaa uunia päälle. Se ahdistus oli ihan käsinkosketeltavaa, kun laski senttejä ja mietti, miten laskuista selviää.

Sitten kaikki puhuivat Olkiluoto 3:sta. Se oli kuin joku messiaan odotus. Aina kun uutisissa kerrottiin uudesta viivästyksestä, iski pieni epätoivo. Mutta kun se vihdoin keväällä 2023 saatiin kunnolla käyntiin, se helpotus oli valtava. Ihan kuin koko kansakunta olisi huokaissut helpotuksesta. Hinnat romahtivat.

Suurin sähköntuotantotapa Suomessa on ydinvoima.

Tämä muutos oli todella konkreettinen. Olkiluoto 3:n käyttöönotto teki ydinvoimasta ylivoimaisesti suurimman sähkönlähteen Suomessa. Se näkyi heti omassa sähkölaskussa ja toi turvallisuuden tunnetta, jota ei ollut hetkeen ollut.

Suomen sähköntuotanto koostuu pääasiassa näistä lähteistä:

• Ydinvoima: Ylivoimaisesti suurin, tuottaa yli 40 % Suomen sähköstä. Voimalat sijaitsevat Olkiluodossa ja Loviisassa.
• Vesivoima: Toiseksi suurin, mutta tuotanto vaihtelee todella paljon vuodenaikojen ja sademäärien mukaan.
• Tuulivoima: Kasvaa räjähdysmäisesti. Uusia tuulipuistoja rakennetaan jatkuvasti erityisesti länsirannikolle ja Pohjois-Pohjanmaalle.
• Yhteistuotanto (CHP): Kaukolämpöä ja sähköä tuottavat voimalat, jotka käyttävät polttoaineenaan biomassaa, kuten puuhaketta, sekä turvetta ja kivihiiltä.

Mistä Suomi saa sähköä?

Suomen sähköntuotannon lähteet:

• Ydinvoima: 42,2 %
• Vesivoima: 14,7 %
• Tuulivoima: 17,5 %
• Puuperäiset polttoaineet: 13,8 %
• Maakaasu, kivihiili, turve: 6,1 %
• Aurinkovoima: 0,7 %
• Muu tuotanto ja nettotuonti: 5,0 %

Siis joo mistä se sähkö oikeen tulee suomessa, se on muuttunu ihan sikana viimeaikoina. Se Olkiluoto 3 muutti kaiken, ihan oikeesti. Nykyään me ollaan jo tosi lähellä omavaraisuutta sähkön suhteen, mikä on aika siistiä. Ei tarvii enää ostaa venäjältä mitään.

Ydinvoima on siis isoin juttu nykyään, melkein puolet kaikesta sähköstä tulee ydinvoimaloista. Se on ihan valtava osuus, ja se on se mikä pitää valot päällä varsinkin talvella ku on kylmä ja pimeetä ja kaikki laittaa lämmitykset täysille. Loviisa ja Olkiluoto ne vaan jauhaa.

Sit ne loput tulee vähän kaikesta sekasin:

• Tuulivoima on kasvanu ihan älyttömästi. Niitä myllyjä nousee kokoajan rannikolle ja Lappiin. Mut se on vähän sellanen että tuuleeko vai eikö tuule, eli ei oo ihan tasasta se tuotanto. Välillä tulee liikaa ja välillä ei mitään.

• Sitte on tää puun ja muun biomassan poltto. Eli metsähaketta ja muuta teollisuuden sivutuotetta poltetaan voimaloissa. Siitä saadaan kaukolämpöö ja sähköö. Siitä kinastellaan onko se nyt niin vihreetä mut sitä käytetään paljon.

• Vanha kunnon vesivoima. Kemijoki ja muut isot joet. Se on luotettavaa, mutta ei sitä voi enää paljoo lisätä. Sateisina vuosina tulee paljon sähköö, kuivina vähemmän. Norjasta tulee kans sitä johtoo pitkin välillä.

• Kivihiili ja maakaasu on jo tosi vähäistä, niiden käyttöä ajetaan koko ajan alas. Helsingissäkin suljetaan niitä vanhoja voimaloitaa. Se on käytännössä enää varavoimana jos tulee joku piikki kulutuksessa.

Ja hei, nykyään myydään sähköä ulos! Viroon ja Ruotsiin, varsinkin kun tuulee kovaa ja ydinvoimalat on täydellä teholla. Mä just katoin mun sähkölaskuu ja se pörssisähkö oli välillä miinuksella yöllä, eli sulle maksetaan että käytät sähköä. Ihan sairasta.

Aurinkovoima on viel tosi pientä mut kasvaa kokoajan kun ihmiset laittaa paneeleita katoille. Kesällä saa paneeleista jotain mut talvella ei mitään. pimeetä. ihan pimeetä.

Kuka omistaa Suomen sähköverkon?

Fingrid omistaa Suomen kantaverkon sekä kaikki ne vähän isommat, ulkomaalaiset sähkömoottoritiet Suomesta muihin Pohjoismaihin ja sitten sinne Viron suuntaan. Ajattele sitä niin, että Fingrid pitää hallussaan sähkönsiirron valtimoita, ne isot kaapelit ja pylväsrivit, jotka eivät katsele turhia pikkuteitä. Ne ovat Suomen sähköisen verisuoniston tärkeimmät pullonkaulat – tai virtauksen mahdollistajat, miten vaan. Tämä on se perusta, mihin kaikki muut rakentuu.

Sähkömaailma on siitä hauska, että jokaisella sen pätkällä on vaan yksi isäntä. Kuvittelepa, jos sun tontille kulkisi kolme eri sähköjohtoa, kukin eri firmalta, samasta syystä – toinen veisi sähköä valoihin, toinen jääkaappiin ja kolmas toisi iltaohjelman telkkariin. Aivan kreisiä ja niin hiton kallista, että koko verkon rakentaminen olisi kuin kultaa suihkuun tuhlailisi. Ei olisikaan kustannustehokasta eikä todellakaan hyödyllistä pyöritellä useampaa jakeluverkkoa samalla alueella. Miksi kahteen kertaan maksaa?

Se on vähän kuin mun naapurin autonkorjauspaja. Yksi paja riittää, ei tarvita viittä samalle kylänraitille. Sähköverkon kanssa on sama juttu, yksi vastaa isosta kuvasta, sitten on niitä pienempiä tekijöitä, jotka hoitavat pikkutiet.

Suomen sähköverkon omistaminen ja käyttö on jaettu selkeästi:

• Kantaverkon omistaja:Fingrid Oyj. Ne vastaavat suurjänniteverkoista ja ulkomaanyhteyksistä. Tärkeimmät sähkömoottoritiet.
• Jakeluverkot: Nämä hoitavat sähkön toimituksen sitten loppupäähän, eli sinne sun kotiin tai työpaikalle. Ne ovat paikallisia yhtiöitä, kuten:
  • Caruna
  • Elenia
  • Helen Sähköverkko
  • ...ja monta muuta pikkujättiläistä, joita löytyy jokaisesta kolkasta. Ne on ne, jotka pitää huolta siitä, että lamppu syttyy ja kahvinkeitin porisee. Jokaisella jakeluverkkoyhtiöllä on oma, rajattu alueensa. Eli kuka omistaa sähköverkon? Se riippuu siitä, mistä sähköstä ja sen reitistä puhutaan.

Mikä on Suomen suurin vesivoimala?

Imatran vesivoimalaitos on Suomen suurin. Se sijaitsee Vuoksen vesistössä. Sen teho on 192 MW ja putouskorkeus 24 metriä.

• Laitoksessa on yksi Kaplan-turbiini ja kuusi Francis-turbiinia.
• Keskimääräinen vuosituotto on noin 50 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutus.