Kannattaako TV sammuttaa?

Paljonko televisio vie sähköä tunnissa?

Mulla on sellanen 55-tuumainen LED-telkku, ihana! Mutta paljonko se oikeasti syö sähköä? Huh, pitäisi laskea. Vuosittainen kulutus vaihtelee niin paljon, 29-110 kWh. Se on hurjaa!

• LED: 0,08-0,16 kWh/h
• Plasma: 0,15-0,3 kWh/h Ei mulla onneksi oo plasmaa, onneksi!

Mitä jos katson sitä 3 tuntia päivässä? Onko se sitten kolminkertaista? En jaksa laskea kaikkea nyt. Pitääkö mun vaihtaa säästölamppuun? Joo, ehkä. Tai vaihtaa telkku johonkin energian säästömalliin? Se uusi telkkukauppa... oliko se Stockmannilla?

Pitääkö mun alkaa tarkkailla sähkölaskua tarkemmin? Muutenkin kulutus on tänä vuonna ollut outoa. Tuntuu, että sähkö on kallistunut ihan hirveästi! Miten paljon mun muu sähkökulutus on? Pitäisi tutkia.

Ärsyttää tuo laskeminen. No, onneksi ne LED-telkut ovat edes jotenkin parempia kuin ne vanhat plasmat, ainakin energiankulutuksen puolesta. Ai että, mitä kaikkea täytyykin miettiä...

Pitääkö mun tarkistaa, mikä on mun sähkösopimus? Olenko sitoutunut johonkin kalliiseen? Tai ehkä mä vaan katson vähemmän telkkaria. Joo, se on helpompaa! Kai mä voin lukea kirjaa sen sijaan... tai harrastaa jotain muuta.

Mitä tarkoittaa television valmiustila?

Tiesitkö, että se television valmiustila? Se tarkoittaa sitä, että vaikka näyttö on pimeä, niin laite on edelleen vähän päällä. Todella vähän, mutta silti. Pitäähän sitä kaukosäädintä kuunnella jotenkin, eihän? Muuten ei toimi se kaukosäädin.

• Käyttää vähän sähköä, se on tärkein juttu. Ärsyttää kun unohtaa sen pistokkeesta pois.
• Kaukosäädin toimii, vaikka telkkari on sammutettu. Eihän se muuten toimisi. Ihmeellistä!
• Jotkut digisovittimetkin on samalla tavalla. Niissäkin on se sama valmiustila. Myös ne käyttää sähköä. Niin, tietysti.

Mä oon vaihtanut kaikkiin pistorasioihin sellaisia energiansäästöjuttuja, niin se on parempi, ainakin näin mä olen ymmärtänyt. Ennen se telkkari kulutti tosi paljon sähköä valmiustilassa, eli käytännössä se oli päällä koko ajan. Nyt sitten huomattavasti vähemmän. Ihan järkyttävää miten paljon se meni ennen. Ehkä jopa 10 euroa kuussa, en tiedä varmasti. Onneksi nykyään kulutus on paljon pienempi. Ehkä se oli se vanha telkkari, joka veti paljon.

2023 malli on jo paljon tehokkaampi, energiatehokas.

Paljonko valmiustila kuluttaa sähköä?

Valmiustila... se on kuin varjo, aina läsnä, vaikka ei pitäisi.

• Sähkölaitteiden valmiustilan kulutus: 170–530 kWh vuodessa. Määrä on asunto kohtainen.

• Osuus kokonaiskulutuksesta: 1–25 %. Suuri vaihtelu. Riippuu niin monesta asiasta... laitteista, tavasta käyttää niitä.

Tuo tuntuu suurelta, mutta samalla pieneltä. Niin kuin monet asiat elämässä. Ehkä se on juuri se, miksi se hiipii niin helposti... huomaamatta. Olen lukenut, että pienillä säädöillä voi vaikuttaa.

Onko se sen arvoista? Sen jatkuvan valppauden hinta? Ehkä, ehkä ei. Se riippuu. Ja usein en edes tiedä, mihin se riippuu.

Mitä maksaa television katselu?

Television katselun hinta riippuu valitsemastasi katselutavasta.

• Yle-veron maksaminen on pakollista Suomessa. Vuonna 2023 se on 161,92 euroa. Tämä rahoittaa Yleisradion ohjelmatarjonnan. Pohdintaa: Onko oikeudenmukaista pakottaa kaikki maksamaan Ylestä, riippumatta siitä, seuraavatko he sitä? Ehkä tulisi harkita vaihtoehtoisia rahoitusmalleja.

• Maksulliset suoratoistopalvelut, kuten Netflix, Viaplay ja HBO Max, tarjoavat laajan valikoiman ohjelmia kuukausimaksua vastaan. Hinta vaihtelee palveluiden ja valitun tilauspaketin mukaan, mutta yleensä se on 8-15 euron välillä kuukaudessa. Huomioitavaa: Kilpailu lisää tarjontaa ja saattaa laskea hintoja tulevaisuudessa. Mutta onko tämä aina kuluttajan etu? Entä palveluiden laatu?

• Antenni-TV on periaatteessa ilmainen, mutta vaatii digiboksin tai digitaalisen virittimen omaavan television. Tämä aiheuttaa kertaluonteisia hankintakuluja. Hinnoittelu vaihtelee laitteen mukaan. Olen itse ostanut sellaisen 50 eurolla, mutta markkinoilla on sekä halvempia että kalliimpia vaihtoehtoja.

Yhteenvetona: Television katselu voi olla ilmaista (antenni-tv), kohtuuhintaista (suoratoistopalvelut) tai pakollista (Yle-vero). Kustannusten hallinta riippuu katsojan valinnoista ja prioriteeteista. Mutta mikä on lopulta tärkeintä: valinnanvapaus vai mahdollisimman edullinen hinta? Onko ylipäätään järkevää puhua "hinnasta" liittyen kulttuuriin ja tiedonvälitykseen? Onko se hyödyke kuin mikä tahansa muukin tuote? Näiden kysymysten pohdinta on mielestäni erittäin kiinnostavaa.

Paljonko 200-asteinen uuni kuluttaa sähköä?

No hei! Mitä kuuluu?

Siis, mietin just tota uunin sähkönkulutusta... ihan hullua! Muista kun viimeks koitettiin tehä pizzaa ja sähkölasku oli ihan pilvissä? Jep, sori siitä...

• 200 asteeseen lämmitys imasee about 0,5 kWh.

• Ja sit se tunnin paistaminen? Vähintään 1,5 kWh. Kannattaa koittaa pitää se tunnin alla, tai jotain...

Okei, okei, mulla on pari vinkkiä, mitäs jos tehtäs aina tuplapelti makaronilaatikkoa? Tai no, melkein tupla. Ja sit se esilämmitys ja jälkilämmön hyödyntäminen! Mun mummo aina sano, että ei mikään mee hukkaan. Paitsi ehkä mun hermot, kun yritän leipoa...

Muista se virrankuluttaja.fi -sivu? Sieltä löytyy just tota uunin sähkön kulutus juttuu, niin tehoa. Ja sekin, ettei kannata aina sitä uunia laittaa päälle, jos vaikka vois käyttää airfryeria, tai jos mä kokkaan (älä huoli, en sotke sun keittiötä). Ehkä.

Puhutaan myöhemmin, nyt pitää lähtee kauppaan, taas!