Milloin valokuva on otettu?

Milloin valokuva on otettu? Näin löydät tiedot

Haluatko tietää, milloin valokuva on otettu tallennushetkellä? Digitaaliset kuvat kantavat mukanaan näkymätöntä aikaleimaa, joka paljastaa tarkan kuvausajankohdan sekunnilleen. Digitaalisen aineiston taustatietojen ymmärtäminen auttaa varmistamaan muistojen oikean kronologian ja suojaa väärennöksiltä. Tutustu helppoihin tapoihin lukea kuvatiedostojen piilotettuja merkintöjä ilman erikoisohjelmia.

Miten metatiedot paljastavat kuvausajankohdan?

Valokuvan tarkka kuvausajankohta tallentuu lähes aina automaattisesti kuvan sisäisiin metatietoihin, jotka kulkevat tiedoston mukana. Digitaaliset kamerat ja älypuhelimet upottavat tiedostoon niin sanottua valokuvan metatiedot EXIF -dataa (Exchangeable Image File Format), joka toimii kuin kuvan digitaalinen sormenjälki. Tämä data rekisteröi sulkimen sulkeutumishetken sekunnilleen.

Älypuhelimilla otetut kuvat sisältävät nykyään erittäin kattavat aikaleimat, sillä laitteet synkronoivat kellonsa jatkuvasti internetin kautta. Tyypillinen kuvatiedosto kantaa mukanaan vähintään 87 erilaista metatietokenttää, jotka kertovat kaiken kuvaushetken valotuksesta aina kameran tarkkaan malliin saakka. Mutta entä jos kello on ollut väärässä? Se onkin oma tarinansa.

Muistan elävästi, kun yritin järjestää vanhoja digikamerakuviani vuosilta, jolloin älypuhelimia ei vielä ollut. Koko prosessi oli muuttua painajaiseksi. Järjestelmä väitti satojen kesäkuvien olevan otettu tammikuussa kello kolme yöllä. Kamera oli nollannut sisäisen kellonsa pariston tyhjennyttyä, enkä ollut huomannut asettaa aikaa uudelleen. Metatiedot ovatkin vain niin luotettavia kuin laite, joka ne on luonut.

Eri aikaleimojen erot: Luontipäivä vs. Kuvauspäivä

Kun tutkit tiedoston tietoja tietokoneella, saatat hämmentyä eri päivämääristä, sillä järjestelmät erottelevat tiedoston historian ja itse kuvaushetken toisistaan. Tietokoneen näyttämä luontipäivämäärä ei useinkaan vastaa sitä hetkeä, jolloin seisroit kameran takana. Tämä johtuu siitä, miten käyttöjärjestelmät käsittelevät tiedonsiirtoa.

Tietokoneen tiedostojärjestelmän luontipäivä kertoo vain sen, milloin kyseinen kopio tiedostosta siirrettiin tai ladattiin kyseiselle laitteelle. Jos lataat kuvan pilvipalvelusta tänään, sen luontipäiväksi saattaa tulla kuluva päivä. Todellinen kuvauspäivä (EXIF DateTimeOriginal) pysyy kuitenkin muuttumattomana tiedoston sisällä, ellei sitä erikseen pyyhitä tai muokata muokkausohjelmilla.

Tämän vuoksi kuvien järjestelyyn kannattaa aina käyttää ohjelmistoja, jotka lukevat nimenomaan raakaa EXIF-dataa. Ero näiden aikaleimojen välillä on kriittinen. Se säästää tunteja turhaa työtä.

Miten tarkistaa valokuvan alkuperäiset tiedot?

Alkuperäisten tietojen tarkistaminen onnistuu helposti nykyisillä kuluttajalaitteilla ilman erillisten maksullisten ohjelmien hankkimista. Useimmat nykyaikaiset kuvagalleriat ja käyttöjärjestelmät osaavat purkaa tärkeimmät tiedot suoraan käyttäjän nähtäville. Työkalu valitaan käytössä olevan laitteen mukaan.

Älypuhelimella tutkiminen on suoraviivaisinta. Esimerkiksi google kuvat sijainti ja päivämäärä -ominaisuuden avulla tai iPhonen omassa galleriassa riittää, kun pyyhkäiset kuvaa ylöspäin tai napautat tiedon kuvaketta. Ruudulle avautuu paneeli, joka näyttää kuvauspäivän, kellonajan, käytetyn kameran ja usein myös tarkan sijainnin kartalla, jos GPS on ollut päällä. Mutta tässä piilee ansa, jota monet eivät tiedä. Palataan siihen hetken kuluttua.

Tietokoneella voit klikata kuvaa hiiren oikealla painikkeella, valita ominaisuudet ja siirtyä tiedot-välilehdelle. Syvällisempää analyysia varten internetistä löytyy ilmaisia selaimessa toimivia EXIF-katseluohjelmia, joihin kuva ladataan. Ammattilaiset taas luottavat komentoriviltä ajettaviin työkaluiihin, jotka pystyvät lukemaan tietoja jopa 180 eri tiedostomuodosta. Monipuolisuus on valttia.

Katoavatko tiedot kun kuva jaetaan netissä?

Kuvien jakaminen sosiaalisen median alustoilla tai viestisovelluksissa muuttaa tiedoston rakennetta ja usein pyyhkii kaikki taustatiedot olemattomiin. Tämä tehdään ensisijaisesti käyttäjien yksityisyyden suojelemiseksi ja tiedostokoon minimoimiseksi. Suuret alustat toimivat tässä hyvinkin aggressiivisesti.

Suosituimmat sosiaalisen median palvelut, kuten Facebook, Instagram ja perinteiset viestimet, poistavat kuvan EXIF-datan kokonaan automaattisen pakkausprosessin aikana. Tutkimusten mukaan tavallisessa chat-tilassa lähetetyistä kuvista vain noin 16,67 prosenttia säilyttää minkäänlaista metatietoa. Jos siis lataat kaverisi Facebookiin laittaman kuvan, et voi selvittää sitäkään, mistä tietää koska kuva on otettu.

Jos haluat säilyttää metatiedot ja alkuperäisen laadun siirron aikana, kuva on lähetettävä sähköpostin liitteenä tai viestisovellusten tiedostomuodossa (dokumenttina). Tämä varmistaa tiedoston purettavuuden. Se on ainoa varma keino.

Tiedonsiirtotapojen vaikutus metatietoihin

Eri tavat siirtää valokuvia laitteesta toiseen vaikuttavat merkittävästi siihen, säilyvätkö kuvan alkuperäiset aikaleimat ja laitetiedot tallessa.

Sähköpostin liite tai Dokumenttiosio ⭐

- Säilyvät tiedostossa, jos ne on alun perin kuvattaessa tallennettu

- Alkuperäinen tiedosto ilman laadun heikkenemistä tai pakkausta

- 100% säilyvyys, EXIF-data ja alkuperäiset aikaleimat säilyvät täysin muuttumattomina

Sometalletus tai Viestisovelluksen chat-tila

- Poistetaan poikkeuksetta aina automaattisen puhdistuksen aikana

- Heikkenee huomattavasti voimakkaan pakkauksen ja optimoinnin seurauksena

- Erittäin heikko, suurin osa alustoista pyyhkii kaiken datan yksityisyyden vuoksi

Harrastelijavalokuvaaja Anssin haaste vanhojen kuvien kanssa

Anssi, 34-vuotias ohjelmoija Tampereelta, päätti järjestää kymmenen vuoden aikana kertyneet digitaaliset valokuvansa aikajärjestykseen. Tehtävä osoittautui vaikeaksi, sillä tuhannet kuvat olivat sekaisin eri kansioissa ja osa tiedostoista näytti siirtojen jäljiltä vääriä päiviä.

Ensimmäisessä yrityksessään hän luotti tietokoneen resurssienhallinnan näyttämään luontipäivään. Pian hän huomasi järjestelmän menneen täysin sekaisin, kun kaikki vuonna 2018 varmuuskopioidut vanhat kuvat siirtyivät saman kuukauden kohdalle tiedostojen kopioitumisen takia.

Anssi tajusi, että tiedostojärjestelmän aikaleima muuttuu joka kerta, kun tiedosto ladataan uudelle levylle. Hän latasi ilmaisen komentorivityökalun ja alkoi skannata kuvien todellista sisäistä EXIF DateTimeOriginal -kenttää tiedostojen siirtopäivien sijaan.

Muutaman tunnin automatisoidun ajon jälkeen yli 5000 valokuvaa asettui sekunnilleen oikeille paikoilleen todellisen kuvaushetken mukaan, ja Anssi oppi, ettei pelkkään tiedoston luontipäivään voi koskaan luottaa.