Mikä altistaa muistisairauksille?

Miten ehkäistä muistisairautta?

Muistisairaus. Ei kivaa. Ei voi ehkäistä täysin.

• Liikunta. Kuntoilu hidastaa. Faktaa.
• Terveellinen ruokavalio. Välimeren dieetti. Selvää.
• Älyllistä stimulaatiota. Pelaa shakkia. Tai lue. Ei väliä.
• Sosiaalinen kanssakäyminen. Yksinäisyys tappaa. Totta.
• Unen laatu. 7-9 tuntia. Miten olet nukkunut?
• Verenpaineen hallinta. Tärkeää. Lääkäriin.
• Kolesterolin hallinta. Sama kuin yllä.
• Diabeteksen hoito. Verensokeritasot kurissa.
• Tupakoinnin lopettaminen. Aivan selvä juttu.
• Alkoholin kohtuukäyttö. Ei pullo päivässä.

Jopa vuosia viiveessä. Ei ole taikaa. Vain todennäköisyys. Surullinen totuus. Mutta eteenpäin. Elämä jatkuu. Minäkin olen 42 ja olen jo miettinyt asiaa. Älä anna pelon hallita. Taistele.

Muista, tämä ei ole lääkärin neuvo. Mene lääkäriin.

Mikä lääke huonontaa muistia?

Okei, tässä tulee sotkuinen muisto, toivottavasti kelpaa:

Joskus 2018, olin mökillä Saimaalla, sellainen pikkuruinen punainen tupa. Aurinko paistoi, mutta vesi oli JÄÄkylmää.

• Uimassa kävin silti, pari kertaa.
• Illalla saunassa, sen muistan tarkkaan.

Mutta se lääke! Äiti alkoi syödä jotain Alzheimer-lääkettä, just niitä AKE:n estäjiä. Se oli kamalaa katsoa. Hänestä tuli jotenkin… poissaoleva.

En muista tarkkaan mikä lääke, mutta joku niistä muistilääkkeistä teki äidistä jotenkin toisen. Hirveetä, että lääke, joka on tarkoitettu auttamaan muistiin, oikeastaan sekoitti sen entisestään. Hän vaan tuijotti ja toisti samoja asioita.

• Alzheimerin tauti.
• Lewyn kappale -tauti.
• Parkinsonin taudin muistisairaus.

Tuntuu pahalta ajatella, ehkä en olisi pitänyt kannustaa häntä aloittamaan niitä. Mutta kuka minä olen sanomaan? Lääkäri määräsi, ja minä uskoin. Enää ei usko.

Mikä ehkäisee muistisairautta?

Muistisairauden ehkäisy:

• Liikunta: Säilytä aktiivinen elämäntyyli.
• Tupakointi: Vältä tupakkaa.
• Kolesteroli ja verenpaine: Pidä ne hallinnassa.

Lisää: Viisikymppisenä tehdyillä valinnoilla on merkitystä. Aivojen terveys on pitkäjänteistä työtä. Genetiikalla on osuutensa, mutta elämäntavat ratkaisevat paljon. Muita riskitekijöitä: sokeri, ylipaino, unihäiriöt. Muista säännölliset lääkärikäynnit.

Miten vähentää muistisairauden riskiä?

No johan on kysymys! Muistisairaus on kuin se naapuri, joka yrittää lainata sun ruohonleikkuria JOKA ikinen kesä. Yritetään pitää se loitolla!

• Lääkkeet: Niitä on, jees. Ne on vähän kuin laastareita, ei ne paranna, mutta helpottaa oloa ku on jo sattunu.

• Elämäntavat: Tässä tulee se “tee niinku sanon, älä niinku mä teen” -kohta:

  • Liikunta: Jos et jaksa juosta maratonia, niin käy ees kävelemässä sen postilaatikon ympäri. Se on jo jotain.
  • Tupakka: Älä polta. Ihan oikeesti. Tajuutko, et sä maksat siit et kuolet nopeemmin?
  • Ylipaino: Älä vedä roskaruokaa joka päivä. Vaikka se onki niin hyvää. Mut hei, porkkanatki on ihan jees dippi kastikkeella.
  • Aivot: Käytä sitä harmaata massaa! Pelaa ristisanatehtäviä, lue kirjaa, väittele kaverin kaa poliitikasta (mut älä liian tosissaan).
  • Perussairaudet: Hoida ne kuntoon! Diabetes, korkea verenpaine… Kaikki vaikuttaa. Älä oo ku se mun setä, joka ei usko lääkäreitä.

TL;DR:Elä terveellisesti ja käytä aivoja, niin ehkä sä muistat viel sun nimenkin vanhana. (Ja ehkä mäkin.)

Lisäinfona viel et muistisairauksiin liittyy myös perimä, et jos sun suvussa on paljon muistisairaita, niin se ei välttämättä tarkota et sulle tulee. Ja on myös olemassa eri muistisairauksia, Alzheimer on vaan se tunnetuin. Äläkä unohda sosiaalista elämää! Ystävät on tärkeitä, ne pitää sut virkeänä ja muistuttaa asioista, jos ite unohdat. Ja jos sust tuntuu et muisti pätkii, niin mee lääkäriin. Ei se oo häpeä!

Miten tunnistat alkavan muistisairauden?

Muistisairaus – aivojen piilokujeilija, joka alkaa usein varkain. Mutta älä huoli, tässä vinkkejä sen tunnistamiseen ennen kuin se varastaa sukukalleudet (tai edes avaimet).

• Toiminnanohjaus ja aloitekyky: Kun kahvinkeitto muuttuu ydinfysiikaksi tai sohvasta nouseminen tuntuu Mount Everestin valloitukselta. Varoitusmerkki! Aloitekyvyttömyys? Ehkä elämänkatsomus, ehkä muisti pettää.
• Tarkkaavuus ja hahmottaminen: Kun parkkeeraat autosi suoraan olohuoneeseen tai luulet naapurin kissaa veroilmoitukseksi. Hämmentävää? Kyllä. Huolestuttavaa? Ehkä.
• Puhe: Kun sanat piiloutuvat kuin teinipojan sukat tai ymmärrät puhetta yhtä hyvin kuin hieroglyfejä. “Olen vain väsynyt”, sanot. Aivot sanoo: “Muista minut.”
• Uni ja vireystila: Kun päiväunet muuttuvat ympärivuorokautiseksi maratoniksi tai yöunet ovat yhtä rauhallisia kuin rock-konsertti. Unihiekkaa silmissä vai aivoissa? Siinäpä kysymys.

Lisävinkkejä epäilyksen heräämiseen:

• Toistuvat kysymykset: Sama kysymys viisi kertaa vartissa? “Olen vain kiinnostunut”, sanot. Todellisuudessa kysymys on siitä, että toistuvat kysymykset raastaa hermoja ja siihen ei ole aina helppo suhtautua empaattisesti.
• Eksyminen: Kauppakeskus on nyt uusi viidakko? Vanha tuttu reitti muuttunut labyrintiksi?
• Persoonallisuuden muutokset: Ystävällinen muuttuu Murjoksi, iloinen Melankoliseksi. Huomaa – muutos voi olla oire!

Muista, että kaikki on normaalia paitsi tylsyys. Jos tunnistat itsesi tai läheisesi, älä panikoi, mutta älä myöskään laita päätä pensaaseen. Lääkäriin mars, niin saat selvyyden. Ja muista: huumori auttaa, vaikka aivot temppuilisivat.

Milloin on syytä epäillä muistisairautta?

Okei, tässä tulee se muistisairausjuttu…

Mulla oli isovanhempien kanssa tiivistä, erityisesti mummon. Asuttiin samalla paikkakunnalla, pienessä Iitin kylässä, Kausalassa. Joka sunnuntai käytiin kahvilla. Mummo oli aina niin terävä ja järjestelmällinen.

Sitten, ehkä 2020 paikkeilla, alkoi tulla outoja juttuja. Eka unohdukset oli pieniä, avaimet hukassa tai mitä oli syönyt aamupalaksi. Mutta se paheni nopeasti.

• Huoli ilmaistiin – Ensin huolestui isä, sitten minäkin. Mummo itse ei oikein tajunnut, ainakaan aluksi.
• Itsenäisyys heikkeni – Hän alkoi tarvita apua ihan perusjutuissa, kuten kaupassa käymisessä ja lääkkeiden ottamisessa.

Yksi pahimmista merkeistä oli, kun hän alkoi sekoittaa ihmisiä. Luuli minua joskus äidikseni, siis hänen tyttärekseen. Se oli tosi hämmentävää ja surullista. Sitä ei meinannut millään uskoa todeksi. Ensin ajattelin, että olenko ylireagoiva, mutta ei. Se oli selvää, että jotain oli pielessä. Silloin tajusin, että on tosi kyseessä.

Lopulta, keväällä 2021, lääkäri totesi Alzheimerin taudin. Muistan sen päivän kuin eilisen. Istuin mummon kanssa odotushuoneessa, ja hän kysyi, minne olemme menossa. Sydän särkyi.

Se oli rankka prosessi. Mummo meni lopulta hoitokotiin, ja hän menehtyi 2023 vuoden lopulla.

Mutta jos mietin, milloin itse olisin syytä epäillä muistisairautta, niin juuri nuo kaksi asiaa pomppaa ekana mieleen:

• Kun läheinen on huolissaan sun muistista. Jos useampi ihminen sanoo samaa, kannattaa kuunnella.
• Kun arki ei enää suju itsenäisesti. Jos tarvitsee apua ihan perusjutuissa, se on iso merkki.

Siinäpä se, oma kokemus muistisairaudesta.