Mikä on riittävä määrä liikuntaa?

Riittävä määrä liikuntaa: Opas aikuisten ja lasten tarpeisiin

Terveellinen elämäntapa edellyttää riittävää liikuntaa. Liikunta parantaa fyysistä ja henkistä hyvinvointia, vähentää sairastumisriskiä ja ylläpitää tervettä painoa. Tässä artikkelissa tarkastelemme, kuinka paljon liikuntaa aikuisen ja lapsen tulisi harrastaa optimaalisten terveyshyötyjen saavuttamiseksi.

Aikuiset

Aikuisten tulisi pyrkiä vähintään 150 minuuttiin kohtalaista tai 75 minuuttiin raskasta liikuntaa viikossa. Kohtalainen liikunta nostaa sykettä ja hengitystaajuutta. Esimerkkejä ovat kävely, pyöräily ja uinti. Raskaan liikunnan aikana syke ja hengitys nousevat vielä korkeammalle. Tähän luokkaan kuuluvat juoksu, uinti ja voimaharjoittelu.

Liikunta tulisi jakaa useammalle päivälle. Esimerkiksi 30 minuutin kävelyä viitenä päivänä viikossa täyttää kohtalaisen liikunnan suositukset. Lihaskuntoharjoittelua tulisi tehdä vähintään kahdesti viikossa. Lihaskuntoharjoitteet auttavat ylläpitämään lihasmassaa ja vahvistamaan luita.

Lapset ja nuoret

Lasten ja nuorten liikunnan tarve on vielä suurempi kuin aikuisten. Lapset ja nuoret tarvitsevat 60 minuuttia kohtalaista tai raskasta liikuntaa päivittäin. Liikunnan tulisi olla vaihtelevaa ja sisältää sekä aeróbista että lihaskuntoharjoittelua. Aeróbisten harjoitusten aikana hengitys ja syke nousevat. Lihaskuntoharjoitukset kehittävät voimaa, kestävyyttä ja koordinaatiota.

Yksilölliset tekijät

Optimaalinen liikunnan määrä vaihtelee yksilöllisesti terveyden ja kuntotason mukaan. Esimerkiksi raskaana olevien naisten, sydänsairauspotilaiden ja vanhusten tulisi neuvotella lääkärin kanssa sopivasta liikuntamäärästä.

Kaikki liikkuminen lasketaan

Muista, että kaikki liikkuminen lasketaan. Myös arjen askareet, kuten siivoaminen, ruoanlaitto ja portaiden nouseminen, voivat edistää terveyttä. Jos et harrasta säännöllistä liikuntaa, aloita vähitellen lisäämällä liikettä päivittäisiin rutiineihisi.

Liikunnan edut

Riittävä liikunta tarjoaa monia terveyshyötyjä, kuten:

• Vähentynyt sydänsairaus- ja aivohalvausriski
• Alentunut verenpaine ja kolesteroli
• Parempi verensokerin hallinta
• Luuston vahvistuminen
• Lihasten ja nivelten joustavuuden parantuminen
• Masennuksen ja ahdistuksen oireiden väheneminen
• Unilaadun parantuminen
• Yleisen hyvinvoinnin lisääntyminen

Muista, että liikunta on olennainen osa terveellistä elämäntapaa. Pyri suosituksiin suositeltuun liikunnan määrään ja ota askeleita oman terveytesi ja hyvinvointisi parantamiseksi.