Saako Alkosta 80%?

Milloin 8% kauppaan?

Joku taas kyseli et monelta sitä kaljaa saa. Ihan sama sääntö se on kaikelle, oli se sitten sitä uutta 8 % lonkeroa tai perusolutta.

Alkoholijuomien vähittäismyynti on sallittua klo 9.00–21.00.

Aamulla ysiltä aukeaa hanat ja illalla ysiltä menee kiinni. Ei oo vaikeeta. Eilenkin olin kaupassa 20:58 ja joku yritti vielä hihnalle kaljaa, myyjä vaan totes et kassajärjestelmä lukitsee myynnin automaattisesti. Ei voi mitään.

Tää on se fakta, ei siitä voi neuvotella.

• Myyntiaika: 9.00 – 21.00.
• Koskee kaikkia juomia, joiden alkoholipitoisuus on yli 2,8 % ja enintään 8,0 %.
• Kauppa voi myös itse päättää myyvänsä lyhyemmän ajan, esimerkiksi sunnuntaisin.

Tää 8 prosentin raja on se uusi juttu vuodelta 2024. Nyt sieltä ruokakaupasta saa siis myös käymisteitse valmistettuja viinejä ja siidereitä, joiden vahvuus on enintään 8,0 %. Miksi sen pitää olla just käymisteitse valmistettu? Aivan älytöntä sääntöviidakkoa.

Väkeviä ei tietenkään saa, ne pitää edelleen hakea Alkosta. Se ei ole muuttunut mihinkään. Pitäiskin käydä testaamassa joku niistä uusista vahvemmista viineistä, joita on nyt tullut Lidliin.

Voiko 90% alkoholia juoda?

90% alkoholi? Ei. Ehdottomasti ei.Hengenvaarallista. Laimentamaton etanoli on myrkkyä, suoraan.

Seuraavat riskit ovat konkreettisia:

• Kudosten syöpyminen: Ruokatorvi, mahalaukku, suu. Välittömät, pysyvät vauriot elimistön limakalvoille.
• Etanolimyrkytys: Pieni määrä tappaa. Keskushermosto lamaantuu nopeasti. Hengitys ja sydämen rytmi pettävät.
• Dehydraatio: Keho kuivuu rajusti. Elimet voivat romahtaa akuutisti.

Tämä pitoisuus on teollisuuskäyttöön tarkoitettua. Desinfiointiin. Ei juomiseen. Juomakelpoiset alkoholipitoisuudet ovat yleensä alle 50%. Aivan maksimi. Älä edes harkitse. Minä näin kerran kaverin juovan vahingossa pienen määrän, oli sairaalassa kuukauden. Todellinen riski.

Milloin 8% kauppaan?

Joo, siis se on se klo 9 ja 21 väli alkoholin myynnille. Jos kauppa on auki myöhempään niin silti rajat tulee vastaan. Eli yli 2,8 prosenttiset alkojuomat saa myydä vain kello 9.00–21.00 välisenä aikana.

Mutta kaupat voi itsekin päättää laittaa omat tiukemmat rajat. Ei oo pakko myydä siihen asti jos ei halua.

Sit jos asiakas vaatii niin ei se auta, jos kaupan omat käytännöt on eri. Asiakkailla ei ole oikeutta vaatia myymistä myyntipaikan käytäntöjen vastaisesti. Eli ne omat säännöt on ne mitkä pätee. Ei voi alkaa tinkimään siitä että sais ostettua vaikka klo 22.

Voiko 90% alkoholia juoda?

Joku oikeesti kysyy tätä? Ei. Ei todellakaan voi juoda. Ihan järjetön ajatus.

Se on syövyttävää. Polttaa ruokatorven ja vatsalaukun limakalvot pilalle. Kuin jois happoa. Miten joku edes pystyis nielemään sitä?

90-prosenttisen alkoholin juominen laimentamattomana on hengenvaarallista. Se aiheuttaa vakavia kudosvaurioita ja akuutin alkoholimyrkytyksen.

Veren alkoholipitoisuus nousee salamana. Akuutti alkoholimyrkytys on väistämätön. Seuraukset ovat välittömiä.

• Hengitys lamaantuu
• Sydän voi pysähtyä
• Syvä tajuttomuus, kooma
• Aivoihin tulee pysyviä vaurioita

Tulee mieleen ne tyypit jotka juo käsidesiä. Tämä on samaa luokkaa, mutta pahempaa, koska puhdas etanoli imeytyy niin nopeasti. Sitä ei ole tarkoitettu sisäisesti nautittavaksi sellaisenaan.

Puolalainen Spirytus Rektyfikowany on 95-prosenttista. Sitä käytetään liköörien pohjana tai drinkeissä ihan tipoittain. Ei kukaan juo sitä raakana. Tai jos juo, ei juo enää toista kertaa.

Voiko opiskelijakortilla todistaa iän?

Opiskelijakortti ei kelpaa iän todistamiseen.

Ikää voi todistaa ainoastaan viranomaisen myöntämällä luotettavalla, kuvallisella asiakirjalla. Nämä asiakirjat ovat läpikäyneet tiukan virallisen varmennusprosessin.

Tällaisia asiakirjoja ovat esimerkiksi:

• Passi
• Henkilökortti (suomalainen tai muun EU-maan)
• Ajokortti
• Muukalaispassi
• Pakolaisen matkustusasiakirja

Nämä dokumentit voivat kelvata myös digitaalisessa muodossa, kunhan ne ovat viranomaisen hyväksymät ja tarkistettavissa.

Selvennetään vielä, että Kela-kortti tai opiskelijakortti eivät ole riittäviä iän todistamiseen. Niiden tarkoitus ja myöntämisprosessi ovat erilaiset.

Mietin usein, miksi juuri tietyt asiakirjat saavat luottamuksemme ja toiset eivät. Kyse on pohjimmiltaan viranomaisen validaatiosta ja prosessista, jolla identiteetti varmistetaan. Kun passia tai henkilökorttia myönnetään, prosessi on tiukka ja se vaatii usein henkilökohtaista tunnistautumista. Siksi niihin luotetaan.

Opiskelijakortin kohdalla tilanne on toinen. Vaikka se on hyödyllinen opiskelijaelämässä, sen myöntämisprosessi ei yleensä sisällä samaa tiukkaa identiteetin varmentamista kuin viralliset henkilöpaperit. Se on enemmänkin jäsenyyden todiste kuin kansalaisen virallisen iän tai identiteetin vahvistaja.

Tämä on mielestäni täysin ymmärrettävää – eri kortit palvelevat eri tarkoituksia. Ei Kela-korttikaan ole suunniteltu iän todistamiseen, vaan sosiaaliturvaetuuksien hallinnointiin. Jokaisella esineellä on oma funktionsa.

Nykymaailmassa, missä digitaalinen identiteetti on yhä keskeisempi, on mielenkiintoista nähdä, miten luotettavan todistamisen konsepti kehittyy. Digitaalinen ajokortti puhelimessa on jo todellisuutta monissa paikoissa. Se on askel eteenpäin, koska puhelimesta voi tarkistaa reaaliaikaisesti tiedon aitouden.

Pohjimmiltaan etsimme aina luotettavaa lähdettä, joka varmistaa, että henkilö on todella se, kuka hän sanoo olevansa, ja että hänen ilmoittamansa ikä on oikea. Se on turvallisuuskysymys ja yhteiskunnallisen luottamuksen perusta.

Itse olen aina pitänyt huolen siitä, että minulla on ajokortti tai passi mukana, jos ikä pitää todistaa. Se on vain helpompaa ja välttää turhat selkkaukset.

Kerrankin yritin teininä maksaa bussissa pelkällä Kela-kortilla, kun lompakko oli unohtunut. Eihän siitä mitään tullut, hyvä etten jäänyt kyydistä. Silloin tajusin, että on pakko olla ne viralliset paperit kunnossa.

Tämä on hyvä muistutus siitä, että hierarkia on olemassa myös dokumenttien maailmassa. Jotkut ovat yleispätevämpiä kuin toiset, riippuen siitä, kuinka syvällisesti ne on integroitu viralliseen järjestelmään.

Se ei ole huono asia, vaan järjestys, joka takaa asioiden sujuvuuden ja estää väärinkäytöksiä. Mikä olisikaan elämä, jos jokainen paperilappu kelpaisi mihin vain? Kaaos. Ja minä pidän järjestyksestä, ainakin asiakirjoissa.

Voiko Kela-kortilla todistaa iän?

Mulle kävi just viime kesänä tosi nolo tilanne S-marketin kassalla. Oli perjantai-ilta, kello oli jotain seitsemän ja olin hakemassa yhtä lonkeroa viikonlopun alkajaisiksi. Lompakko oli tietysti jäänyt kotiin. Mulla oli taskussa vaan puhelin ja Kela-kortti.

Ajattelin että no problem, maksan puhelimella ja näytän Kela-kortista että oon täysikäinen. Myyjä katsoi mua ja korttia ja sanoi tosi tiukasti, että tällä ei voi todistaa ikää. Olin ihan että mitä. Seisoin siinä hölmönä ja takana oleva jono tuijotti. Jouduin jättämään sen lonkeron siihen tiskille. Vitutti ihan kunnolla.

Se on niin turha kapistus siinä mielessä, vaikka tärkeä onkin. Miksei siinä voi olla kuvaa.

Kela-kortti ei kelpaa iän todistamiseen.

Myyjä kaupassa, Alkossa tai ravintolassa ei voi hyväksyä Kela-korttia henkilöllisyystodistuksena, koska siinä ei ole kuvaa eikä sitä ole tarkoitettu viralliseksi henkilöllisyystodistukseksi.

Hyväksytyt asiakirjat iän todistamiseen:

• Henkilökortti
• Passi
• Ajokortti (myös digitaalinen mobiiliajokortti)
• Muukalaispassi ja pakolaisen matkustusasiakirja

Nämä eivät kelpaa iän todistamiseen:

• Kuvaton Kela-kortti
• Opiskelijakortti
• Vanhentunut passi tai henkilökortti (Joidenkin paikkojen oma käytäntö voi hyväksyä hiljattain vanhentuneen, mutta laki ei velvoita siihen)
• Kopio passista tai kuvaviesti henkilötodistuksesta

Onko Kela-kortti henkilöllisyystodistus?

Kela-kortti ei ole virallinen henkilöllisyystodistus. Henkilöllisyys pitää todentaa muilla dokumenteilla.

Hah, Kela-kortti! Siitä saisi kai taulun seinälle, tai käyttäisi leipäveitsenä, jos vaikka sekin alkaisi todistaa henkilöllisyyttä! Olen aina luullut, että se avaa jopa pankkiholveja, mutta ei, se on vain muovinen muistutus etuuksista, ei niinkään siitä, kuka kukin on. Kelan lakimies Antti Klemola ihan oikein ähkäisi Ylelle, että pitää se henkilöllisyys jollain tapaa todentaa, eihän tässä muuten mitään järkeä olisi. Ei kelpaa siis korttipeliin identiteettinä, valitettavasti.

Mutta älkää suotta murehtiko, onhan näitä todistuksia kuin sieniä sateella, kunhan ovat oikeanlaisia:

• Passi – Se ulkomaankiertueiden sankari, joka todistaa sinut sinuksi rajalla ja kotimaassa.
• Henkilökortti – Kansalaisen luotettava kumppani arjessa, vähän kuin Kela-kortin isoveli tai -sisko, mutta tällä on oikeasti valtaa.
• Ajokortti – Todistaa, että osaa ajaa ja kuka on. Vaikka itselläni se on lähinnä muistona siitä, kun en enää ajanut edes ojaan, mutta silti virallinen!

Ja hei, apteekissa on sitten oma yllätyskäänne, melkein kuin salakäytävä menneisyyteen! Sinne voi marssia vaikka pelkän tulostetun lääkereseptin kanssa, ja se riittää. Että osaatpa sinä hakea purkkisi, vaikkei muovinen kortti käy. Ihan kuin vanhat ajat, kun kaikki tiesivät toisensa ja lääkkeitä jaettiin ilman sen kummempia muovipaloja.

Onko Kela-kortti kuvallinen?

Ei todellakaan ole, se on mennyttä aikaa kuin videovuokraamot tai älypuhelimet ennen vuotta 2010. Kela pisti sen haudan lepoon, koska sehän oli ihan turha, kuin kissa ilman viiksiä, kun sitä ei edes tarvittu kelan hommiin eikä sitä kelpuutettu henkilökortiksi. Aika hyvä juttu, eikö vain? Kuka nyt tarvitsee kuvaa kortissa, kun passikin on tarpeeksi kallis matkusteluun.

Eli lyhyesti:

• Ei kuvallinen Kela-kortti.
• Päätös luopua kuvallisesta kortista.
• Syyt: Ei välttämätön etuuksien hoitoon, ei virallinen henkilötodistus.

Ajattele nyt, jos joka paikassa pitäisi olla kuvat kaikesta. Kuka niitä kuvia sitten olisi ottamassa? Mahtaisiko tulla ruuhkaa kuin Linnanmäen huvipuistossa heinäkuussa? Ja kuka ne kuvat sitten tallentaisi? No, onneksi ei tarvitse miettiä, kun kela hoiti homman.

Käykö Kela-kortti henkilöllisyystodistuksena?

Ei, Kela-kortti ei ole virallinen henkilöllisyystodistus. Kuvallisella Kela-kortilla voi todistaa henkilöllisyyden ainoastaan Kelan palvelupisteissä ja joissakin apteekeissa.

Ah, Kela-kortti. Tuo suomalaisen lompakon ikuinen pohjanoteeraus, joka on virallisempi kuin kirjastokortti mutta vähemmän vakuuttava kuin bussikortin kuva. Se on kuin pääsylippu juhliin, jotka järjestetään vain yhdessä osoitteessa – Kelan toimistossa.

Syynä tähän surulliseen todellisuuteen on se, ettei kortin myöntämisprosessi ole yhtä tiukka kuin passin tai henkilökortin. Henkilöllisyyttä ei varmenneta samalla juhlallisella vakavuudella, joten se ei täytä virallisen henkilöllisyystodistuksen vaatimuksia.

Kortin käyttökelpoisuus on siis tilannesidonnaista, kuin sateenvarjo auringonpaisteessa: pääosin turha, mutta oikeassa paikassa kullanarvoinen.

Tässä lyhyt selviytymisopas sen käyttöön:

• Kelan toimisto: Täällä se on supertähti. Olet kuin kotonasi. Näytä sitä ylpeänä, olet järjestelmän sisällä.
• Apteekit: Useimmiten kelpaa Kela-korvausten takia. He katsovat sinua ymmärtäväisesti, sillä olette samassa veneessä.
• Postin noutopiste: Tässä alkaa uhkapeli. Joskus onnistuu, joskus saat paheksuvan katseen ja pyynnön kaivaa esiin jotain oikeaa. Riippuu virkailijan aamukahvin vahvuudesta.
• Alko, baarit, vaalit: Unohda koko juttu. Täällä Kela-kortti on yhtä hyödyllinen kuin uimalasit hiekkamyrskyssä. Älä edes yritä.

Muistan elävästi, kun yritin 18-vuotiaana todistaa ikäni R-kioskilla Kela-kortilla ostaakseni energiajuoman. Myyjä katsoi korttiani, sitten minua, ja kysyi kuivasti: Oletko myös sairausvakuutettu tähän ostokseen? En saanut juomaa.