Mistä jännite johtuu?

34 katselukertaa
Jännite selitettynä: Varauksen epätasainen jakautuminen luo potentiaalinJännite on sähköinen potentiaaliero, joka syntyy virtapiirin varausten epätasaisesta jakautumisesta. Mitä suurempi varauserotus, sitä korkeampi jännite. Tämä jännite saa varaukset liikkeelle pyrkien tasaamaan erotusta, mikä synnyttää sähkövirran. Johteen sisällä tämä tasoittuminen lopulta nollaa jännitteen.
Kommentti 0 tykkäystä

Kysymys?

Muistan sen hetken kun korjasin vanhaa Salora-radiota tuolla verstaalla viime tammikuussa. Yhtäkkiä tajusin mitä jännite oikeasti on.

Se ei oo mikään mystinen voima. Se on ihan konkreettinen paine-ero, vähän kuin padossa. Sähkövaraukset on kasautuneet epätasaisesti sinne virtapiiriin, toisessa päässä on tungos ja toisessa tyhjää. Yleismittari näytti 9 volttia, ja mä tajusin sen olevan se ero, se jännitys.

Ja virta? Se on vaan sen jännitteen purkautuminen. Luonto yrittää tasoittaa sen eron.

Kun laitoin piuhan kiinni, ne varaukset lähti liikkeelle, yrittäen täyttää sen tyhjän puolen. Siinä se virta kulkee, ihan kuin vesi putkessa joka pyrkii samaan tasoon. Ja kun se virta kulkee, se johtimen sisällä oleva jännite tavallaan nollaantuu koska se ero on jo tasottumassa siinä matkalla. Tosi simppeliä loppujen lopuks.

Voiko jännite olla negatiivinen?

Kyllä, jännite voi olla ehdottomasti negatiivinen. Ei se ole mikään semmoinen harvinainen sähköhiukkanen, joka väistelee totuutta! Ajattele sitä kuin kissa, joka välillä naukuaa kiltisti ja välillä murahtaa kuin pieni tiikeri.

  • Tasajännite (DC): Tämä on se perussetti, kuin kotiruoka. Se pysyy yleensä samassa suunnassa, mutta joskus se voi kääntyä takaisin. Kuvittele vaikka patteri, joka antaa virtaa, mutta jos sen kytkee väärin päin, niin no, sithän se virta menee "väärään suuntaan". Eli jännite muuttuu negatiiviseksi.

  • Vaihtojännite (AC): Tämä on se villimpi serkku, kuin diskopallo pyörimässä. Se pyörii ja heiluu jatkuvasti nollan molemmin puolin. Se piirtää sellaista kaunista aaltoliikettä, mutta se ei aina olekaan täysin symmetristä. Välillä se voi painaa enemmän toiselle puolelle, kuin mummo omenakakkua leikatessaan. Eli se keskikohta ei aina ole nolla, vaan se voi olla vaikka vähän plussan tai miinuksen puolella.