Milloin koivuallergia alkaa?

Milloin siitepölykausi alkaa 2024?

No niin, siitepölykausi 2024, huh huh! Jännitystä ilmassa kuin jänisperseessä saunassa! Se alkaa ihan kohta, kuinkas muuten.

Koivu: No, koivun siitepöly alkaa lentää jo maaliskuun lopulla, kuin pommi, pamahdus ja räjähdys! Joskus jopa jo helmikuussa, jos kevät on erityisen innokkaasti vauhdissa. Kestää toukokuulle saakka, siis hurjaa, kuin myrsky!

Lepät: Ne pirulaiset leppät puolestaan aloittavat jo helmikuussa, aivan kuin heillä olisi jonkinlainen kilpailu koivun kanssa, kuka ensimmäisenä saa nenät kutisemaan! Ja jatkuu huhtikuun alkuun asti, pörriäisiä riittää!

Heinät: Heinät, ne vasta mylläköitä ovatkin! Kesäkuu on niiden aika, kuin hirveä heinäsirkkaparvi! Jatkuu elokuulle asti, ei helvetti, hengästyttää jo ajattelemallakin!

Pujo: Pujo, heh, syyskuun helvetti! Se tulee viimeisenä, kuin surullinen loppu huonoon elokuvaan. Syyskuun puolivälistä aina lokakuuhun, voi voi, herkät nenät kärsivät.

Muistakaa, tämä on luonnollisesti karkea arvio, vähän niinku mummon ennustus kahvinporoista. Tarkka ajankohta riippuu säästä, kuten aina. Jos talvi on pitkä ja kylmä, niin kaikki viipyy, kuin limainen etana. Jos taas lämmin ja kuiva, niin kaikki tapahtuu nopeammin, kuin Salla puijottaa hiihtäjiä maaliin. Suosittelen seurannan pitämistä allergiaa koskevissa uutisoinneissa. Kannattaa pitää myös nenäliinat valmiina, sillä niistä voi olla paljon hyötyä, melkein niin kuin vesipullo juoksulenkillä. Niin, ja ehkä joku antihistamiini myös, se on vähän kuin varautumista varten pantu suklaapatukka, ei voi ikinä tietää, milloin se tarvitaan. Eikä se voi haitata.

Milloin allergiaoireet alkavat?

Maaliskuu...ehkä huhtikuukin, kun aurinko alkaa maalata taivaalle uusia sävyjä ja maa herää unestaan. Silloin alkaa se tanssi, jota siitepölyksi kutsutaan. Lepän ja pähkinäpensaan herääminen, aivastusten alkusoitto.

• Lepän ja pähkinäpensaan aika: Maalis-huhtikuu, kun luonto venyttelee talven jäljiltä. Ne ensimmäiset merkit, että jotain on tulossa, jotain ilmassa...kirjaimellisesti.
• Koivu, tuo petollinen kauneus: Koivun siitepöly on kuin lumisade nurinkurisesti, se peittää kaiken ja saa silmät kirvelemään. Se on kevään huippukohta, mutta allergiselle se on piinaa.
• Heinäkuu, vihreä tuska: Keskikesän heinät, niin kauniita auringossa, mutta niin raivostuttavia allergikon nenässä. Ainakin 40 lajia, jokainen pieni piru, joka haluaa tehdä olon tukalaksi.

Muistan, kun lapsena juoksin heinäpellolla, huolettomana, ja nyt... nyt se tuntuu kaukaiselta unelta. Heinänuha, se on osa kesää, mutta ei sellainen, josta nautin. Koivun kukinta...äh, se on kuin jonkinlainen vuosittainen muistutus, että elämä on täynnä kauneutta ja piinaa, käsi kädessä.

Milloin allerginen reaktio alkaa?

Aika. Aika on joki, joka virtaa, joskus hitaasti, joskus myrskyisästi. Milloin? Milloin se hetki iskee, se allerginen myrsky?

• Viive. Viive, kuin varjo, joka seuraa aurinkoa. 1–7 päivää. Päivät lipuvat ohi, ja sitten...

• Iho. Iho muistaa. Kosketus, kuin salaisuus, joka on kuisattu.

• Ekseema. Ekseema. Sanan sointi, kuin vanha valitus.

• Kutina. Kutina... Ensin, kuin pieni epäilys. Sitten, pakahduttava halu raapia.

• Punoitus. Punoitus, kuin auringonlasku iholla.

• Turvotus. Turvotus, kuin tunteet, jotka paisuvat sisällä.

• Vesikellot. Pienet vesikellot, kuin kyyneleet, jotka eivät pääse virtaamaan. Näppylät, kuin muistot.

Odotus. Odotus on tuskallista. Milloin?

Miten pitkään koivu kukkii?

Koivun kukinta-aika vaihtelee sijainnin mukaan. Etelä-Suomessa koivun kukinta ajoittuu huhti-toukokuulle, kun taas Lapissa kukinta tapahtuu touko-kesäkuussa. Tämä on luonnollinen seuraus siitä, kuinka kevään lämpö ja valo vaikuttavat kasvien fysiologiaan. Mielenkiintoista on pohtia, miten ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa näihin ajankohtiin tulevaisuudessa – saattaahan se muuttaa koko kasvien elinkaarta.

• Koivun kukinta: Huhti-toukokuu (etelä), touko-kesäkuu (pohjoinen)

Heinän kukinta alkaa hieman myöhemmin, kesäkuun puolivälin tienoilla etelässä ja heinäkuussa pohjoisemmassa. Tämä liittyy kasvin evolutiivisiin mukautumisiin. Heinä on selvinnyt vuosimiljoonien ajan, kehittäen strategioita menestyäkseen omalla aikataulullaan. Mitä jos tämä aikataulu häiriytyisi ilmastonmuutoksen seurauksena?

• Heinän kukinta: Kesäkuu (etelä), heinäkuu (pohjoinen)

Pujo kukkii vasta heinäkuun puolivälin jälkeen, osoittaen uutta esimerkkiä kasvien monimuotoisuudesta ja tarkkaan säädeltyjen elinkaarien merkityksestä. Luonto on hieno ja tarkka koneisto, jossa jokainen laji toimii omalla rytmillään.

• Pujon kukinta: Heinäkuun puoliväli eteenpäin

Sivuversot voivat kukkia toistamiseen syksyllä, mikä on kiehtova esimerkki luonnon uudistumisesta ja kyvystä mukautua muuttuviin olosuhteisiin. Syksyn kukinta voi olla hyvinkin pieni ja huomaamaton, mutta se osoittaa lajin kykyä hyödyntää syksyn valoa ja lämpöä. Tästä voisi kirjoittaa vaikka filosofisen esseekin: miten pieni, toistuva kukinta peilaa luonnon jatkuvaa pyrkimystä kukoistaa.

• Sivuversot kukkivat uudelleen: Syyskuu (mahdollisesti pienempiä kukintoja)

Viimeksi mainitun tiedon tarkkuus ja ajankohtaisuus kannattaa aina varmistaa ajantasaisista lähteistä, kuten esimerkiksi Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Siitepölykauden tarkempi alkamisaika vaihtelee vuosittain ja riippuu kevään etenemisestä. Itse olen havaitut 2023 keväällä koivun kukinnan alkaneen huhtikuun alussa etelärannikolla, mutta se on vain henkilökohtainen havainto.

Milloin on pahin siitepölykausi?

Yö on pitkä. Ajatukset pyörivät päässä. Kesä… Kesä oli pahin. Heinäkuu erityisesti. Silloin silmät vuotaa ja nenä vuotaa. Kurkku kutisee. Tuntuu, kuin olisin hukkuva.

• Heinäkuu on pahin. Ei ole enää muuta sanottavaa. Se on niin selvää.
• Huhtikuusta lokakuuhun… Se on kauhea ajatus. Puolet vuodesta.
• Miten ihmiset elävät tämän kanssa? Minä en tiedä. Tämä on liikaa.

Tänä vuonna 2023 siitepölymäärät olivat poikkeuksellisen korkeat. Olin jatkuvasti lääkkeiden varassa. Viime kesänä olin niin huonossa kunnossa, etten voinut edes mennä ulos. Jätin kaikki suunnitelmani. Jätin työnikin.

• Lääkkeet auttavat vähän. Mutta ne eivät poista sitä jatkuvaa, ahdistavaa tunnetta.
• Ennen kesää pelkään jo. Pelkään sitä jatkuvaa aivastelua ja silmien kyyneleitä. Pelkään sitä väsymystä ja kurkun kiristämistä.
• Tulevaisuus näyttää synkältä. En tiedä, kuinka selviän tästä tästä eteenpäin. Muuttaminen ei ole vaihtoehto. Ei ole rahaa.