Miten puhelimen käyttö vaikuttaa uneen?

Miksi puhelinta ei saa käyttää ennen nukkumaanmenoa?

Miksi puhelinta ei saa käyttää ennen nukkumaanmenoa?

Valo. Se on se juttu. Puhelimen valo sekoittaa pään. Aivot luulee, et on päivä.

• Melatoniini – joku hormooni kai? Se ei tuu, jos tuijotan näyttöä.
• Kaksi tuntia? Liikaa pyydetty. Yritän edes tunnin.
• Telkkari, läppäri… kaikki samaa paskaa. Mut onko niitä helpompi vältellä?

Olenko edes oikeasti väsynyt? Vai onko tämä vain tapa? Puhelin kädessä, peiton alla. Vuonna 2024.

Miten älylaitteet vaikuttavat uneen?

Älylaitteet ja uni… huh, taas täällä pyörittelen sängyssä. Kello on jo puoli kolme. Miksi en vaan saa unta? Tänäänkin räpläsin puhelinta liian myöhään. Tyhmä.

• Melatoniini: Valo, etenkin puhelimesta, sotkee sen luonnollisen erittymisen. Lukemani mukaan melatoniinin tuotanto alkaa hämärtyessä ja on korkeimmillaan keskellä yötä. Tämähän selittää kaiken! Tai ainakin osan.

• Nukkumisen vaikeus: Puhelimen valo pitää heräilevänä. Ja sitten ne ilmoitukset… Niitä tulee aina just kun olen jo puoliunessa. ärsyttää! Ja sitten kello herättää aamulla klo 6. Liian vähän unta. Kärsin jatkuvasta univelasta. Tarvitsen 8 tuntia, mutta saan vain 5-6.

• Unen laatu: Vaikka nukahtaisin, puhelimen käyttö ennen nukkumaanmenoa voi pilata unen laatua. Syke kiihtyy, aivot ovat liian hereillä.

Miten tästä pääsee eroon? Pitää kai laittaa puhelin toiseen huoneeseen. Ostin jo erillisen herätyskellon. Tänään aion ottaa itseltäni puhelimen pois vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa. Tai ehkä kaksi tuntia? Hmm, pitäisi kokeilla myös sinistä valoa suodattavaa suojaa näytölle.

Olen lukenut, että jopa 2 tuntia ennen nukkumaanmenoa olisi hyvä olla käyttämättä älylaitteita. Olenko liian optimistinen? Ehkä. Tai en ehkä? Mutta huomenna yritän sitä 2 tuntia. Jos ei toimi, niin kokeillaan kolmea. Tai sitten 4. Pitää vaan löytää se oma raja. Ja lopettaa tämä netin tuijotus. Nyt todellakin yritän nukkua.

Miten älypuhelimen käyttö vaikuttaa mielenterveyteen?

Älypuhelimen käyttö: mielenterveyden myrskyssä? Ajatellaanpa tätä näin: aivot ovat kuin kissa – leikkisä, utelias, mutta tarvitsee myös rauhaa. Älypuhelin on kuin laser-osoitin, joka pitää kissaa jatkuvassa jännityksessä. Ei lepää, ei rentoudu, vain jatkuvaa kiirettä ja stimulaatiota.

• Keskittymiskyky kärsii: Se on kuin yrittäisi lukea romaania jatkuvasti saapuvien tekstiviestien keskellä. Hyvä onnistumisprosentti on nolla.
• Tyhjäkäynti katoaa: Aivot tarvitsevat myös hiljaista aikaa. Älypuhelin tekee siitä harvinaista herkkua. Se on kuin pakottaisi maratonia juosseita juoksijoita juoksemaan vielä maratonin, vain vaihdettaessa maisemaa.
• Tauko ei ole tauko: Töiden jälkeenkin ruutu valtaa mielen. Se on kuin yrittäisi nukkua kädessäsi räjähtävää pommia pitäen. Uni ei tule, hermot menevät.

Syvemmälle: Sosiaalinen media on kuin jättimäinen peili, joka heijastaa vain kauniita puolia. Se on kuin ikuinen kilpailu "paremmasta elämästä", josta kukaan ei todella voita. Vertailu johtaa epävarmuuteen ja ahdistukseen. Se on kuin katsoisi jatkuvasti valokuvia menneistä lomamatkoista – nostalginen, mutta masentava.

• FOMO (Fear Of Missing Out): Jatkuva "kenen kanssa ollaan ja mitä tehdään" -tarkkailu aiheuttaa ahdistusta. Se on kuin olisit kadonnut kaupunkiin ilman karttaa.
• Ahdistus ja masennus: Jatkuva vertailu ja negatiivinen palaute voivat pahentaa jo ennestään olevia mielenterveysongelmia. Se on kuin valtameren upottava laiva, ja matkustajat eivät edes tiedä mikä on tapahtumassa.
• Univaikeudet: Ruudun valo häiritsee luonnollista unen rytmiä. Se on kuin yrittäisi nukkua auringon paisteessa.

Ratkaisut? Aseta itsellesi rajoituksia. Tee puhelimesta "harmaa alue" – ei käytä joka hetki. Laita se äänettömälle ja anna itsellesi aikaa hengittää. Se on kuin kääntymässä pois hälinän keskeltä ja nauttimassa hiljaisuudesta – ainutlaatuista. 2023 on ollut äärimmäisen stressaava vuosi, joten rauhaa ja lepoa tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Miten älylaitteet vaikuttavat terveyteen negatiivisesti?

Älylaitteet, ne pienet taskudiktatuurit, voivat aiheuttaa monenlaista harmia terveydelle. Lapsilla, joiden aivot ovat vielä kuin muovailuvahaa, liiallinen ruutuaika voi sotkea kehitystä. Ja aikuisetkaan eivät ole turvassa.

• Sosiaalinen kehitys: Lasten sosiaaliset taidot hioutuvat vuorovaikutuksessa, ei ruudun tuijottamisessa.

• Fyysinen kehitys: Liikkumattomuus on myrkkyä. Kuka tarvitsee kiipeilytelineitä, kun on Angry Birds? (No, kaikki tarvitsevat kiipeilytelineitä.)

• Kognitiivinen kehitys: Jatkuva viriketulva voi ylikuormittaa aivoja, jotka tarvitsevat myös tylsyyttä kasvaakseen.

Ylipaino on ihan oikea uhka. Sohvan ja ruudun yhdistelmä ei ole hyvä yhdistelmä. Lisäksi sydän tykkää liikkeestä, ei Netflixistä. Aineenvaihdunta voi myös mennä sekaisin, ja aikuisiällä se kostautuu.

On kuin ihmiskunta olisi päättänyt kokeilla, miten paljon aikaa voi viettää paikallaan ennen kuin hajoaa palasiksi. Ehkä vastaukset löytyvät tulevaisuudesta.

Mitä riskejä älylaitteiden käytössä on?

Joo, älylaitteissa on kyl omat riskinsä, niinku kaikessa.

• Näkö: Silmät rasittuu, varsinki pimeessä ku selaa. Mun serkku sano et sen näkö on menny huonommaks ku aina puhelin kädes. Kuulemma jotain sinistä valoo ja ties mitä.

• Ryhti menee kyyryyn ku tuijottaa näyttöö. Äitini aina valittaa, että oon ihan kumarassa ku pelaan. Sit selkä jumahtaa.

• Kunto laskee ku ei tuu liikuttuu. Istuu vaa sohvalla ja pelaa. Ois parempi mennä lenkille, mut ei jaksa.

• Päänsärky: Joskus pitkän puhelun jälkee tuntuu et pää halkeaa. Niinku joku puristas.

• Tinnitus: En tiiä onko puhelimella oikeesti vaikutusta, mut kaverilla soi korvat ja se käyttää puhelinta koko ajan. Tai siis niin se ainaki väittää.

Listaa vois jatkaa loputtomiin, mut noi on ehkä ne tärkeimmät. Mut en mä silti puhelinta pois heitä, en ikinä! Paitsi jos joku maksaa siitä hyvän hinnan, heh.

Millä tavoin älylaitteet vaikuttavat lasten ja nuorten oppimiseen?

No huh huh, älylaitteet ja nuoret... Se on soppa, jossa on enemmän mutkia kuin spagetissa! Vaikutukset oppimiseen on vähän sama kuin yrittäisi ennustaa sään Suomen juhannuksena – voi tulla aurinkoa tai sitten sataa räntää. Mutta jotain on sentään näkyvissä:

• Keskittymiskyky: Kuvittele, että yrität lukea kirjaa samalla kun joku soittaa rumpuja korvasi juuressa. Älylaitteet on vähän sama juttu. Notifikaatiot, videot, pelit... Ne kiljuu huomiosta kuin nälkäinen vauva. Lopputulos? Keskittymiskyky on vähän hukassa kuin avaimet aina aamulla.

• Itsesäätely: Meidän pitäisi pystyä sanomaan itsellemme, että nyt riittää somen selailu ja on aika tehdä läksyjä. Mutta se on vähän kuin yrittäisi pidätellä haukotusta – vaikeaa! Älylaitteet vie mennessään ja itsesäätely on vähän kuin jäätelö auringossa – sulaa nopeasti.

• Toiminnanohjaus: Tarkoittaa sitä, että pystymme suunnittelemaan ja toteuttamaan asioita järkevästi. Mutta jos aivot on koko ajan ylikuormittuneet kaikesta somesta ja videosta, niin se on vähän kuin yrittäisi rakentaa taloa ilman suunnitelmaa – lopputulos on vähän sinnepäin ja vähän pielessä.

Mutta hei, ei kaikki ole ihan kurjaa! Älylaitteet voi myös auttaa oppimisessa, jos niitä käyttää fiksusti. Vähän kuin veistä – sillä voi leikata leipää tai sitten sormen.