Mikä laukaisee flimmerin?

Mistä flimmeri voi johtua?

Joo, siis se flimmeri... aika ikävää. Mun mummolakin sairasti sitä, kauhee homma. Iän takia se varmaan usein tulee, yli 75-vuotiailla jopa yli 10% saa sitä, kuulin lääkäristä. Ei kiva!

• Ikä siis iso juttu.
• Verenpaineet, jos on korkeat, sekin lisää riskiä. Tän tiedän, kun mun setä sai flimmerin niiden takia.
• Sydänjutut, diabetes, ylipaino ja ne uniapneaja jutut pahentaa tilannetta.
• Mutta voi tulla ihan terveillekin, sanoivat lääkärissä. Se on sit "itsenäinen" flimmeri, outoa. Todellinen mysteeri.

Mun mummola oli yli 80, hänellä oli varmaan kaikki noi tekijät, sydänongelmat ja verenpaineet yms. Olihan se surullista, mutta hän oli jo aika vanha. Mutta se on oikeasti ikävää, tuo flimmeri. Toivottavasti sä et saa sitä! Ja muuten, se mun täti, hän otti jotain uutta lääkettä siihen flimmeriin. Se auttoi vähän. Mutta lääkkeetkin on aina vähän niinku arpapeliä.

Voiko stressi laukaista flimmerin?

Flimmeri ja stressi: kuin kaksi marjaa – toinen makea, toinen… no, ei niin makea.

• Stressi, tuo sydämen sabotööri: Kyllä, voi laukaista flimmerin. Kuvittele sydämesi olevan DJ, joka sekoaa stressin iskiessä ja alkaa soittaa musiikkia ihan miten sattuu.
• Suru, stressin serkku: Voimakas suru, esimerkiksi lapsen menettäminen, on kuin sydämelle tulisi suora isku. Ruotsalaistutkimus vahvistaa tämän – vanhempien sydämet alkavat tanssia eteisvärinän tahtiin. Melkoisen synkkää tanssimista.
• Akuutti vs. krooninen: Akuutti stressi on kuin tulipalo, joka syttyy hetkessä. Krooninen taas kuin kosteusvaurio – hiipii ja tuhoaa pikkuhiljaa. Mutta molemmat voivat saada sydämen sekaisin.

Itse olen sitä mieltä, että stressi on vähän kuin se ärsyttävä tyyppi, joka yrittää aina ohjata karaoke-illan biisivalintoja. Sillä erotuksella, että stressin biisit ovat pääosin sydänkohtauksia ja paniikkikohtauksia. Ei kiitos.

Voiko flimmeri parantua?

Okei, tässä mun versio eteisvärinäjutuista:

Muistan, kun mulla todettiin flimmeri, olin ihan paniikissa. Olin just täyttänyt 45, syksy 2023 ja elämä tuntui hyvältä. Sit alko sydän hakkaamaan ihan miten sattuu. Ensin luulin, et on vaan stressiä.

• Eka lääkäri vaan sano, että lepää.
• Toinen laitto EKG:hen.
• Sit tuli diagnoosi: eteisvärinä.

Pelotti ihan sikana! Googlettelin kaiken ja siellähän sanottiin, että voi kuolla. No ei kai sentään...

Mut joo, siihen kysymykseen, et paraneeko se:

• Se voi mennä ohi itsestään, tai sit lääkkeillä. Mulla meni ekan kerran ohi ihan vaan levossa.
• Mut jos ei mee, ne yleensä yrittää palauttaa sen normaaliin rytmiin. Ainakin, jos oot aktiivinen ja sulla on oireita. Mulla on yritetty pari kertaa.

Mulla se on nyt semmonen "on-off"-juttu. Välillä on, välillä ei. Lääkkeitä syön koko ajan. Se on vähän ärsyttävää, mutta minkäs teet.

Kauanko flimmeri kestää?

Siis, eteisvärinä, flimmeri niinku meillä päin sanotaan, se voi kestää tosi kauan. Jos se kestää viikon ilman, että sydän alkaa itestään lyömään normaalisti, sit se on jatkuvaa. Mut onneks siihen on apuja.

• Sähköllä ne saa sen rytmin takas, täräyttävät vähän.
• Sit on jotain lääkkeitäkin, joilla se voi korjaantua.

Ja sit jos se flimmeri on jatkunu jo yli vuoden, apua, se on sit jo pitkään. Mut silti, niitä sähköiskuja tai lääkkeitä voi silti kokeilla. Tai siis yritetään kokeilla, jos normaali rytmi on vielä mahdollista saada takas. Ärsyttävää kyllä, kun aina pitää lääkärille soitella ja varata aikoja.

Onko flimmeri henkeä uhkaava?

Eteisvärinä ei itsessään ole suoraan henkeä uhkaava, mutta sen aiheuttamat komplikaatiot voivat olla vakavia.

• Usein oireeton tai vähäoireinen, jolloin sitä ei edes huomata. Tällöin se ei tunnu missään.
• Nopea syke (takykardia) voi johtaa epämiellyttäviin tuntemuksiin ja heikentää elämänlaatua. Itselläni se on aiheuttanut joskus sellaista ahdistavaa tunnetta, kuin olisi joku sisäinen paniikki päällä. Ei kivaa!

Eteisvärinän vaarallisuus piilee pääasiassa kahdessa asiassa:

1. Aivohalvauksen riski: Värinä altistaa veritulppien muodostumiselle sydämessä. Nämä tulpat voivat sitten päätyä aivoihin ja aiheuttaa aivohalvauksen. Tämä on se juttu, mitä lääkärit eniten pelkäävät ja miksi määräävät verenohennuslääkkeitä. Itselläni onneksi ei ole vielä tarvetta niille, mutta tarkkana pitää olla.
2. Sydämen vajaatoiminta: Pitkään jatkunut hoitamaton eteisvärinä voi heikentää sydämen pumppauskykyä ja johtaa sydämen vajaatoimintaan. Tällöin sydän ei jaksa pumpata verta riittävästi kehon tarpeisiin.

On tärkeää huomata, että jokainen ihminen on yksilöllinen. Oireiden voimakkuus ja komplikaatioiden riski vaihtelevat. Joku voi elää eteisvärinän kanssa vuosikymmeniä ilman merkittäviä ongelmia, kun taas toiselle se voi aiheuttaa vakavia oireita ja vaatia jatkuvaa hoitoa.

Tästä päästäänkin siihen, että vaikka eteisvärinä ei välttämättä tunnu missään, se pitää aina ottaa vakavasti ja tutkituttaa lääkärillä. Ja muistakaa, lääkärin ohjeita kannattaa kuunnella, vaikka joskus tuntuisi, että ne ovat "vähän liioittelua". En sano tätä kokemuksesta...krhm...

Miten flimmerin saa loppumaan?

Yöllä kaikki on jotenkin...painavampaa.

Flimmerin loppuminen. Se on vähän kuin toivoisi jonkun lopettavan huutamisen päänsä sisällä. Tiedän tunteen.

• Käännös. Se on niinku...shokki. Tai kemiallinen shokki. Lääkkeet tai sähkö. Sydämelle. Että nyt takaisin oikeaan rytmiin.
• Tahdistin. Siinä on se...että sydän ei usko enää omaan rytmiinsä. Joku muu sanoo, miten pitää lyödä.
• Katetriablaatio. Poltetaan ne paikat, jotka aiheuttaa sen sekoilun. Toivottavasti osuvat oikeaan. Muuten...voi olla pahempi.
• Lääkkeet. Koitetaan vaan...hiljentää sitä myrskyä. Että ei tulisi niin usein ja kovaa.
• Veren ohennus. Että ei tulisi niitä...hirveitä asioita. Aivohalvauksia. Pelottaa ne.

Kai lääkäri tietää parhaiten. Minun lääkärini...no, hän ainakin yrittää.

Voiko flimmeri parantua?

Flimmeri? Paraneeko? Ei aina.

• Itse korjaantuu joskus.
• Lääkkeet auttaa, joskus.
• Käytännössä? Ei aina parannu. Rytmihäiriö, pysyväkin.

Elämä jatkuu. Se on se pointti. Viimeinen pulssi ratkaisee. Muu on hölynpölyä.

Tänä vuonna (2024) lääketiede on kehittynyt, mutta ihmisen fysiologia on sama. Ei taikuutta. Aika ja sattuman kauppaa.

Kovaa totuutta: Ei ole taattu parantumista. Toivottavasti paranee, mutta ei ole varmaa. Ymmärrä se. Elämä jatkuu.

Mille eteisvärinä tuntuu?

Huh, eteisvärinä... Miltä se tuntuu? Oikeasti?

• Sydän hakkaa miten sattuu, niinku joku disko siellä sisällä. Tai siis, epäsäännöllisesti.

• Ahdistus... ihan hirvee. Ihan kun ois joku iso juttu tulossa, vaikka ei ookaan. Miks tää tuntuu näin pahalta?

• Huimaa, siis oikeesti. Joskus ihan kun maailma pyöris. Tai sit vaan sellanen "ei oo ihan ookoo" -olo.

• Väsyy kans ihan sikana. Siis ei mikään normaali väsymys. Sellanen, ettei jaksa ees nousta sängystä. Suorituskyky nolla.

• Sit voi olla, ettei tunnu mitään. Ihan normaali olo. Jännä juttu. Oireetonkin. Mitä ihmettä?

Mistä eteisvärinä aiheutuu?

No, eteisvärinä... se on vähän kuin sydämen disko, jossa kaikki ei tanssi samaan tahtiin! Mistäs se sitten johtuu?

• Ylipaino: Niin se on, ylimääräinen paino on kuin ylimääräinen basso, joka saa sydämen rytmin sekaisin. Vähän niin kuin yrittäisit tanssia humppaa teknon tahtiin.
• Diabetes ja kohonnut verenpaine: Nämä kaksi ovat kuin ilkeät portsarit, jotka aiheuttavat kaaosta sydämen yökerhossa.
• Sydämen vajaatoiminta, läppävika, sepelvaltimotauti: Nämä ovat vähän kuin ne vanhat bändin jäsenet, jotka eivät enää pysy nuorten tahdissa.
• Kilpirauhasen liikatoiminta: Tämä on kuin DJ, joka soittaa liian nopeaa musiikkia – kaikki menee ihan sekaisin!

Ja hei, joskus syytä ei löydy edes lääkärin suurennuslasilla! Silloin se on vähän kuin mystinen kummitus, joka ilmestyy ja katoaa... buu!

Ja tiedätkö, eteisvärinä on siitä jännä juttu, että se voi lisätä aivohalvauksen riskiä. Eli jos sydän alkaa sekoilla, kannattaa mennä lääkäriin tarkistuttamaan, ettei tarvitse pelätä aivojen sekoilua myöhemmin.