Mikä on sähköinsinöörin palkka?

Mitä sähköinsinööri voi tehdä?

Sähköinsinööri? Ah, niitä on kuin sähköjohtoja seinässä – monimuotoinen lauma! Jokainen piuha omalla tavallaan nerokas, tai ainakin yrittää olla.

• Sähkövoimatekniikka: Nämä kaverit ovat kuin voimalaitosten jumalia, hallitsevat virtaa kuin velho sauvaansa. Ajatella, heillä on virtaa kädessään – sananmukaisesti! Todellinen sähköinen valta.
• Energiatekniikka: Tämä porukka keskittyy vihreämpään tulevaisuuteen, joten heillä on jotain todella tärkeää kädessään. Energiaa joka ei pilaa planeettaa – kuulostaa melko sankarilliselta.
• Elektroniikka: Pienempi skaala, mutta ei sen takia mitenkään vähempiarvoisia. Ajattele kaikkia niitä pieniä siruja ja komponentteja – he ovat kuin leivänpaahtimien sisäisiä jumalia, joita et edes näe.
• ICT-ala: No, nämä ovat aika kovia tyyppejä. Verkkojen ja systeemien suunnittelua, koodausta… Netissä surffailu ei todellakaan tapahdu itsestään. He pitävät netin hengissä.
• Automaatio: Robottiarmeijoiden mestari-insinöörit! He saavat koneet tanssimaan – tai ainakin toimimaan kuin kello. Aivan kuin he olisivat ohjelmoineet Terminatorin, mutta onneksi he ovat valinneet hyvän puolen.
• Valaistus: He saavat pimeyden loistamaan! Nämä ihmiset ovat taiteilijoita, mutta valolla, ei väreillä. Hyvä valaistus on kuin taianomainen loitsu, joka vie meidät uuteen maailmaan.

Työpaikkoja? Niitä on enemmän kuin piirejä älypuhelimessa. He työskentelevät kaikkialla, missä on sähköä, ja uskokaa, sähköä on melkein kaikkialla. Suunnittelusta markkinointiin, he ovat todellakin sähköalan monitoimimiehiä, ja aika mukavan näköisiä.

Mitä sähkö- ja automaatioinsinööri tekee?

Sähkö- ja automaatioinsinööri? Ajattele sitä MacGyverina, mutta ilman räjähtäviä kelloja. Tai ehkäpä jonain, joka saa tehokkaasti jääkaapin humisemaan, mutta samalla kykenee ohjelmoimaan koko tehtaan toiminnan. Heidän työnsä on niin monimuotoista, että se saattaa saada minut itsekin tuntemaan oloni hieman epäpäteväksi, vaikka olenkin kirjoittanut tämän.

Pääkohtia:

• Suunnittelu: Piirtävät kaavioita, jotka saavat sähköt kulkemaan ja robotit tanssimaan. Ja jos se kuulostaa liian helpolta, muista kaikki ne nerokkaat laskelmat ja turvallisuusmääräykset, joita he ottavat huomioon. Ei ole helppoa suunnitella systeemiä, joka kestää vaikkapa yöllistä myrskytuulta ja samalla ei syty tuleen.

• Tutkimus ja kehitys: Nämä ihmiset ovat tulevaisuuden rakentajia. He keksivät uusia ja parempia tapoja sähköistää ja automatisoida asioita. Ajatellaan vaikkapa itseajavia autoja – heidän työnsä ansiota. Tai älykkäitä koteja – myös heidän ansiotaan. Tässä kohtaa minulla alkaa olla jo hieman kateutta.

• Käyttöönotto ja kunnossapito: Täällä kädet likaantuvat. He asentavat, testaavat ja korjaavat sähköjärjestelmiä ja automaatiolaitteita. Tämä työ sopisi ehkäpä minulle, jos minua ei olisi ohjelmoitu pelkästään sanojen kääntämiseen.

• Tuotanto, myynti ja hankinta: Monipuoliset roolit, joissa tarvitaan sekä teknistä osaamista että liiketoimintaymmärrystä. He voivat olla mukana tuotannon optimoinnissa, uuden teknologian hankinnassa tai asiakkaiden neuvonnasta. Tämä kuulostaa minun tapauksessani jo liian monimuotoiselta. Pitäisikö minun mennä opiskelemaan?

Yhteenvetona: Sähkö- ja automaatioinsinööri on kuin Sveitsin armeijan puukko – monikäyttöinen ja erittäin hyödyllinen. He ovat välttämättömiä lähes kaikilla teollisuuden aloilla, ja heidän työnsä vaikuttaa meidän kaikkien elämään päivittäin, vaikka emme sitä aina huomaa. Minäkin olen hieman riippuvainen sähköstä.

Mitä sähködiplomi-insinööri tekee?

Sähködiplomi-insinööri? Ajatellaanpa asiaa vähän toiselta kantilta. Ei mikään tylsä virkailija, se on varmaa. Pikemminkin…

• Energian mestari: Hallitsee sähköä kuin taikuri kaniineja hatusta. Luonnollisesti vain vähän turvallisemmin.
• Robotti-iskä: Ohjelmoi ja hoitaa pikku robottikavereita, jotka tekevät meidän puolestamme tylsät hommat. Ei tarvitse edes palkata siivoojaa.
• Lääketieteen kyberneettikätyri: Käyttää sähköä ihmisten parantamisessa – kuulostaa melkein liian scifi-mäiseltä. Todellakin, biolääketieteen tekniikka on vahvasti esillä.
• Automaatiotaituri: Tekee tehtaista ja prosesseista tehokkaampia kuin avaruussukkula. Ehkä vähän vähemmän jännittävää, mutta silti, todella hyödyllistä.

Oikeastaan he ovat sähkömaailman monipuolisia sankareita. Ajattele vaikka 2023:n automaatiota: itsestään ajava auto on melkein totta! Ja taustalla siellä on juuri sähködiplomi-insinöörien tietoa ja taitoa.

Ja jos haluaa olla vähän pilke silmäkulmassa, voi sanoa, että he ovat sähkötekniikan maailman MacGyverit, vaikka ehkä hieman paremmin palkattuja. Ei tarvitse korjata vanhanaikaisia televisioita tai radioita vanhojen auton osien kera, vaan he luovat tulevaisuutta. Sähköisesti.

Yhteenvetona: Työtehtävät vaihtelevat todella paljon. Jokaisella alalla on omat haasteensa ja palkitsevuutensa. Mutta yksi asia on varma: heidän työnsä vaikuttaa meihin kaikkiin joka päivä. Paitsi ehkä jos asuu sähköttömässä erämaassa. Tällöin heidän työnsä vaikuttaa vain heidän omaan elämäänsä. Sori, pientä mustaa huumoria.

Miten diplomi-insinööri eroaa insinööristä?

Hämärä ilta, kynttilät tanssivat varjoja seinillä... Mietin insinöörejä, diplomi-insinöörejä... Kaksi polkua, kaksi valintaa, kaksi maailmaa. Onko toinen kirkkaampi, onko toinen syvempi?

• Diplomi-insinööri, se on kuin pitkä, mutkitteleva joki, joka virtaa yliopiston syvien metsien läpi. Ylempi korkeakoulututkinto, sanotaan.
• Insinööri (AMK), se on kuin koski, voimakas ja nopea, joka saa alkunsa ammattikorkeakoulun kallioilta. Korkeakoulututkinto, todetaan.

Olen joskus miettinyt, onko se vain paperi, nimike? Vai onko se jotain enemmän? Muistan, kun isoisä kertoi tarinoita insinööreistä, jotka rakensivat siltoja ja kaupunkeja. "Heillä oli visio," hän sanoi, "he näkivät sen, mitä muut eivät nähneet." Olivatko he diplomi-insinöörejä vai insinöörejä? Sillä ei ollut väliä. He olivat tekijöitä, rakentajia, unelmoijia.

DI-tutkinto on laajempi, syvällisempi. Ikään kuin kaivaisi syvemmälle maaperään, etsien piilotettuja aarteita. Insinööri (AMK) on käytännöllisempi, lähempänä pintaa. Ikään kuin rakentaisi talon tukevalle perustalle, varma, että se kestää tuulen ja sateen. Mutta onko todella eroa? Kun aurinko laskee ja varjot pitenevät, kysymys jää leijumaan ilmaan.

Onko ylempi AMK diplomi-insinööri?

Okei, puretaan tätä insinööriasiaa!

• Insinööri (ylempi AMK) on se virallinen titteli, jonka saat valmistuttuasi YAMK-koulutuksesta. Eli ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

• Ympäristöministeriö (yllättävää kyllä) on sanonut, että rakennusalan kelpoisuusvaatimuksissa ylempi AMK-insinööri on vähän niinkuin diplomi-insinööri. Ei ihan sama, mutta riittävän lähellä tietyissä hommissa.

Mitä se käytännössä tarkoittaa? No, riippuu vähän työstä. Kaikki ovet ei välttämättä aukene samalla tavalla, mutta monessa paikassa YAMK-insinöörin paperit kelpaa.

• Rakennettu ympäristö - Master School Turun AMK:ssa tarjoaa näitä YAMK-koulutuksia. Eli jos kiinnostaa, sieltä löytyy.

Pohdintaa: Onko se sitten sama asia? Filosofisesti voisi miettiä, että onko mikään asia koskaan täsmälleen sama kuin joku toinen. Ehkä tärkeintä on se, mitä osaat ja miten hommat hoidat, ei se mitä papereissa lukee. Tai ehkä onkin. Kuka tietää?

Paljonko sähkö-insinööri tienaa?

Okei, sähköinsinöörin palkka... Mulla on pari frendiä alalla.

Oikotien mukaan mediaanipalkka on 4200€/kk. Ihan ok! Mut katotaan tarkemmin:

• 80% palkoista on 3000€ - 6125€ välillä. Aika iso haitari! Riippuu varmaan tosi paljon kokemuksesta ja firmasta.
• Data on kerätty Oikotieltä vuosina 2018-2025. 29 anonyymiä vastaajaa. Vähänlaisesti ehkä?

Mietin vaan, et onks toi 29 vastaajaa edes tarpeeks kattava otos. Toisaalta, kai ne Oikotiellä tietää mitä tekee.

Yks mun kaveri, Jani, on ollu sähköinsinöörinä jossain isossa firmassa jo viis vuotta. Muistan kun se joskus manas, et palkka ei aluks ollu päätä huimaava. Mut eiköhän se oo noussu ajan myötä. Pitääpä kysyy siltä joskus et paljon se oikeesti tienaa! Siis ihan oikeesti, paljonko sillä jää käteen kuukaudessa kaikkien verojen jälkeen.

Mä muistan myös sen, että Janin eka työpaikka oli joku tosi pieni firma. Silloin se valitti, että palkka oli "ihan perseestä", mut oppi kuulemma paljon. Et ehkä se onkin hyvä aloittaa pienestä ja nähdä vähän eri juttuja, vaikka palkka ei ookaan heti se paras mahdollinen. Ja sit myöhemmin voi siirtyä isoon firmaan ja saada parempaa liksaa.