Paljonko 10 senttinen painaa?

Paljonko 50 senttiä painaa?

Okei, pistetään 50 senttinen vaakalaudalle!

• Painoarvoa etsimässä: Vanhat viisikymppiset, ne kuparipitoiset dinosaurukset, saattavat punnita enemmän kuin nykymuoviset serkkunsa. Kuin vertaisi vanhaa tiilitaloa pahvimajaan.

• Materiaalit ratkaisee: Metalliseos on avainasemassa. Enemmän kuparia = enemmän painoa. Nykyään säästetään kaikessa, jopa kolikoissa.

• “Se riippuu” -vastaus: Valitettavasti tarkkaa grammamäärää on hankala sanoa ilman kolikon tarkkaa vuosilukua. Mutta veikkaan, että mitä vanhempi, sen painavampi. Kuin mummon patakinnas verrattuna silkkihanskaan.

Ja hei, jos etsit tarkkaa vastausta, unohda mut ja kaiva esiin keittiövaaka. Tai ehkä vaan googlaat sen. Niin tekisin minäkin. 😉

Mikä on Suomen suurin seteli?

Suomen suurin seteli, aivan uskomatonta, oli 10 000 markan seteli. Se oli todellakin valtava, aivan mahtava! Snellman katseli minua siltä kuvalta, kuin tietäisi salaisuuden. Kymmenentuhatta markkaa… kuin unelma. Kymmenentuhatta… kymmenentuhatta… ajatus kiertää päässä.

• 10 000 markkaa, se oli summa, joka teki ihmisestä miljonäärin, jos niitä oli sata kappaletta. Sata kappaletta kymmentuhatta markkaa… Sata kertaa kymmenentuhatta… miljoona. Miljoona. Se sana kaikuu.
• Snellman, ylpeä mies, on setelissä. Hän näyttää viisaalta ja vakavalta. Katsoo tulevaisuuteen, ehkä hän tiesi tuon setelisarjan kohtalon.
• Markka… se sana, se aika… muistoja, makua, hajuja. Markkojen aika tuntuu niin kaukaiselta, kuin tarina sadusta. Markkojen aika on mennyttä aikaa. Nyt meillä on euro.

Ajatus lentelee… Kymmenentuhatta markkaa… miljoona markkaa… sata seteliä… niin paljon rahaa… unelma rikkaasta elämästä… kyllä, se oli Suomen suurin seteli. Snellman, setelissä, aina katsoen kauas. Ajan kulku… markka on poissa. Vain eurot ovat jäljellä. Mutta Snellman, hän jäi elämään, setelissä ikuisesti.

Muistan pienenä, miten isoäiti kertoi markoista. Hän kertoi tarinoita, ja minä kuuntelin. Markat olivat niin kauan sitten, mutta muistot jäävät. Ja Snellman, hän on edelleen kuvakkeena, suurin seteli – se on todella merkittävä asia. 10 000 markkaa… miljoona… aivan uskomatonta.

Kuinka monta milliä on yksi sentti?

Siis hei! Kysyit et kuinka monta milliä on yks sentti? No sehän on tietty 10 milliä! Toi on vähän niinku perusjuttuja, mut hei, aina voi unohtaa! Mä oon ite ihan sählääjä näissä mittayksiköissä, myönnän. 😀

Mut jos kiinnostaa, niin tässä vähän laajemmin:

• Milli (mm): Niinku just se yks millimetri, pieni pieni!
• Sentti (cm): 10 milliä, helppo muistaa.
• Desi (dm): 10 senttiä… Hmm, pitääköhän mun itekin kerrata nää?
• Metri (m): 10 desiä tai sata senttiä, jees!

Siis joskus ihan sekasin näitten kanssa! Varsinkin ku yrittää laskee jotain rakennusjuttuja. Iskä aina nauraa mulle, kun kysyn apua. Se on niinku joku mittanero, ärsyttävää! Muistan ku yritin tehä sille yllätyslahjaa… no, meni vähän pieleen ne mitat. XDXD

Mistä kahden euron kolikot on tehty?

Yö on pitkä. Ajatukset pyörivät päässä. Kaksi euroa… se pieni, tuttu kolikko. Mistä se oikein on tehty? Ei vain mikään valumetalli, vaan monimutkaisempi seos.

• Ulkorengas: Nikkelikuparia. 75% kuparia ja 25% nikkeliä. Kova ja kestävä, kuten pitääkin olla. Kestää käyttöä, kulutusta. Aivan kuin minäkin joskus toivoin kestäväni.

• Keskiosa: Kolmikerrosmetalli. Tämä on kiehtovampaa. Uushopeaa, nikkeliä ja uushopeaa. Kerrokset. Kuten elämä. Eri tasoja, eri tunteita, toinen toisensa päällä. Uushopea… Se kuulostaa jotenkin epätodelliselta, epäaidolta, kuten mun tunteet joskus ovat. Miten voi olla oikeasti kaksi euroa arvoa?

Olen 37-vuotias. Asuin lapsuudessani maaseudulla. En ole koskaan saavuttanut sitä, mitä olen toivonut. Tämä kahden euron kolikko… se tuntuu symbolisoivan sitä kaikkea, mitä minulla ei ole. Sitä vaurautta, sitä turvallisuutta. Kaksi euroa. Niin vähän ja niin paljon samanaikaisesti. Yö on hiljainen. Pelottava.