Mikä siitepöly kukkii nyt?

Mikä siitepöly kukkii nyt? Leppä, pähkinäpensas ja koivun kaukokulkeumat

Tällä hetkellä Suomessa kukkivat leppä ja pähkinäpensas. Se, mikä siitepöly kukkii nyt, riippuu kaukokulkeumista Keski-Euroopasta ja paikallisesta säästä. Katupöly ja siitepöly eroavat toisistaan: siitepöly aiheuttaa tyypillistä kutinaa ja allergiaoireita.

Mikä siitepöly kukkii nyt ja aiheuttaa oireita?

Se, millainen siitepölytilanne tänään on, riippuu vahvasti asuinalueestasi ja vallitsevasta säästä, mutta tällä hetkellä Suomessa kukkivat ensisijaisesti leppä ja pähkinäpensas. Etelä- ja lounaisosissa kukinta on jo täydessä vauhdissa, kun taas Keski- ja Pohjois-Suomessa kausi on vasta alkumetreillä tai odottaa lämpimämpiä päiviä. Lisäksi eteläisten ilmavirtausten mukana maahamme kulkeutuu ajoittain koivun siitepölyä Keski-Euroopasta, mikä voi herättää allergiaoireet jo ennen kotimaisten norkkojen aukeamista.

Siitepölykauden alku on viime vuosina aikaistunut huomattavasti. Vuonna 2026 lepän kukinta alkoi maan eteläosissa jo helmikuun puolella, mikä on lähes kaksi viikkoa tavanomaista aikaisemmin. Muistan itsekin, kuinka vielä vuosikymmen sitten saatoin luottaa siihen, että oireet alkavat vasta huhtikuussa. Nyt on oltava valppaana heti, kun lumet alkavat sulaa ja aurinko lämmittää puunrunkoja - tai kuten tänä vuonna, jolloin ensimmäiset nuhat alkoivat jo hiihtolomalla.

Lepän ja pähkinäpensaan kukinta on käynnissä

Leppä on tyypillisesti kevään ensimmäinen suuri riesa allergikoille. Sen kukinta alkaa yleensä heti, kun lämpötila nousee nollan yläpuolelle. Suomessa lepän siitepölypitoisuudet nousevat tyypillisesti korkeiksi aurinkoisina ja tuulisina päivinä, jolloin siitepöly pääsee leviämään laajalle alueelle. Maan etelä- ja keskiosissa pitoisuudet voivat nousta tasolle, joka aiheuttaa voimakkaita oireita allergikoille.

Tämä pähkinäpensas siitepöly kausi on puolestaan melko lyhyt, ja sen esiintymisalue painottuu Etelä-Suomeen. Vaikka pähkinäpensaan kukinta on joillain alueilla jo hiipumassa, se voi silti aiheuttaa ristiallergioita niille, jotka reagoivat koivuun. Olen huomannut, että monet luulevat kevättalven aivastelua pelkäksi flunssaksi. Se on yleinen virhe. Jos nenä vuotaa kirkasta nestettä ja silmiä kutittaa nimenomaan ulkoillessa, kyseessä on lähes varmasti siitepöly.

Koivun kaukokulkeumat: Miksi oireilen jo nyt?

Monet ihmettelevät, miksi silmät kutisevat, vaikka koivut ovat vielä täysin lehdettömiä. Vastaus löytyy kaukokulkeumista. Voimakkaat etelätuulet voivat kantaa koivun siitepölyä tuhansien kilometrien päästä Saksasta ja Puolasta Suomeen asti. Nämä kulkeumat voivat nostaa ilman siitepölypitoisuuksia merkittävästi jo viikkoja ennen kuin varsinainen aika sille, milloin koivu kukkii kotimaassa, alkaa.

Tilastot osoittavat, että jopa 15-20 prosenttia suomalaisista saa oireita koivun siitepölystä. Kun kaukokulkeumat saapuvat, oireet voivat alkaa hyvinkin äkillisesti. Aluksi luulin, että kyse oli vain pölyisistä kaduista. Mutta sitten tajusin - ja tämä otti aikansa ymmärtää - että syyllinen oli todella tuuli. Katupöly ärsyttää mekaanisesti, mutta siitepöly aiheuttaa sen tunnistettavan, syvän kutinan, jota on vaikea ohittaa.

Miten siitepölytilannetta seurataan?

Kun mietitään, mikä siitepöly kukkii nyt, tilannetta seurataan Suomessa aktiivisesti useiden mittausasemien avulla. Norkko-palvelu on paras paikka tarkistaa ajantasainen ennuste. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että mittaukset kertovat menneestä vuorokaudesta, kun taas ennusteet yrittävät ennakoida tulevaa sääennusteen perusteella.

Pitoisuudet vaihtelevat vuorokaudenajan mukaan. Yleensä vähiten siitepölyä on ilmassa aamuisin ja sateen jälkeen, kun vesi on huuhtonut ilman puhtaaksi. Jos olet herkkä, ajoita ulkoilu näihin hetkiin. Mutta ole tarkkana - sateen jälkeen ilma saattaa täyttyä siitepölystä hyvinkin nopeasti auringon tullessa esiin. Se on melkoinen loukku, johon olen itse langennut monta kertaa: luulet ilman olevan puhdas, mutta 15 minuuttia sateen jälkeen norkot vapauttavatkin valtavan satsin uutta pölyä.

Kevään eri siitepölylajit vertailussa

Leppä

• Helmi-huhtikuu, riippuen lumitilanteesta

• Nenän tukkoisuus ja aivastelu

• Koko Suomi Lappia lukuun ottamatta

Koivu

• Huhtikuun loppu - kesäkuun alku

• Voimakkaat silmäoireet ja astmaattisuus

• Erittäin laaja, pitoisuudet usein hyvin korkeita

Pähkinäpensas

• Maalis-huhtikuu, hyvin varhainen

• Usein lievää kutinaa nielussa

• Pääasiassa Etelä- ja Lounais-Suomi

Mikon kevät: Kun flunssa olikin allergiaa

Mikko, 35-vuotias ohjelmistosuunnittelija Espoosta, kärsi joka maaliskuu kestävästä flunssasta ja väsymyksestä. Hän söi vitamiineja ja yritti levätä, mutta olo ei parantunut viikkoihin, mikä turhautti häntä työssä ja vapaa-ajalla.

Hän yritti ensin hoitaa oireitaan avaavilla nenäsuihkeilla, mutta ne vain kuivattivat limakalvoja ja pahensivat oloa. Mikko luuli, että allergia alkaa vasta kun puissa on lehtiä.

Sitten hän kokeili ladata siitepölyennustesovelluksen ja huomasi pitoisuuksien olevan huipussaan juuri silloin, kun hänen oireensa olivat pahimmillaan. Hän tajusi, että kyseessä on leppäallergia eikä kevätflunssa.

Aloitettuaan antihistamiinin jo helmikuun lopussa Mikon oireet vähenivät noin 70 prosenttia. Hän pystyi taas lenkkeilemään ulkona ilman jatkuvaa niistämistä ja silmien vuotamista, mikä paransi elämänlaatua valtavasti.