Tarvitseeko modeemin vai reitittimen?

Tarvitseeko modeemin vai reitittimen? Ero ja Wi-Fi 6 nopeus

Pohdittaessa tarvitseeko modeemin vai reitittimen, on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa laitteiden eri roolit kodin verkkoyhteydessä. Vääränlainen laitteisto aiheuttaa turhia yhteyskatkoja ja heikentää tietoturvaa merkittävästi. Oikea valinta parantaa verkon kattavuutta ja takaa parhaan suorituskyvyn kaikille laitteille. Lue tarkemmat tiedot varmistaaksesi optimaalisen ja turvallisen verkkoympäristön.

Kumpi laite on välttämätön kotiverkkoosi?

Tarvitset yleensä sekä modeemin että reitittimen, mutta useimmat nykyaikaiset laitteet sisältävät ominaisuudet, joissa on modeemi ja reititin samassa laitteessa, jotka hoitavat molemmat tehtävät. Modeemi tuo internet-yhteyden kotiisi operaattorin verkosta, ja reititin taas jakaa sen langattomasti (Wi-Fi) tai kaapelilla kaikille laitteillesi.

Netti on nykyään kuin sähkö - sen olemassaolon huomaa vasta, kun se katkeaa kesken tärkeän palaverin tai suoratoistoelokuvan. Noin 70 prosenttia suomalaisista kotitalouksista käyttää tällä hetkellä operaattorin toimittamaa yhdistelmälaitetta. Se on helppo ja tilaa säästävä ratkaisu, mutta se ei ole aina paras vaihtoehto suuren asunnon kattavuuden kannalta. Erillisen, laadukkaan reitittimen lisääminen voi parantaa langattoman verkon siirtonopeutta ja vähentää huomattavasti pelien viivettä.^[2] Mutta on olemassa yksi kriittinen asetus, jonka lähes kaikki jättävät tekemään yhdistelmälaitteen kanssa - palaan siihen alempana tässä artikkelissa.

Modeemi vs. reititin - Mitä ne oikeastaan tekevät?

Monet käyttävät näitä termejä sekaisin, mutta teknisesti ne ovat täysin eri asioita. On tärkeää ymmärtää mikä on modeemin ja reitittimen ero, jotta et osta turhia laitteita muuttaessasi uuteen asuntoon.

Modeemi: Portti ulkomaailmaan

Modeemi on lyhenne sanoista modulaattori-demodulaattori. Sen ainoa tehtävä on muuttaa seinästä tuleva signaali - oli se sitten puhelinjohdon sähköä, kaapeli-tv:n signaalia tai valoa - muotoon, jota tietokone ymmärtää. Ilman modeemia kotisi olisi pimeä katvealue operaattorin verkossa. Nykyaikaisista suomalaiskodeista suuri osa käyttää internetyhteyttä, mutta moni miettii milloin tarvitaan modeemi ja milloin pelkkä päätelaite riittää signaalin muuntamiseen. ^[3]

Reititin: Kotisi liikenteenohjaaja

Jos mietit miten reititin toimii, se ei osaa puhua suoraan internet-kaapelille. Se ottaa modeemilta tulevan datan ja jakaa sen älypuhelimille, tableteille ja televisioille. Reititin luo paikallisen verkon ja toimii palomuurina suojaten laitteitasi. Wi-Fi 6 -standardin yleistyminen on nostanut kodin verkkojen teoreettiset maksiminopeudet jopa 9,6 gigabittiin sekunnissa. Harvoin on mikään tekninen kehitys helpottanut elämäämme yhtä paljon kuin vakaa ja nopea langaton verkko.^[4]

Tarve riippuu yhteystavastasi: Valokuitu, 5G vai kaapeli?

Eri yhteystekniikat vaativat erilaisia laitteita. Jos asut vanhemmassa talossa, jossa on puhelinpistoke (ADSL tai VDSL) tai kaapeli-tv-liitäntä, tarvitset aina nimenomaan kyseiselle tekniikalle sopivan modeemin. Tällöin modeemi ja reititin ovat yleensä samassa paketissa, jonka saat operaattoriltasi.

Moni miettii uuteen kotiin muuttaessaan, tarvitseeko modeemin vai reitittimen tällaisessa tapauksessa. Valokuitu ja Ethernet-kohteet (RJ45-seinäpistoke) ovat kuitenkin eri asia. Valokuituun siirtyneiden osuus kasvaa vauhdilla, ja valtaosa uusista pientaloista valitsee kuidun. Tällöin kuitupääte on usein asennettu kiinteästi, ja tarvitset vain reitittimen.^[5] Olen itse tehnyt sen virheen, että ostin kalliin kaapelimodeemin uuteen asuntoon, vaikka seinässä oli suora Ethernet-liitäntä. Se oli 150 euron oppitunti siitä, että tekninen tarkkuus kannattaa.

Milloin kannattaa ostaa oma reititin operaattorin laitteen sijaan?

Operaattorin tarjoamat peruslaitteet ovat usein riittäviä pieneen kaksioon, mutta suuressa asunnossa niiden Wi-Fi-teho loppuu kesken. Jos verkkosi pätkii tai nopeus putoaa heti, kun menet toiseen huoneeseen, on aika harkita omaa reititintä. Laadukas reititin tarjoaa paremmat antennit, enemmän säätömahdollisuuksia ja usein myös paremman tietoturvan.

Tässä on se aiemmin mainitsemani kriittinen asetus: siltaava tila (bridge mode). Jos kytket oman reitittimen operaattorin yhdistelmälaitteen perään ilman tätä asetusta, luot vahingossa kaksi päällekkäistä verkkoa. Tämä aiheuttaa ongelmia (ja usko pois, olen kokeillut monia tapoja välttää tämä) erityisesti pelaamisessa ja etäyhteyksissä. Siltaavassa tilassa operaattorin laite toimii vain modeemina, ja oma reitittimesi hoitaa kaiken muun. Tämä on paras tapa saada maksimaalinen suorituskyky irti yhteydestäsi.

Yleiset virheet asennuksessa

Nyt on aika puhua totta: moni meistä sijoittaa modeemin ja reitittimen mahdollisimman piiloon - usein sähkökaappiin tai paksun kirjahyllyn taakse. Tämä on Wi-Fi-signaalin kuolemantuomio. Metalliset ovet ja paksut seinät vaimentavat signaalia dramaattisesti. Paras paikka reitittimelle on keskeisellä paikalla, noin metrin korkeudella lattiasta. Tyypillisiä mokia ovat: Sijoittaminen lattialle: Signaali törmää välittömästi huonekaluihin. Piilottaminen kaappiin: Erityisesti metalliset sähkökaapit estävät signaalin lähes kokonaan. Liian vanhat kaapelit: Jos käytät modeemin ja reitittimen välillä kymmenen vuotta vanhaa Ethernet-kaapelia, voit vahingossa rajoittaa nopeutesi 100 megaan, vaikka liittymäsi olisi gigabitti.

Modeemi, reititin vai yhdistelmälaite?

Modeemi

• Ei yleensä sisällä Wi-Fi-verkkoa
• Yksittäinen tietokone tai sillattu yhteys omalle reitittimelle
• Muuntaa operaattorin signaalin dataksi

Reititin

• Keskeinen ominaisuus, usein useita antenneja
• Valokuitu- ja Ethernet-kohteet tai modeemin lisäosa
• Jakaa yhteyden ja luo langattoman verkon

Yhdistelmälaite (Gateway)

• Sisäänrakennettu, usein perushyvä kantama
• Yleisin ratkaisu kerrostaloasuntoihin ja peruskäyttöön
• Hoitaa sekä modeemin että reitittimen tehtävät

Mikon muutto ja kallis oppitunti laitteista

Mikko, 28-vuotias ohjelmistokehittäjä Helsingistä, muutti uuteen valokuitutaloasuntoon. Hän otti mukaan vanhan kaapelimodeeminsa ja yritti epätoivoisesti saada sen toimimaan kytkemällä sen Ethernet-seinäpistokkeeseen. Mikko vietti kolme iltaa asennusviidakoissa ilman tulosta.

Hän yritti ostaa kalliita adaptereita ja lisäkaapeleita uskoen, että vika oli liitännöissä. Netti ei kuitenkaan toiminut, ja turhautuminen kasvoi jokaisen epäonnistuneen uudelleenkäynnistyksen myötä.

Läpimurto tapahtui, kun Mikko tajusi, että Ethernet-kohteessa ei tarvita modeemia lainkaan, vaan pelkkä reititin riittää. Hän hylkäsi vanhan modeeminsa ja osti modernin Wi-Fi 6 -reitittimen.

Uudella reitittimellä netti lähti toimimaan heti ilman mitään konfigurointeja. Nopeus nousi aiemmasta 100 megasta vakaaseen 600 megaan, ja Mikko oppi, että asunnon tekninen toteutus sanelee laitevalinnat.