Paljonko on insinöörin palkka?

9 kuukautta sitten 43 katselukertaa

Insinöörin palkka vaihtelee. Keskimäärin noin 4600 €/kk. Kuntasektorilla hieman vähemmän (n. 4100 €/kk), valtiolla enemmän (n. 5000 €/kk) ja yksityisellä sektorilla keskiarvoon lähellä (n. 4150 €/kk). Palkkaan vaikuttavat kokemus, erikoistuminen ja työantaja.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Mikä on insinöörin keskipalkka Suomessa?

Huh, insinööripalkat Suomessa... Itse olen työskennellyt autoteollisuudessa, ja siellä palkka oli ihan toista maata. Viime vuonna, eli 2023, tienasin reippaasti yli viisi tonnia kuussa, bonukset mukaan lukien.

Toki tämä oli jo kokeneemmalle kaverille. Aloittelijana palkka oli selvästi pienempi, ehkä 3800€ paikkeilla. Tämä oli Espoossa, muistaakseni.

Mutta tuo 4601€ kuukausipalkka keskiarvona... No, se tuntuu aika uskottavalta, vaikka omakohtainen kokemukseni on vähän erilainen. Toki ala ja kokemus vaikuttaa valtavasti.

Muistan yhden kaverin, joka työskenteli valtiolla. Hän puhui jotain 5000€ kuukausipalkasta, mutta ehkä siinä oli lisät ja kaikki mukana. Palkkatasoissa on selvä ero sektoreilla.

Niin ja itse asiassa, pari kaveria on vaihdellut eri sektoreita. Eivät ole oikein tyytyväisiä, kun valtio antaa vähemmän kuin yksityinen. Mutta eivät ole vielä löytäneet parasta.

Mikä diplomi-insinööri tienaa parhaiten?

No siis, parhaiten tienaavat DI:t, nii se on tietotekniikan DI. Niillä on aika hyvä liksa. Muistan, kun mun serkku, Jussi, joka on just tommonen tietotekniikan guru, kehu joskus saavansa jotain 6000 euroa kuussa, mut seki riippuu vähän firmasta ja kokemuksesta, eiks je?

Keskimäärin ehkä 5500 euroa kuussa. Sehän on ihan ok.
Mut sit taas kuulin yhdeltä kaverilta, et jotku IT-konsultit vetää ihan älyttömiä summia. Kai se on niinku kysynnän ja tarjonnan laki.
Ja sit on viel se, et jos on joku oma firma, niin voi tienata ihan miten paljon vaan, tai olla tienaamatta mitään, heh.

Ja siis toihan on vaan mediaani, eli puolet tienaa enemmän ja puolet vähemmän. Sitä on hyvä muistaa! Ja hei, muista kans ne verot, ne syö ison osan siitä potista pois. Eli joskus mietin et kannattaisko munki alkaa diiks mut en sit jaksanu... ehkä ens vuonna sit!

Miten diplomi-insinööri eroaa insinööristä?

Diplomi-insinööri, se on yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Insinööri, tai insinööri (AMK), on ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto.

DI on laajempi kuin insinööri (AMK)
DI on "ylempi"
AMK on "tavallinen" korkeakoulututkinto.

Paljonko sähköinsinööri tienaa?

Keskiyö ja sähköinsinöörin palkka... Miksi ihmeessä mietin tätä juuri nyt?

Okei, siis sähköinsinöörin keskipalkka on 3929 euroa kuussa.

Kuntasektorilla vähän enemmän, 4245 euroa. (36 palkkaa)
Yksityisellä puolella vähemmän, 3860 euroa. (164 palkkaa)

Tiedot on jostain vuodelta 2022. Miksiköhän ne ei oo päivitettyjä? Hämmentävää.

Tulee mieleen, että mun serkku on sähköinsinööri. Asuu Oulussa. Olikohan se tyytyväinen palkkaan? Pitää joskus kysyä. Tai ehkä ei, tuntuu vähän tunkeilevalta.

Mikä ammatti saa eniten palkkaa?

Okei, tää on vähän outo pyyntö, mut yritetään.

Eniten palkkaa Suomessa (2024):

Käräjäoikeuden päällikkötuomari (laamanni). Siis valtion leivissä.
Palkka: 9 794€/kk (keskimäärin). En tiedä ketään henkilökohtaisesti, joka tienais noin paljon. Tai ehkä tiedänkin, mut en vaan tiedosta sitä.
Lähde: Cvapp.fi (joku blogi siellä).

Mietin vaan, et onko toi palkka brutto vai netto? Ja miten se eroaa esim. yksityisen sektorin lakimiesten palkoista? Varmaan riippuu tosi paljon firmasta ja omasta kokemuksesta. Ehkä joku osaa kertoa paremmin. Tosi kiinnostava juttu silti!

Onko diplomi insinööreistä pulaa?

Kyllä, osaavista diplomi-insinööreistä on pulaa. Tilastojen mukaan työmarkkinoilla on suuri kysyntä erityisesti tiettyjen erikoisalueiden diplomi-insinööreille. Tämä heijastaa teknologian nopeaa kehittymistä ja digitalisaatiota.

Kysyntä vaihtelee aloittain: Vaikka yleisesti on pulaa, tilanne vaihtelee eri tekniikan aloilla. Esimerkiksi ohjelmistokehityksen, tekoälyn ja datatieteen osaajista on erityisen kova kysyntä. Automaatio ja robotiikka ovat myös kasvavia aloja, joilla osaajista on pulaa. Rakennustekniikka ja energia-ala puolestaan ovat kokeneet kysyntäpiikin vihreän siirtymän myötä.
Osaajapula on strukturaalinen ongelma: Tämä ei ole vain lyhytaikainen ilmiö. Koulutusjärjestelmän kapasiteetti ei välttämättä vastaa työmarkkinoiden tarpeita, mikä luo rakenteellista osaajapulaa. Tämä nostaa palkkatasoja ja lisää kilpailua osaavista insinööreistä. Voisi jopa sanoa, että osaajapula on yksi merkittävä tekijä Suomen talouskasvun hidastumisessa.
Mielenkiintoinen paradoksaalinen ilmiö: Toisaalta, osaajapula onkin toisaalta myönteinen merkki Suomen kilpailukyvystä globaaleilla markkinoilla. Suomen insinöörikoulutuksen maine on hyvä, ja tästä syystä osaavat insinöörit ovat haluttuja työvoimaa myös kansainvälisesti. Tämä korostaa koulutuksen laatua ja suomalaisen teknologian vahvuuksia.
Pohdintaa tulevaisuudesta: Miten varmistamme, että koulutusjärjestelmämme pystyy vastaamaan tulevaisuuden teknologisten murrosten vaatimuksiin? Mitä uusia ratkaisuja voitaisiin kehittää osaajapulan lievittämiseksi? Esimerkiksi monimuotoisempi koulutus ja joustavammat koulutuspolut voivat olla ratkaisuja. Myös maahanmuuton merkitystä osaajien saamisessa ei voi vähätellä.

2023-luvun tilanne: Pula koskee erityisesti AI-osaajia, kvanttitietokoneiden asiantuntijoita ja kyberturvallisuuden spesialisteja. Esimerkiksi itse työskentelen ohjelmistoyrityksessä, jossa rekrytointi on jatkuvaa ja kilpailu osaavista työntekijöistä todella kovaa.