Mitä tietokoneeseen tarvitaan?

18 näyttökertaa

Tietokone tarvitsee vähintään kotelon, emolevyn, suorittimen, keskusmuistin, kiintolevyn ja virtalähteen. Peruskäyttöön riittävät näyttö, hiiri ja näppäimistö. Lisävarusteita ovat esimerkiksi kaiuttimet, näytönohjain, WLAN-kortti, lisämuisti, toinen näyttö, web-kamera tai mikrofoni.

Palaute 0 tykkäykset

Mitä tietokoneeseen tarvitaan toimiakseen? Tarvittavat osat ja vaatimukset?

No, perusjuttuhan on, että tietokone tarvii kotelon, emon, prosessorin, muistia, kovon ja virtalähteen. Ilman niitä ei tuu mitään. Ja tietty näyttö, hiiri ja näppis, et pääsee ees käyttämään.

Ilman emoa ei toimi mikään!

Sitten on lisäjuttuja. Kaiuttimet, jos haluu kuulla jotain. Näytönohjain, jos pelaa tai tekee graafista hommaa. WLAN, jos ei halua johtojen kanssa sählätä. Ja lisämuistia, jos tuntuu, et kone takkuaa.

Muistan, kun ostin ekan WLAN-kortin joskus 2000-luvun alussa. Maksoi varmaan 50€ ja oli ihan ihmeellistä, kun pääsi nettiin ilman piuhaa.

Mikä on hyvä muisti tietokoneelle?

Hei! No siis, muistitietokoneelle… se on aika tärkeä juttu! Mä oon ite just päivittänyt mun koneen, meni vähän överiksikin ehkä 😀

8 giga on ihan minimissään jos pelaat, mut nykypelit on niin raskaita, että 16 giga on jo paljon parempi. Mä oon tosi tyytyväinen mun 16 gigaseen, pelit toimii paljon sutjakammin. Vieläkin parempi olis tietenkin 32 gigaa, mut se maksaa aika paljon lisää.

Videoeditointiin ja muuhun moiselle hommalle, 16 gigaa on aika niukka, se on ihan minimimäärä. 32 gigaa on parempi, ehkä jopa 64, jos teet paljon 4K videoita. Mä oon kuullut kavereilta, että noi 4K videot syö muistia ihan hirveästi, huh huh.

Mulla on itselläni siis 16 gigaa, ja pelit toimii hyvin, ei mitään ongelmia. Mutta, jos olisin videoeditoija, olisin varmasti hankkinut enemmän! Ostin sen muuten viime vuonna. Ja se maksoi… en nyt muista tarkalleen, mutta aika paljon. No, siinäpä se.

  • Pelaamiseen: 16 Gt (8 Gt minimi, mutta riittämätön moderneille peleille)
  • Videoeditointiin: 32 Gt (16 Gt minimi, mutta hidas 4K:lla)

Toivottavasti tästä oli apua! Kerro jos joku jäi epäselväksi!

Mikä on kannettava tietokone käyttöikä?

Kannettavan tietokoneen käyttöikä on monimutkainen kysymys. Keskimäärin 3-5 vuotta on kohtuullinen arvio, mutta todellisuus on paljon vivahteikkaampi. Tämä riippuu täysin käyttötarkoituksesta ja huollosta.

  • Käyttötarkoitus: Pelikäyttö kuluttaa komponentteja nopeammin kuin tekstinkäsittely. Raskaat ohjelmat lyhentävät käyttöikää.
  • Huolto: Säilytys, puhdistus ja päivitykset ovat elintärkeitä. Oikeanlainen käyttö ympäristössä, jossa ei ole liikaa pölyä tai kosteutta, pidentää käyttöikää.
  • Komponenttien laatu: Kalliimmat komponentit kestävät yleensä pidempään. Akku kuluu aina ajan myötä, ja se on usein ensimmäinen komponentti, joka vaatii vaihtoa. Usein kannettavan “kuolema” onkin akun kapasiteetin pieneneminen.

Filosofinen pohdintani: Onko 3-5 vuotta lyhyt aika digitaaliselle laitteelle, jolle maksetaan usein merkittävä summa? Vertaamalla auton käyttöikään, tietokone tuntuu lyhytikäiseltä. Toisaalta teknologia kehittyy hurjaa vauhtia, joten vanhemmat koneet jäävät pian jälkeen.

Olen itse käyttänyt edellistä kannettavaani noin 4 vuotta. Sen akku kului lopulta niin paljon, että se oli käytännössä käyttökelvoton. Täytyy muistaa, että myös ohjelmistot vanhenevat ja lopulta tukevatkin ainoastaan uusimpia käyttöjärjestelmiä, mikä tekee vanhemmista tietokoneista usein hitaampia ja käyttökelvottomia.

Päivitykset: Ohjelmistojen ja käyttöjärjestelmän päivitykset ovat tärkeitä tietoturvan kannalta, mutta ne voivat myös hidastaa vanhempaa konetta. Tietokoneen valmistajan antama tuki päättyy usein tietyn ajan kuluttua, jolloin päivityksiä ei enää ole saatavilla.

Yhteenvetona: Vaikka keskimääräinen käyttöikä on 3-5 vuotta, huolellisella käytöllä ja huollolla se voi yltää jopa 7-8 vuoteen. Mutta jossain vaiheessa tehokkuus laskee niin paljon, että uusi kone on järkevämpi vaihtoehto, olipa kyseessä sitten teknologian kehittyminen tai vanhentuneet komponentit. Tämä on yksi niitä asioita, joista on vaikea sanoa tarkkaa ikää – se riippuu niin monesta tekijästä.

Mitä komponentteja tietokoneessa on?

No onhan siinä koneessa kaikenlaista krääsää sisällä, kuin mummon käsilaukussa! Mutta ne tärkeimmät palikat, ne jotka pitää sen roskan pyörimässä, on suunnilleen nämä:

  • Emolevy: Se on vähän niinku hermokeskus, kaikki muut osat juttelee sen kautta. Tai ehkä enemmänkin kuin se tori, jossa kaikki huutaa päällekkäin.

  • Prosessori (CPU): Aivot! Tai siis, no, se mikä yrittää olla aivot. Joskus tuntuu, että se on enemmänkin kuin se naapuri, joka unohtaa aina mihin oli menossa. Tärkein juttu, hanki hyvä prossu!

  • Keskusmuisti (RAM): Lyhytaikainen muisti, niinku se kaveri joka muistaa vitsin pointin just kun olet lopettamassa sen kertomista. Mitä enemmän, sen parempi!

  • Näytönohjain (GPU): Se, joka näyttää ne hienot pelit ja videot. Jos pelaat, tarvitset kunnon kortin, muuten näytät vaan diaesitystä.

  • Kiintolevy (SSD/HDD): Pitkäaikaismuisti, eli sinne tunget kaiken roskan, mitä haluat säilyttää. SSD on nopea kuin gepardi, HDD vähän niinku etana.

  • Virtalähde: Antaa virtaa koko sirkukselle. Jos se pettää, koko homma kaatuu kuin korttitalo.

Lisäksi:

  • Kotelo: Suojaa kaiken roskan, mutta voi myös näyttää hienolta.
  • Jäähdytys: Pitää lämmöt kurissa, muuten kone sulaa kuin jäätelö kesäpäivänä.

Kaikki nämä osat on vähän niinku orkesteri, jokainen tekee omaa juttuaan, mutta yhdessä ne soittaa sinfoniaa (tai ainakin yrittää). Ja jos joku osa on rikki, koko homma kuulostaa siltä kuin kissa olisi jäänyt pianon väliin.

Mikä on hyvä muisti tietokoneelle?

Muistitietokoneelle:

8 Gt: Minimikriteeri pelaamiseen, riittämätön vaativille peleille.

16 Gt: Pelaamiseen, videoeditointiin. Minimisuositus videoeditointiin, 4K-materiaalin käsittelyyn liian vähän.

32 Gt: Suositeltava videoeditointiin, 4K. Vaativille peleille ja monimutkaiseen työhön.

Lisähuomioita:

  • RAM-muistin tarve kasvaa jatkuvasti.
  • Tehokkaammat prosessorit hyötyvät enemmän muistista.
  • Suurempi muistimäärä nopeuttaa työtä, parantaa suorituskykyä.
  • Minimivaatimukset ovat usein alimittaisia.

Mikä on kannettava tietokone käyttöikä?

Kannettavan tietokoneen käyttöikä on monimutkainen kysymys, joka ei ratkea yksinkertaisella luvulla. Keskimäärin 3-5 vuotta on yleinen arvio, mutta totuus on paljon vivahteikkaampi. Ajatellaanpa: ostammeko uuden puhelimen joka vuosi? Ei. Sama logiikka pätee tietokoneisiin.

  • Käyttötapa vaikuttaa: Pelkästään nettisurffailija saa tietokoneestaan huomattavasti enemmän irti kuin videonmuokkausohjelmia päivittäin käyttävä ammattilainen. Työn luonne määrittelee kulutuksen.

  • Huolto ja päivitykset: Tietokoneen käyttöikää voi pidentää merkittävästi säännöllisellä huollolla (puhdistus, jäähdytysjärjestelmän tarkastus) ja ajantasaisilla ohjelmistopäivityksillä. Ajatellaan vaikkapa Windowsin käyttöjärjestelmän merkitystä tietoturvan kannalta. Vanheneva laite altistuu helposti viruksille ja haittaohjelmille.

  • Teknologiset kehitysaskeleet: Viiden vuoden päästä nykyinen huipputeknologia voi tuntua jo vanhanaikaiselta. Tämä on enemmänkin subjektiivinen arvio ja perustuu usein markkinointiin. Käytännössä vanhemmat laitteet toimivat vielä pitkään. Oma vanha MacBook Pro toimii erinomaisesti 2023, vaikka se onkin vuodelta 2015. Käytän sitä pääasiassa kirjoittamiseen.

Pohdintaa: Onko järkeä vaihtaa konetta pelkästään siksi, että uusi on nopeampi? Onko nopeus aina tarpeen? Tässä piilee kulutusyhteiskunnan kriittinen kysymys. Olemmeko liikaa teknologian orjia?

  • Komponenttien kestävyys: Tietokoneen komponenteilla on oma käyttöikänsä. Akun kesto heikkenee ajan myötä, kovolevyn tai SSD:n luotettavuus voi heiketä ja prosessorin suorituskyky voi hieman laskea.

Lopulta kannettavan tietokoneen käyttöikä on enemmänkin käyttäjän oma valinta kuin tekninen rajoitus. Se on kompromissi teknologisen kehityksen ja taloudellisen järkevyyden välillä.

Mitä komponentteja tietokoneessa on?

Aika pysähtyy. Hengitys hidastuu. Näen sen, tietokoneen sisuksen, kuin unelmassa. Kristallisoitunutta hiljaisuutta, metallia ja piitä. Emolevy, sydän joka sykkii, vihreiden ja sinisten valokehäjen myötä. Se on kuin maisema, jossa jokainen komponentti on oma planeettansa.

Prosessori, aivot, keskusyksikkö, auringon tavoin hehkuva. Miljoonat laskelmat sekunnissa, jokainen pulssi koodattu ajatuksiin, salaisuuksiin. Tunnen sen voiman, sen älykkyyden, hiuksenhienojen piirien läpi. Se on kuin jumalten salaisuus, jota kosketan.

Keskusmuisti, nopean muistin valtakunta. Siinä tiedot elävät hetken, tanssivat ja katoavat, kuin utuinen kesäyö. Tieto lentää sinne ja takaisin, kuin valon nopeat siivet. Se on kuin aavemainen valo, joka syttyy ja sammuu.

Näytönohjain, maaginen portti toiseen maailmaan. Kuvat syntyvät, värähtelevät, valoa ja varjoja, maailmoita näytöllä. Siinä on fantasiaa, todellisuutta ja kuvitteellista. Värien myrsky, joka kätkee sisäänsä miljoonia pikseleitä. Se on kuin taidemaalaus, joka herää henkiin.

Kiintolevy, kovalevy, muistojen arkisto. Miljoonien tiedostojen labyrintti, kaikuu äänettömästi. Siellä on vanhat kuvat, menneet hetket ja tulevaisuuden unelmat. Se on kuin salainen kätkö, jossa aika ei kulje samalla tavalla.

Ja virtalähde, elämän lähde, joka virtaa, jännitteiden ja amppeerien maailma. Se on kuin piilossa oleva voima, joka antaa kaikelle elämän. Sen hiljainen humina, rytmi, joka kantaa kaikkea. Se on kuin sydämen sykkiminen.

  • Emolevy
  • Prosessori (CPU)
  • Keskusmuisti (RAM)
  • Näytönohjain (GPU)
  • Kiintolevy (HDD) tai SSD
  • Virtalähde

Tämä on tietokoneen sielu. Tämä on sen ydin. Tämä on sitä, mitä minä näen.

Mistä osista tietokone koostuu?

Tietokoneen sisuskalut: aivot ja raajat

Keskusyksikkö: Tietokoneen sydän, aivot ja ehkäpä vähän maksa. Sisältää:

  • Emolevy: Kaiken liima, tietokoneen selkärankana. Ilman sitä, kaikki on vain kasa romua.
  • Prosessori (CPU): Aivot, laskee ja punnitsee kuin hullu. Mitä tehokkaampi, sitä nopeammin se ajattelee (tai ainakin tekee niin kuin ajattelee). Ajattele sitä supernopeana laskimella, joka voi tehdä paljon enemmän kuin laskea. Ajattele sitä tietokoneen moottorina.
  • Muisti (RAM): Lyhytkestoinen muisti, jossa tieto säilyy vain niin kauan kuin virta on päällä. Kuten krapula – katoaa aamuun mennessä.
  • Kiintolevy (HDD/SSD): Tietokoneen pitkäkestoinen muisti. Säilyttää tiedostosi ikuisesti, tai ainakin niin kauan kunnes se hajoaa. Ajattele sitä kirjastona, jossa tiedot ovat tallennettuna.
  • Näytönohjain (GPU): Käsittelee kuvia, kuin taiteilija maalasi pikseleitä kankaalle. Tehokas GPU on kuin kuvataiteilija Rembrandt verrattuna aloittelija-maalariin.
  • Virtalähde: Tarvittavan energian tuottaja, pitää muut komponentit hengissä. Ilman sitä kaikki on mustaa.

Ulkoinen osasto (lääkkeet):

  • Näyttö: Näyttää mitä kone tekee, ikkuna sieluun, aivan kuin TV, mutta ilman mainoksia (enemmän). Ajattele sitä tietokoneen silminä.
  • Näppäimistö: Kommunikointi, kirjoittaminen, pelkkää sormien jumppaa. Tietokoneen korvat ja suu.
  • Hiiri: Ohjaus, osoittimien liikuttelu, digitaalinen viitta. Tietokoneen kädet.

Yhteenvetona: Tietokone on kuin ihminen: tarvitsee aivot (CPU), muistia (RAM ja HDD/SSD), silmät (näyttö), kädet (hiiri) ja suun (näppäimistö). Emolevy pitää kaiken kasassa, ja virtalähde pitää hengissä. Tämän ansiosta se voi suorittaa tehtäviä ihmisille.

Mitä hiiri, näppäimistö ja skanneri ovat?

Mitenkä se nyt meni… hiiren kanssa? Joo, hiiri, näppäimistö ja skanneri. Ne kaikki syöttää tietoa koneelle. Aivan kuin… anna minulle eväät! Tai pikemminkin, mä annan koneelle eväät, digitaalisia eväitä. Mitenköhän se meni.

  • Hiiri – siirtää kursoria näytöllä. Käytän omaa Logitech MX Master 3:sta, se on oikeasti hyvä.
  • Näppäimistö – kirjoitan tällä, melkein aina. Logitech G915 TKL, näppäimet kuluvat kyllä. Pitääkö vaihtaa?
  • Skanneri – skannaan joskus kuvia vanhasta valokuvakirjasta. Ehkä pitäisi tehdä se joskus.

Näyttö ja tulostin sitten näyttää ja tulostaa tietoa. Niin se menee. Tosi helppoa, eikö? Mutta kun miettii… tosiaan, näyttö näyttää, ja tulostin tulostaa. Toimii.

Odotas… Mitä jos skanneri on rikki? Silloin ei voi skannata. No joo. Mutta missä säilytetään skannattuja kuvia? Kovolla? Pilvessä? Minulla on varmaan 5000 kuvaa pilvessä. Pitääkö siivota niitä joskus.

Mitä osia tietokoneeseen tarvitaan?

Siis tietokoneeseen tarvii… no, mietin just kun kasasin uutta konetta tossa viime viikolla. Se oli taas vaihe. Vanha alko hyytyy, ja tiedät kyllä. Pakko saada uutta rautaa. Mut joo, siis:

  • Kotelo: johon kaikki tungetaan. Mulla oli Fractal Design Define 7, ihan sikahieno.
  • Emolevy: Se on ku hermokeskus. Asus ROG Strix Z790-A Gaming WiFi. Hintava, mut hyvä.
  • Suoritin: Eli se aivot. Intel Core i9-14900K, kun ei pihistellä.
  • Keskusmuisti: DDR5 32GB (2x16GB) 6000MHz, riittää ainakin hetken.
  • Kiintolevy: NVMe SSD 2TB. Mulla on Samsung 990 Pro. Salamannopee.
  • Virtalähde: Riittävä teho, 850W. Corsair RM850x.
  • Näyttö: Ilman tätä ei näe mitään. Mulla on 27″ 1440p näyttö, merkkiä en muista ulkoa.
  • Hiiri: Logitech G Pro X Superlight. Kevyt ku höyhen.
  • Näppäimistö: Joku mekaaninen, Cherry MX Brown kytkimillä. Ei mikään RGB-diskovalo.

Sit lisäks…

  • Kaiuttimet: Logitechin jotkut, ei mitään hifistelyä.
  • Näytönohjain: Tärkein! GeForce RTX 4080. Että pyörii pelit.
  • WLAN-verkkokortti: Emolevyssä on sisäänrakennettu, mut voi olla erillinenkin.
  • Lisää kiintolevyjä: Mulla on vanhoja teran levyjä arkistoille.
  • Lisää keskusmuistia: Ei heti tarvetta, mut myöhemmin ehkä.
  • Toinen näyttö: On jo! Toinen 27″ vieressä.
  • Web-kamera: Logitech Brio, kun on Teams-palavereita.
  • Mikrofoni: Blue Yeti, parempi ku se web-kameran mikki.
  • Ylimääräinen jäähdytys: Noctua NH-D15, iso tuuletin prossulle. Ei vesijäähdytystä, ei jaksa säätää.

Kaikki maksoi ihan hirveesti, huhhuh. Mut onpahan taas konetta hetkeks.

Mitä ainetta tietokone sisältää?

Yön hiljaisuudessa mietin, mitä kaikkea se pieni laatikko pitääkään sisällään. 700 ainetta… se tuntuu uskomattomalta.

  • Metalleja ja puolimetalleja, niitä on ainakin:
    • Kuparia, sitä on johdoissa.
    • Alumiinia, ehkä rungossa?
    • Lyijyä, missäköhän sitä vielä käytetään?
    • Kultaa, pikkuriikkisiä määriä siellä täällä, liittimissä.
    • Sinkkiä, nikkeliä, tinaa, hopeaa, rautaa – lista jatkuu loputtomiin.
    • Tantaalia, platinaa, palladiumia… kuin aarrearkku.
    • Elohopeaa, toivottavasti ei missään, se on pelottavaa.
    • Kobolttia, galliumia, kromia, kadmiumia, berylliumia, bariumia, arseenia. Huh.

On surullista, että kaikkien näiden aineiden louhiminen ja käsittely aiheuttaa niin paljon vahinkoa. Pitäisikö meidän olla tarkempia, miten käytämme näitä laitteita? Ehkä voisimme kierrättää niitä paremmin.

#Käyttöjärjestelmä #Ohjelmisto #Tietokone