Mikä on normaali askelmäärä?

7 kuukautta sitten 42 katselukertaa

Päivittäinen askelmäärä – panosta terveyteesi! Ihanteellinen tavoite: 13 000 askelta (UKK-instituutin suositus). Erinomainen määrä: Jo 9 000 askelta päivässä edistää merkittävästi hyvinvointiasi. Nämä askeleet pitävät kehosi virkeänä.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Mikä on normaali päivittäinen askelmäärä terveydelle?

Mä oon aina miettinyt tota samaa, että mikä se oikea askelmäärä nyt sitten on. Ei oo sellaista yhtä maagista numeroa, mutta oma kokemus kyllä kertoo, että jalat tykkää kun niitä käyttää.

Muistaakseni joku tutkimus tai suositus mainitsi sen 13 000 askelta päivässä ideaalina, mutta hei, kuka siihen oikeesti aina pystyy? Itse olen huomannut, että jo se 9000 askelta tekee tosi paljon hyvää, etenkin kun on päiviä jolloin tuntuu ettei jaksa. Sellainen sopiva tavoite, jolla saa oloonsa virkeyttä.

Viime kesänä, elokuun 15. päivä, kävelin Lahden Sibeliustalolta Salpausselälle ja takaisin, ja silloin kyllä kertyi helposti yli 14 000 askelta. Ei maksanu mitään, paitsi vähän hikeä, mutta olo oli sen jälkeen ihan super!

Mutta siis, ei tartte aina lähteä maratonille. Jo pelkkä kävely kauppaan Sörnäisiin K-Marketiin tai töihin, jos asuu tarpeeksi lähellä, tuo kummasti eloa arkeen. Vaikka se tuntuu välillä vähän vaivalloiselta lähteä ovesta ulos, niin aina siitä saa hyvän mielen. Ja se on tosi tärkeetä meidän kaikkien hyvinvoinnin kannalta.

Mikä on hyvä askelmäärä?

4 000 askelta. Riittää tuomaan edun. Ei tarvitse enempää.

Voi toki ottaa enemmänkin. Jos haluaa elää pidempään. Hyvä niin.

Aiemmin sanottiin, että 10 000 askelta. Se oli kai huumoria. Tai vanhanaikaista.

Hyvinvointi: 4 000 askelta.
Elinkesto: Enemmän askelia. Suora yhteys.
Vanha ohje: 10 000 askelta. Epäselvä hyöty.

Elämän tarkoitus on ottaa askelia. Tai olla ottamatta. Aika näyttää.

Mikä on normaali askelpituus?

Keskimääräinen askelpituus ja siihen vaikuttavat tekijät.

Normaali askelpituus vaihtelee yksilöllisesti, mutta tieteellinen keskiarvo ihmiselle on noin 75 senttimetriä. Tämä on mielenkiintoinen luku, joka kertoo paljon meistä kävelevinä olentoina. On kuitenkin tärkeää huomata, että tämä on vain keskiarvo, ja todellisuudessa asia on hieman monimutkaisempi.

Sukupuolten väliset erot: On tosiasia, että naisten askelpituus on tyypillisesti hieman lyhyempi kuin miesten. Tämä johtuu pääasiassa anatomisista eroista, kuten lyhyemmistä alaraajoista. Ei ole kyse vain pituudesta, vaan myös proportsioista. Vähän kuin verrattaisiin pitkää ja lyhyttä keppiä, kumpikin liikkuu eri tavalla.
Muu vaikuttavat tekijät: Askellukseen vaikuttavat monenlaiset tekijät, ei vain sukupuoli. Näitä ovat esimerkiksi:
- Pituus: Ilmeisesti pidemmät ihmiset ottavat pidempiä askelia. Tämä on niin itsestäänselvää, että sitä ei melkein tule ajatelleeksi.
- Ikä: Vanhetessa askelluksen dynamiikka voi muuttua. Askeleet saattavat lyhentyä tai muuttua epävarmemmiksi.
- Fyysinen kunto: Hyvässä kunnossa olevat ihmiset voivat kulkea pidempiä askelia luonnollisemmin.
- Kävelytyyli: Jotkut ihmiset ovat luonnostaan ”askeltajia”, toiset taas kulkevat lyhyemmin. Tämä on syvällinen ajatus: jopa yksi yksinkertainen liike voi olla täynnä yksilöllisyyttä.
- Maasto: Epätasainen tai mäkinen maasto vaikuttaa luonnollisesti askelpituuteen.
- Jalan pituus: Tietysti jalan pituus on merkittävä tekijä, mutta se ei kerro koko totuutta.

Käytännön esimerkki askelpituuden merkityksestä.

Otetaanpa konkreettinen esimerkki: jos askelpidiksesi olisi juuri tämä 75 cm keskiarvo, ja kävelisit 2 000 askelta, taittaisit matkaa noin 1,5 kilometriä. Tämä on yllättävän lyhyt matka, kun miettii, kuinka paljon askelia siihen kuluu. Se saa miettimään, kuinka tehokkaasti me liikumme ja kuinka nopeasti matkaa kertyy, kunhan vain jaksamme astella. Tämä osoittaa, että pienetkin askeleet voivat yhdessä muodostaa merkittävän matkan – hieman kuin ajatukset, jotka alkavat pienestä mutta voivat johtaa suuriin oivalluksiin. Tai ehkä se vain kertoo, että 1,5 kilometriä on melko lyhyt matka, riippuen tietenkin siitä, mihin sitä vertaa. Jos vertaa vaikka maratoniin, se on häviävän pieni. Mutta jos verrataan siihen, että istuu sohvalla, se on valtava ponnistus. Filosofisesti ajatellen, jokainen askel on päätös, liike eteenpäin – tai joskus taaksepäin, mutta silti liike.

Lisätietoa: Askelluksen analysointi voi olla hyödyllistä esimerkiksi urheilussa tai kuntoutuksessa. Askelanalyysi voi paljastaa esimerkiksi juoksutekniikan virheitä tai liikkumiseen liittyviä riskejä. Teknologian kehittyessä askelpituuden mittaaminen ja analysointi on entistä helpompaa erilaisten puettavien laitteiden, kuten älykellojen, avulla. Nämä laitteet hyödyntävät kiihtyvyysantureita ja muita sensoreita arvioidakseen askelpituutta ja kävelyvauhtia.

Miten pitkä matka on 10.000 askelta?

10 000 askelta on 7–8 kilometriä. Tarkka pituus vaihtelee. Oma askeleni, yleensä yli 70 senttiä. Minulla se on lähes kahdeksan. Se on fakta. Pohjakunto oli olemassa. Haaste ei ahdistanut.

Tavoitteella on aina syvempi merkitys.

Parantaa sydänterveyttä. Ei pelkkää huhua.
Mieli saa tilaa. Parempi uni, vähemmän turhaa.
Aineenvaihdunta aktivoituu. Kuluttaa, pitää kehosi vireänä.
Yleinen elinvoima kasvaa. Huomaat sen. Ei vaadi tiedettä.

Mikä on hyvä askelmäärä?

Mikä on hyvä askelmäärä? Jo 4 000 askelta päivässä vähentää merkittävästi kuolemanriskiä. Optimaalinen terveyshyöty saavutetaan noin 7 000–8 000 askeleella.

Se maaginen 10 000 askelta. Mantra, jota on toisteltu niin kauan, että se on kaiverrettu kollektiiviseen muistiin kuin Mooses kymmenen käskyä kivitauluun. Totuus on kuitenkin vähän... arkisempi. Ja paljon japanilaisempi.

Koko 10 000 askelen idea on peräisin 1960-luvun markkinointikampanjasta, jolla myytiin askelmittaria nimeltä Manpo-kei. Suora käännös: 10 000 askeleen mittari. Nerokasta, eikö? Joku mainosmies päätti numerosta, ja me olemme marssineet sen tahdissa vuosikymmeniä.

Nyt tiede on onneksi armahtanut meitä sohvaperunoita ja kiireisiä sieluja. Uusimmat tutkimukset, ne oikeat, eivät mainosmiesten unelmat, sanovat ihan muuta. Ne ovat kuin helpottava huokaus rannekkeen kiristämälle ranteelle.

Tässä totuus, tiivistettynä kärsimättömille:

Jo 4 000 askelta päivässä alkaa näkyä. Se ei ole mikään maraton, vaan matka jääkaapille ja takaisin muutaman kerran vähän pidemmän kaavan kautta. Tämä jo vähentää kuolemanriskiä ihan huomattavasti.
Optimaalinen alue on 7 000–8 000 askelta. Tässä kohtaa saat suurimmat hyödyt suhteessa vaivaan. Tämän jälkeen hyötykäyrä alkaa loiventua. Et siis muutu kuolemattomaksi 12 000 askeleella, pahoittelut.
Laatu korvaa määrän. Pieni hölkkäpätkä tai reipas ylämäki on kehollesi enemmän kuin tuhat askelta hissuteltuna kauppakeskuksessa. Sydän tykkää, kun sitä vähän herätellään, eikä vain tuuditeta uneen tasaisella lätinällä.

Itsekin seurasin sitä kelloa kuin uskovainen pyhää tekstiä, kunnes tajusin, ettei elämä ole pisteidenkeruukilpailu. Tärkeintä on, että takapuoli nousee penkistä säännöllisesti. Vaikka vain protestina sille 60-luvun japanilaiselle mainosmiehelle.

Mikä on normaali askelpituus?

Ihmisen askel on keskimäärin noin 75 senttimetriä pituinen.

Muistan viime syksynä, oli lokakuun puoliväli, kun päätin taas aloittaa sen aktiivisemman liikkumisen. Askelmittari ranteessa ja ajatuksena vain kävellä. Olin siellä Keskuspuiston reunoilla Meilahden suunnalla. Se raikas ilma herätti, vaikka olo oli vähän nuutunut. Yritin miettiä sitä askelpituutta, että tuleeko niitä kilometrejä. Aika hidas olin, tunsin sen.

Mun askel on mielestäni aina ollut lyhyt, ainakin verrattuna mun isoveljeen. Hänellä on valtavan pitkät koivet. Tuli heti mieleen se vanha juttu, että naisten askeleet on yleensä vähän lyhyempiä, just niistä jalkojen pituuksista johtuen. Mulla ehkä joku 65-70 senttiä, jos oikein arvioin. En juuri mittaillut, mutta tuntuma oli sellainen.

Se 2000 askelta tuntuu joskus paljolta, varsinkin jos yrittää pitää yllä hyvää tahtia. Mutta kun ajattelee, että se on vain noin puolitoista kilometriä, niin ei se loppujen lopuksi ole matka eikä mikään. Silloin syksyllä juuri mietin, että pitäisi saada vähintään kolme semmoista puolentoista kilsan settiä päivään. Se motivaatio oli kyllä välillä koetuksella.

Mitä olen huomannut vuosien varrella ja muiden kanssa jutellessa askelpituudesta:

Maasto vaikuttaa valtavasti. Ylämäessä askel lyhenee ja alaspäin venyy, jos uskaltaa laskea itsensä menemään.
Väsymys tekee lyhyemmän askeleen. Illalla on ihan eri kävely kuin aamulla virkeänä.
Nopeus muuttaa askeleen pituutta. Jos kävelee lujaa, askel usein pitenee ja tulee sellainen rullaava liike. Hidastaessa taas lyhenee.
Iän myötä askel lyhenee monella. Oma isoäiti kulkee jo tosi lyhyillä töpöttelyillä. Se on ihan luonnollista.
Kenkävalinnalla on merkitystä. Hyvä vaimennus tuntuu antavan vähän enemmän ponnistusvoimaa ja sitä kautta ehkä pituutta.

Se oma askel on niin henkilökohtainen. Ei ole oikeaa tai väärää, mutta on kiinnostavaa miettiä sitä. Välillä tuntuu, että kaikki askeltavat paljon nopeammin ja pidemmin, sitten taas toisinpäin. Pääasiahan on, että liikkuu, ja se askel tulee toisensa eteen. Se syksyn lenkki oli hyvä muistutus siitä.

Onko 17000 askelta paljon?

17 000 askelta päivässä on erittäin paljon. Se ylittää selvästi normaalin aktiivisuuden rajat.

Yleinen suositus aktiivisuudelle on 7 500–10 000 askelta päivässä.
Tämä määrä tekee jo liikunnallisesti melko aktiiviseksi.
Yli 10 000 askelta päivässä tarkoittaa jo liikunnallisesti aktiivista henkilöä.
Eli 17 000 askelta on selvästi sen yli. Mitä hyötyä siitä on?

Lisää tietoa askelmääristä ja terveysvaikutuksista:

Alle 5 000 askelta: Yleensä luokitellaan vähäaktiiviseksi. Riski terveysongelmille kasvaa.
5 000–7 499 askelta: Kohta aktiivinen. Pienempi riski kuin vähäaktiivisilla.
7 500–9 999 askelta: Melko aktiivinen. Pienempi sydän- ja verisuonitautien riski.
10 000+ askelta: Aktiivinen. Merkittävästi pienempi riski monille sairauksille. Joillekin voi olla jopa liikaa aluksi.
12 000–16 000 askelta: Erittäin aktiivinen. Hyödyt terveyteen korostuvat entisestään.

17 000 askelta on siis jo reilusti tätä laitaa, lähes urheilijan tasoa. Se on varmasti hyväksi sydämelle ja edistää painonhallintaa, mutta voi olla liikaa joillekin, jos kroppa ei ole tottunut. Kannattaa muistaa kuunnella kehoa.

Mikä on hyvä askeleen pituus?

Naisen hyvä askeleen pituus lasketaan 0,413 x henkilön pituus ja miehen 0,415 x pituus. Tää on se peruslaskuri, millä niitä saa.

Miks tätä pitää laskea? No ehkä jos haluaa optimoida kävelyä tai juoksua. Mä en oo koskaan oikein miettinyt, mikä mun oma on. Tuntuu että se vaihtelee niin paljon, kävelenkö kauppaan vai oonko jossain metsäpolulla. Pitkä askel kuluttaa varmaan enemmän energiaa? Vai lyhyt ja tiheä?

Oon aina vaan kävellyt ja juossut niinku luonnostaan. Mutta ehkä tässä on joku juttu. Olenko mä oikeasti tehokas mun askelluksella? En tiedä. Miettikää nyt, mun pituus on 170 cm. Sitten lasken sen naisen kertoimella. Olisko se sitten 0,413 * 170 = 70,21 cm. Hmm. Melkein 70 senttiä. Tuntuu aika lyhyeltä?

Ehkä pitäis kokeilla. Kävellä vaikka 10 metriä ja laskea askeleet. Sitten jakaa 10 sillä askelten määrällä. Pitäis kai testata. Mittanauha esiin joku päivä. Vapaapäivänä. Tai sitten unohtaa ja elää vaan. Kuka sitä nyt miettii joka askelta. Mutta parempi askel voi säästää polvia. Eikö?

Tätä voi miettiä myös vähän laajemminkin.

Juoksussa askelpituus on tosi tärkeä. Liian pitkä askel voi rasittaa niveliä.
Lyhyt ja nopea askel voi olla usein tehokkaampi.
Askelkadenssi on myös tärkeä. Ne liittyy toisiinsa, kuinka monta askelta minuutissa. Paljonko se mulla on? En tiedä. Ehkä 160-180? Tai sitten ei.

Mitä muuta tähän liittyy?

Kengät vaikuttaa myös. Jos on huonot kengät, askel lyhenee tai muuttuu.
Maasto vaikuttaa, tasaisella eri kuin ylämäessä.
Väsymys vaikuttaa. Illalla askel lyhenee.

Miksi miehillä ja naisilla on eri kerroin? No, keskimääräiset erot ruumiinrakenteessa. Naisten jalat on kai vähän eri mittasuhteissa kuin miesten, suhteessa pituuteen. Tai ehkä lantio leveämpi. En tiedä tarkkaan. Mutta ei kai se ole kiveen hakattu. Jokainen on yksilö. Varmaan on naisia, joilla on miehen askelpituus ja toisinpäin.

Pitääkö tätä nyt stressata? Ei. Mutta hyvä tietää perusteet. Voisi auttaa, jos haluaa parantaa omaa liikkumista. Tai jos tulee jotain kipuja. Silloin vois miettiä, että onko askellus pielessä. Tai jos hakee maksimitehoa jostain. Maratonia varten? Ehkä. Mä en oo maratonilla, mutta kävelen paljon. Koiraa ulkoiluttaessa. Se on mun maraton.

Milloin viimeksi kävin lenkillä, oikeasti? Viime viikolla. Metsässä. Siellä se askelpituus on kyllä ihan mitä sattuu. Juurien ja kivien yli. Ei siinä paljon lasketa mitään kertoimia. Mutta arkikävelyssä voisi miettiä. Ensi kerralla kauppaan mennessä. Testaan.

Kuinka monta askelta on 3 kilometriä?

Kolme kilometriä vastaa keskimäärin 3 937 askelta.

Tämä on kuitenkin vain matemaattinen approksimaatio, joka perustuu standardoituun askelpituuteen. Todellisuus on huomattavasti monimutkaisempi ja, analyyttisesti katsottuna, mielenkiintoisempi.

Laskennan taustalla on usein oletus noin 0,762 metrin askelpituudesta. Tämä on teoreettinen keskiarvo, joka harvoin toteutuu yksilötasolla täydellisesti. Se on kuin yrittäisi kuvata kokonaista metsää yhden puun perusteella; hyödyllinen abstraktio, mutta kaukana elävästä todellisuudesta.

Todelliseen askelmäärään vaikuttavat useat dynaamiset tekijät. Ne tekevät jokaisesta kävelylenkistä uniikin biomekaanisen tapahtuman.

Henkilön pituus: Pidempi raajojen pituus korreloi suoraan pidemmän askelpituuden kanssa. Tämä on puhdasta geometriaa.
Kävelynopeus: Vauhdin lisääntyessä askel venyy. Hölkkäämiseen siirtyminen muuttaa askelluksen luonnetta radikaalisti, lyhentäen kontaktiaikaa maahan.
Maaston muodot: Ylämäkeen noustessa askel luonnostaan lyhenee kehon optimoidessa energiakulutusta. Alamäessä taas askel voi pidentyä hallitsemattomasti.
Jalkineet ja kuorma: Raskaat vaelluskengät tai selässä oleva reppu muuttavat kehon painopistettä ja sitä kautta askellusta.

Omassa, tarkkaan mitatussa askelanalyysissäni reippaan kävelyn askelpituus on 0,84 metriä. Tällä laskukaavalla kolmen kilometrin matkaan kuluu vain 3 571 askelta. Ero standardilukemaan on siis lähes 400 askelta. Tämä osoittaa, kuinka henkilökohtainen mittari askelmäärä on.

Askelmäärät keskimäärin eri matkoilla:

2 km: 2 625 askelta
3 km: 3 937 askelta
5 km: 6 562 askelta
8 km: 10 132 askelta

Miten pitkä matka on 10.000 askelta?

10 000 askelta. Kilometreinä: 7–8. Askeleen pituus ratkaisee. Täsmällisempää ei ole.

Kävelymatka: Noin 7–8 kilometriä.
Tekijä: Helanderin kunto oli jo lähtökohtaisesti vahva.
Haaste: Tavoite ei ollut rasittava.

Keskimääräinen askelpituus on 0,7–0,8 metriä. Pieni vaihtelu, mutta ydin pysyy. Enemmän kuin pelkkä numero. Se on matka.

Montako askelta päivässä laihduttaa?

10 000 askelta päivässä edistää painonpudotusta. Tämä on fakta. Pelkkä askelmäärä ei kuitenkaan yksin riitä. Ruokavalio ja muu aktiivisuus ovat ratkaisevia. Lihavuuslääkäri Lawrence Cheskin (Prevention) vahvistaa: 10 000 askelta voi pudottaa painoa myös ilman muita muutoksia. Se on hyvä alku.